OM 2 Kj 10
 
 
 
 
 
 
 
 
ALUEKUMPPANUUDEN
 
ALUEELLISET
 
TOIMINTAKERTOMUKSET
 
 
 
2005
 
 
 
 
 
 
 
www.turku.fi/aluekumppanuus
 
aluekumppanuus@turku.fi
 
 

Aluekumppanuuden alueelliset toimintakertomukset 2005
 
 
 
Halinen-Kohmo3
 
Hirvensalo-Satava-Kakskerta9
 
Turku7417
 
Lauste-Huhkola-Vaala22
 
Maaria27
 
Pahaniemi31
 
Pansio-Perno38
 
Runosmäki43
 
Ruotsinkieliset - Delaktighet på svenska48
 
Varissuo53
 
 
 
 
ITÄ-TURUN ALUEKUMPPANUUS/HALINEN
Aluetyöntekijä Jaana Pirttisalo
Halisten aluekumppanuuspiste
Kardinaalinkatu 4 (H), 20540 Turku
Puh. 02-2377 896, 040-5370 896
 
 
HALISTEN-KOHMON TOIMINTAKERTOMUS 2005
 
Halisten ja Kohmon aluekumppanuusvuosi 2005 oli innostunut ja aktiivinen. Kohmo nousi virallisesti uudeksi aluekumppanuusalueeksi vuoden 2005 alusta; samalla päästiin kokeilemaan mallia, miten yhden aluetyöntekijän panos on jaettavissa kahden toisistaan maantieteellisesti erillään sijaitsevan alueen välillä. Alueiden, jotka profiililtaan muistuttavat toisiaan, mutta joiden kehittämistarpeet poikkeavat toinen toisistaan. Vuoden aikana nousi myös Kohmon lähialueilta (mm. Hannunniittu, Kurala ja Nummi) kiinnostus tulla mukaan aluekumppanuus-toimintaan.
 
Vuoden aikana Kohmossa keskityttiin alueen palvelutason parantamiseen (päiväkoti- ja monitoimi/kokoontumistila alueelle, pysäkkikatos, palvelulinja kiertämään Kohmon kautta jne.) sekä alueen muunlaiseen kehittämiseen mm. kohmolaisten yhteishengen vahvistamiseksi
(mm. aluetalkoot, Kohmopäivä).
 
Halisissa, Halisten aluekumppanuusryhmässä herännyt yhteisajatus "Halinen -viihtyisä ja turvallinen lähiö" eli, miten tehdä alueesta vielä viihtyisämpi ja turvallisempi asuinalue, johon asukkaat kiinnittyvät aikaisempaa tiiviimmin, rakentui vuoden aikana hankesuunnitelmaksi. Suunnitteluhankkeelle (vastuutahona SPR Varsinais-Suomen piiri/Halisten aluekumppanuus-ryhmä) myönnettiin Turun kaupungin ulkopuolista avustusta Lounais-Suomen Ympäristö-keskuksen Tavoite 2 -ohjelman kautta ja hanke valmisteltiin käynnistymään vuoden 2006 alusta.
Hanke linkittyy ja nojautuu Turun kaupungin Turvaturku -hankkeeseen, johon Halinen ainoana lähiönä Turusta pääsi mukaan vuoden 2005 alusta. Turvaturku -hanke teetti alkuvuodesta turvallisuuskyselyn, joka tuotti runsaasti tietoa halislaisten näkemyksistä omasta kotialueestaan; tietoa voitiin ja voidaan hyödyntää konkretisoimalla tieto toiminnaksi.
 
Molempien alueiden haasteena olivat edelleen lapset, nuoret ja heidän perheensä; monen toimijatahon yhteistyönä iltapäivätoiminta saatiin jatkumaan lähikouluissa ja nuokkari-illat käynnistyivät molemmilla alueilla.
 
Aluelaajennus osoitti vuoden kulkiessa kohti vuodenvaihdetta, että aluetyöntekijän työtehtävien rajaus ja toimenkuvan muokkaaminen ovat edessä - on pystyttävä keskittymään olennaiseen eli osallisuuden kehittämiseen, kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen ja tiedottamiseen.
 
ALUEKUVAUS
 
Halinen, yksi Turun nuorimmista lähiöistä rakentui pääosin 90-luvulla runsaan 3500 asukkaan kodiksi Itä-Turkuun, Halistenkosken ja Aurajoen tuntumaan, Orikedon ja Räntämäen naapuriksi. Halisten erityispiirteinä ovat mm. nuorekas ikäjakauma (asukkaista 50% alle 30-vuotiaita ja vain16% yli 50-vuotiaita), lapsiperhevaltaisuus ja yksinhuoltajaperheiden korkea osuus (noin 35% perheistä, joissa 0-17-vuotiaita lapsia), ulkomaankansalaisten suuri määrä ( noin 14% alueen asukkaista ja yli neljäkymmentä eri kansalaisuutta), korkea työttömyys (20,1%, neljänneksi korkein Turussa); sekä vuokra-asuntojen suuri määrä (runsaasta 1500 asuntokunnasta lähes 70 % on vuokra-asuntoja). Alueen palvelutaso on kohtalainen; pääosa palveluista sijaitsee alueen reunalla. Asumisviihtyvyyden kannalta merkittävää on alueen luonnonläheisyys, Aurajokivarren ja Halistenkosken läheisyys, hyvät ulkoilumahdollisuudet sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö.
Aluekumppanuudella on käytössä Halisissa n.100 m2 tilat, osoitteessa Kardinaalinkatu 4. Tilaa käyttävät myös muut alueen toimijat ja asukkaat omiin toimintoihinsa.
 
Kohmo Runsaan 1200 asukkaan nuorekas lähiö sijaitsee Aurajokilaakson läheisyydessä, Kuralan Kylämäen perinnemaiseman naapurissa, Jaanintien katveessa. Kohmossa työttömyysaste oli 17,3%. Ikäjakauma: alle 30v. on 50% alueen asukkaista, ulkomaankansalaisia 9% alueen asukkaista. Palvelut Kohmosta puuttuvat kokonaan. Kulkeminen terveyskeskukseen ja Itäharjun liikkeisiin on huomattavasti helpottunut palvelulinjan tulon myötä. Kohmossa tilana on asukastila Raivionkuja 3A:ssa, muiden toimijoiden kanssa yhteiskäytössä.
 
 
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
 
Aluekumppanuusryhmä
Halisten aluekumppanuusryhmän puheenjohtajaksi valittiin asukas Markku Kiiski. Työkiireiden vuoksi hän joutui luopumaan puheenjohtajan tehtävästä ja tilalle valittiin Martti Ruokola, joka on toiminut ryhmän puheenjohtajana jo aiemminkin. Terve Halinen aluetyöryhmän nimi muutettiin Halisten aluekumppanuusryhmäksi.
Aluekumppanuusryhmän jäsenmäärä vuonna 2005 oli vajaat 60 henkilöä, heille lähetettiin mm. asiakirjat ja kokousmuistiot sekä muut tärkeät tiedotteet. Muita yksittäisiin kokouksiin osallistujia oli 10 - 15 henkeä. Aluekumppanuusryhmän jäsenistä runsas puolet edustaa asukasnäkökulmaa. Aluekumppanuusryhmä kokoontui aluekumppanuusfoorumin lisäksi 10 kertaa vuoden 2005 aikana. Kokoukset pidettiin Halisten aluekumppanuuspisteessä tai Halisten koululla.
Kohmon aluekumppanuusryhmän puheenjohtajana toimi alueen asukas Pirkko Salminen. Aluekumppanuusryhmä kokoontui vuonna 2005 aluekumppanuusfoorumin lisäksi 10 kertaa. Jäseniä oli 34 henkilöä, lisäksi kokouksissa kävi muita asioista kiinnostuneita vierailijoita. Yhteistyötä on ollut mm. sosiaalitoimen, nuorisotoimen, ympäristö- ja kaavoituslautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan sekä seurakunnan kanssa.
 
Alatyöryhmiä (esim. Turvaturku ns. safety -alueryhmä)on perustettu tarpeen vaatiessa ja ne kokoontuvat tarvittaessa. Aluetyöntekijän rooli näissä alatyöryhmissä on asiantuntijan/esittelijän rooli. Työryhmissä on myös muita kuin aluetyöryhmän jäseniä ja työryhmien edustajat raportoivat aluetyöryhmän kokouksissa alatyöryhmän kuulumiset ja ehdotukset.
 
Vastuutahona jatkoi Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri, yhteyshenkilönä toiminnanjohtaja Pekka Annala. Vastuutaho hoiti vuoden aikana talous- ja henkilöstö-hallinnon todella mallikkaasti ja vastuutaho sitoutui aluekumppanuuteen ja aluetyön kehittämiseen vahvasti ja vakavasti kiinnostuneena.
 
Aluetyöntekijä
Päätoimisena aluetyöntekijänä on toiminut Jaana Pirttisalo maaliskuusta 1997 alkaen ja aluetyöntekijän työnantajana SPR V-S piiri vuodesta 2001 lähtien.
Aluetyöntekijän tehtävät painottuvat Halisissa seuraavasti
- välittäjärooli verkostoissa; verkoston/verkostojen ylläpitäjä, laajentaja, koollekutsuja, tiedonvälittäjä, aluetyön ja osallisuuden asiantuntija
- aluetyön sihteeri; kutsut, muistiot, lausunnot, aloitteet, selvitykset, asioiden valmistelut ja esittelyt
- tiedottaja; Haliset -lehden toimitus, lehdistötiedotteet ja ilmoitukset alueasioista, erityisesti sähköinen verkostotiedotus aluetta koskettavista asioista,
- organisoija; kokoukset, koulutukset, asukasillat, aluekumppanuuspisteen tilakäyttö, tapahtumat
 
TurvaTurku -hankkeen ohjausryhmä. Turun kaupunki haki v. 2004 ja sai rahoitusta Oikeusministeriöltä TurvaTurku -hankkeeseen (hankealueena rajattu alue Turun keskustasta ja lähiöistä ainoana Halinen). Hankkeen tavoitteena on parantaa yleistä turvallisuutta ja lisätä asumisviihtyvyyttä; Halisissa kohderyhmänä erityisesti alueen lapset ja nuoret. Hanke toteutti helmikuussa Halisten turvallisuuskyselyn.
Halisissa ollaan synnyttämässä hankkeeseen liittyen ns. konfliktin ratkaisumallia eli ennakoivaa sovittelumallia. Ohjausryhmässä jatkoi Halisten aluetyöntekijä.
 
Lasten ja nuorten osallisuusteeman kehittäminen erityisesti koulujen 1-6- luokkien (pilotoitu Nummi/Halinen, Lauste ja Moisio) osallisuusmallin esim. oppilasparlamentti löytämiseksi ja kehittämiseksi; raporttia työstettiin loppuvuoden aikana. Halisten aluetyöntekijä on jatkanut kuluvan vuoden aikana kehittämisyhteistyötä myös yli kuntarajojen erityisesti Jyväskylän maalaiskunnan ja kaupungin Nuorten äänen, Hesan Nuorten äänen sekä Länsi-Suomen Lääninhallituksen kanssa liittyen erityisesti osallisuuteen kouluissa. Osallisuuteen liittyen aluetyöntekijä on osallistunut Humakin lasten ja nuorten osallisuuskoulutukseen Helsingissä.
Loppuvuoden aikana aloiteltiin jatkokehitystyötä Tunne kaupungin päätöksenteko -opaslehtiseen liittyen vrt. mm. Turun kaupungin www-sivut.
 
Halinen - viihtyisä ja turvallinen lähiö hankesuunnitelman ja talousarvion yms. työstö, rahoitushakemus ja neuvottelut omarahoitusjäjestelyistä toteutettiin Halisten aluekumppanuusryhmän toiveiden mukaisesti. Rahoitus hankkeelle järjestyi ja hanke käynnistyi vuoden 2006 alusta.
Halinen - viihtyisä ja turvallinen lähiö -hanke tavoitteena luoda kokonaisvaltaisella ja yhtenäisellä ympäristösuunnittelulla elinvoimainen ja elämää sykkivä, vauvasta vaariin asukkaan huomioiva, elinkaariajattelua kunnioittava, viihtyisä ja turvallinen lähiö, keskittyen erityisesti Halisten pääväylän Paavinkadun varteen ja sen lähialueiden ympäristöön. Toinen tärkeä tavoite on saada asukkaat kiinnittymään asuinalueeseensa tiiviimmin ja kantamaan vastuuta omasta kotialueestaan.
 
Itä-Turun yhteisöhankkeisiin ja kerran vuodessa tapahtuvaan pienimuotoisten, asukaslähtöisten hankkeiden hankehakuun kuuluu hankeaktivointi ja -neuvonta, tuki ja avustus sekä hankehaun että hankkeiden toteutuksen aikana.
 
 
Aluekumppanuuden järjestämää toimintaa
Vuoden 2005 aikana alueella järjestettiin yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa (mm. koulu-, liikunta- ja nuorisotoimi, poliisi, alueelliset yhdistykset) erityyppisiä ja eri kohderyhmille osoitettuja tapahtumia: Laskiaisrieha, HaliSilta, Sportti-ilta, Varsin koiramainen juttu, Mylläritontun joulu; osana Turun joulukaupunkitapahtumia, Kaamosralli; lasten ja isien yhteinen tapahtuma asukasiltoja ja edunvalvonta/ luottamushenkilö/ virkamiestapaamisia: Suojaa kotisi asukasilta, Turvallisesti bussilla tapahtuma yhteistyössä kaupungin joukkoliikennelaitoksen kanssa talkoita ja ympäristötempauksia: kevätsiivoustalkoot ja Halisilmeiset roska-astiat yhteistyössä koulun ja päiväkotien kanssa. asukaskuulemistilaisuuksia; Kultanummenkaavaan ja muihin Kohmoa koskettaviin päivänpolttaviin asioihin liittyvä asukasilta perhekerho- ja harrastustoimintaa; nuokkari-illat ja iltapäivätoiminnot yhteistyössä SPR Varsinais-Suomen piirin, koulujen ja nuorisotoimen kanssa Koulut liikkeelle -hanke mm. turvallisen koulumatkan turvaaminen.
 
Selkeästi eniten asukkaita aktivoivat kansalaisuudesta riippumatta erilaiset tapahtumat, joihin osallistuu kerralla satojakin ihmisiä ja toisaalta asukaslähtöisen teeman mukaan järjestetyt asukasillat.
 
Epäviralliset asukaskuulemistilaisuudet jo siinä vaiheessa, kun idea on vasta idea, ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi. Nähtävissä on ollut, että asukaskuulemistilaisuuksista saatujen palautteiden perusteella eteenpäin viedyt hankkeet ovat saaneet myös asukkaat sitoutumaan hankkeen toteutukseen. Asukaskuulemista kokeiltiin viime vuonna myös jokaisessa aluetapahtumassa kyselylomakkeiden muodossa ja vastaukset antoivat palautetietoa, jota on jo lähdetty hyödyntämään alueellisessa työssä. Asukaskuulemiseen aktivoitiin myös Haliset -lehden välityksellä.
 
Aluekumppanuus verkostoissa
Onnistunut ja "tässä hetkessä elävä" alatyöryhmärakenne (kts. edellä) tarjoaa jo itsessään valtavan verkostokentän. Tärkeitä verkostokumppaneita kuluvan vuoden aikana olivat kaupungin hallintokunnista ympäristö- ja turvallisuusasioissa Turun kaupungin kiinteistölaitos, erityisesti viheryksikkö ja ympäristö- ja kaavoitustoimi, Liikuntavirasto, Kaupunginkanslia, Turun kihlakunnan Poliisilaitos, isännöinti (Kiinteistövastuu) ja huoltoyhtiöt; lasten, nuorten ja perheiden asioissa koulu- liikunta-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimet, Maarian seurakunta, poliisi, MLL:n Halisten yhdistys, Halisten omakotiyhdistys ja SPR Aurajoen osasto, maahanmuuttaja- ja alle kouluikäisten lapsiperheiden asioissa Sateenkaari Koto yhdistys, alueen päiväkotiyksiköt ja em. alueen yhdistykset.
Aiheen, tilanteen ja ajankohdan sopivuuden mukaan vaihtuvat monipuoliset verkostorakenteet ovat joustavia, eläviä ja aikaansaavia verkostoja. Halisten vahvuudet löytyvät historialtaan yli kymmenen vuotta sitten alkaneesta verkostopohjasta ja yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminut ja kehittynyt rakentavasti kaikkia osapuolia kunnioittaen.
 
 
OSALLISUUDEN JA LÄHIDEMOKRATIAN KEHITTÄMINEN
 
Osallisuus ja vuorovaikutus
Vuonna 2002 käynnistettiin Halisissa asukaskuulemismalli; vuonna 2005 asukaskuulemista jatkettiin lähes joka tapahtumassa kirjallisin kyselyin sekä Haliset -lehden artikkeleissa, joiden välityksellä aktivoitiin asukkaita ottamaan yhteyttä vaikkapa sähköpostitse erilaisten teemakysymysten mukaan. Halisten asukkaat ilmaisevat mielipiteensä mielellään ja em. kyselyt tuottivat lukuisia ideoita ja kannanottoja. Asukkaat ottavat helposti yhteyttä aluetyöntekijään, tärkeiksi katsomissaan asioissa ja ideoissa. Yhteinen huoli alueen asukkailla on Paavinkadun liikenne ja sen turvattomuus. Myös Polttolaitoksen mahdolliset ympäristövaikutukset puhuttivat sekä ympäristön viihtyvyyteen liittyvät asiat (bussipysäkkien ympäristön siisteys, viheristutukset jne.) Nuorten omat Nuokkari-illat Halisissa ja Kohmossa ja rauhoittivat kaduilla ja pihoilla tapahtuvaa häiriköintiä. Mutu -tuntuma kertoo, että asukkaat ja alueen toimijat ottavat rohkeasti yhteyttä aluetyöntekijään niin suoraan kuin erilaisissa tapahtumissa. Tuntuu myös, että systeemiin asukas-aluetyöntekijä-aluekumppanuusryhmä-virkamiehet/ luottamushenkilöt luotetaan ja sitä käytetään. Virkamiehet ja luottamushenkilöt vastaavat pääsääntöisesti todella nopeasti alueelta lähteviin tiedusteluihin; Halisten ja Kohmon kokemuksen perusteella lähes paluupostissa.
 
 
Aloitteet ja asukkaiden aktiivisuus
Aloitteita on tullut vuoden aikana asukkailta Halisten osalta mm. Halistentien ja Hakapellonkadun risteykseen liikennevalot, ilmoitustaulu ulkoilureittien varsille, roska-astiat ulkoilureiteille ja katujen varsille, pysäköintialue Myllärintalon läheisyyteen ja valaistuksen lisääminen alueella. Kohmon osalta mm. kuntoreittien ja muiden kulkuyhteyksien valaistus, nuorisotyöntekijän työsuhteen jatkaminen Kohmossa, linja-auton pysäkkikatos Kohmoon, pienimuotoinen liikuntapaikka Kohmoon, kävelytien talvikunnossapito välillä perinnesilta - Kuralan Kylämäki, kuntoreittien ja muiden kulkuyhteyksien valaistus, perhetoiminnan käynnistäminen, yhteinen kokoontumistila, leikkipuistojen kuntotarkastukset, nuorisotoiminta alueelle, linja-auton palvelulinja Kohmon kautta, kävelytie Vähähuhkonkadulta ABC -asemalle, Kohmonkujan ajoesteet, roskiksia alueelle lisää. perinnesillan ympäristön siistiminen, Aloitteet tulivat lähes poikkeuksetta asukkailta ja sama aloite useaan kertaan vielä eri asukkailta.
 
Aloitteiden eteneminen ja asukkaiden kuuleminen
Aloitteet etenevät asian laajuudesta, vastustuksesta, asukkaiden/aluetyöryhmän/ aluetyöntekijän sitkeydestä ja sinnikkyydestä ja kaupungin taloudesta riippuen hyvinkin vaihtelevasti.
 
 
VIESTINTÄ
 
Tiedotustoiminta ja viestinnän kehittäminen
Vuoden 2005 tiedotustoiminta onnistui erinomaisesti ja yhteistyö median kanssa sujui vuorovaikutteisesti; aluetyöntekijä tiedotti alueen akuuteista asioista ja vastaili toimittajien tiedusteluihin ja ehdotteli alueaiheita; uutiskynnys tiedotuksen osalta ylitettiinkin usein..
Alueen oma lehti Haliset ilmestyi vuoden 2005 aikana neljä kertaa (helmi-, touko-, elo- ja joulukuussa jakoalueena Halinen, Kohmo, osa Nummea ja Räntämäki. Lehti on löytänyt oman linjansa tiedottaen joka lehdessä ajankohtaisista ja akuuteista asioista uutisluontoisesti. Joka lehden jälkeen asukkaat ja toimijat antavat nopeasti palautetta lehden ulkoasusta, pääkirjoituksesta ja jutuista; pääasiassa positiivista ja rakentavaa, myös juttuaiheita ehdotellaan samalla. Tiedotusta tapahtumista ja asukastilaisuuksista hoidettiin myös rappukäytävä- ja kadunvarsimainoksilla.
 
Sähköinen viestintä
Turun kaupungin verkkosivuille tuli omat alasivut aluekumppanuudelle, niitä aloitettiin työstämään syksyllä 2005. Yhteiseksi julkaisupäiväksi sovittiin 14.02.06 Tarkoitus on, että nettisivut ovat ensisijainen tiedotusmuoto alueen asioista ja tapahtumista, edellyttäen asiaan perehtymistä ja nopeaa päivittämisrytmiä. Tarkoitus on saada aluekumppanuuden sivut yhtenäisiksi eri alueiden välillä, kiinnostaviksi ja helppolukuisiksi sekä tarjota suora palautemahdollisuus.
 
 
ARVIOINTI
Laajenemismalli, jossa aluetyöntekijä työskentelee fyysisesti erillään sijaitsevilla kahdella eri alueella, oli siirtymävaiheen aikana melko työläs. On ollut pakko pysähtyä miettimään työryhmien ja niissä mukana olevien roolia, aluetyöntekijän tehtävänkuvaa ja sitä, mikä aluetyöntekijän työssä on olennaista alueiden kannalta. Yhteisenä kantana alkoi muodostua, että aluetyöntekijän rooli alueilla on selkeästi olla asiantuntija-apuna alueilla - välittäjänä asukkaiden ja kaupungin päättäjien välillä, tukea asukkaiden ja toimijoiden osallisuutta osallisuuden asiantuntijana sekä toimia tiedonvälittäjänä eri tahoille (asukkaat, päättäjät, media, yritykset, lukuisat toimijatahot niin viranhaltijat kuin kolmannen sektorin edustajat) ja tukea asukkaiden ja alueen toimijoiden oma-aloitteisuutta - tätä vaan ei saatu vielä vuonna 2005 toimimaan; rasitteena on työmuodon ja -tehtävien voimakas muuttuminen esim. Halisprojektin ajoilta. Näitä tehtävänkuvajäänteitä on ollut vaikea leikata kertaheitolla pois. Myös ison alueellisen tilan "isäntänä" toimiminen on teetättänyt paljon aluekumppanuuteen epäolennaisesti kuuluvia työtehtäviä.
Vahvuutena Halisissa ja Kohmossa on monialainen osaaminen ja alueen toimijoiden tai alueen hyväksi toimivien moniammatillisuus, erilaisten ihmisten, toimijoiden ja tahojen kohtaaminen, kyky yhteistyöhön sekä avoimuus koko toiminnassa - asioista keskustellaan ja eri näkökantoja esitellään välillä hyvinkin värikkäästi..
 
Pohdintaa herätti ja herättää aluetyöryhmän toimintamallin ja rakenteiden muokkaaminen paremmin tarpeita vastaamaan sekä; nykyinen kokousmalli vaatii rinnalleen paljon muuta ja jo tänä päivänä aluekumppanuus käsitteenä on paljon muuta kuin aluetyöryhmien kokoukset.
 
HIRVENSALO- KAKSKERTA ALUEKUMPPANUUS
Aluetyöntekijä Liisi Eränkö
Hirvensalon Urheilutalo, Syvälahdentie 31, 20900 TURKU
puhelin (02-240 2275) , gsm 040-5737 112
 
 
HIRVENSALO-SATAVA-KAKSKERRAN TOIMINTAKERTOMUS 2005
 
 
1
JOHDANTO
Saarilla on tällä hetkellä 7944 asukasta, mutta väkiluku lisääntyy vilkkaan rakentamisen myötä koko ajan. Rakennuskanta on miltei yksinomaan pientalovaltaista. Asukkaat ovat nuoria, keski-ikä Hirvensalossa 32,4 ja Kakskerrassa 39,6 Merellinen ja luonnonläheinen ympäristö on etenkin lapsiperheiden suosiossa
 
Aluetyöryhmä on lisännyt alueellista edunvalvontaa viemällä asukkaiden aloitteita (40 kpl) eteenpäin, joista 11 aloitetta on toteutunut. Yksi toteutuneista aloitteista oli pitkään odotettu monitoimikenttää Hirvensalon Sporttiparkki, jonka avajaisia vietettiin kesäkuun puolivälissä. Alueella on vietetty perinteisiä kotiseutupäiviä kolmella saarella. Kakskertapäivien yhteydessä luovutettiin Kakskertaseuran ja aluekumppanuuden yhteinen vetoomus Kakskerta Portti-hankkeen puolesta, kiinteistölautakunnan puheenjohtajalle Aila Harjanteelle. Hirvensalo-Kakskerta alueella kaava ym. hankkeissa on tehty yhteistyötä asukkaiden, yhdistysten ja seurojen ja virkamiesten kanssa. Esim. Kannanotot ja muistutukset kaavoihin.
 
Aluetyöryhmän kautta asukkaat ovat mm. osallistuneet vuorovaikutteisen karttapohjaisen kommentointityökalun kehittämiseen.
Aluetyöryhmän Ensisijaiset yhteistyökumppanit ovat Hirvensalon - Kakskerran- Satavan yksittäiset asukkaat, alueella toimivat järjestöt ja yhdistykset sekä. Toiseksi saarilla toimivat viranomaiset ja kaupungin päättäjien puolelta virastossa toimivat johtavat virkamiehet. Aluetyöryhmän jäsenten tieto-taitoa käytetään tilanteen ja tarpeen mukaan. Aluetyöryhmä kokoaa tarvittaessa jäsenistään työryhmiä.
 
 
2
ALUEKUVAUS
Hirvensalo-Kakskerta ovat saaria ja varsinkin Kakskerta haja-asutusaluetta. Rakennuskanta on pientalovaltaista, alueen luonto, jota vielä riittää luo hyvät puitteet ulkoiluun. Hirvensalon hiihtokeskus mm. monipuolistaa liikuntamahdollisuuksia. Merellinen ja luonnonläheinen ympäristö on lapsiperheiden suosiossa. Hirvensalo-Kakskerta on yksi Turun kaupungin vetovoimaisimmista alueista ja siksi se onkin uudisrakentamisen painopistealue.
 
2.1 Tilastotietoa alueen asukkaista
Hirvensalo-Kakskerrassa on asukkaita yli 7994. Alle kouluikäisiä oli 10,6% mikä on suhteellisesti eniten kaikista suuralueista. Kakskerran alue viimeiseksi 8.3%. 75-vuotiaita ja sitä vanhempia oli prosentuaalisesti eniten keskustan suuralueella Hirvensalo-Kakskerta jäi toiseksi viimeiseksi 2,6 % osuudellaan. Ruotsinkielisiä Hirvensalo- Kakskerrassa on suuralueista suhteellisesti kolmanneksi eniten eli 5,9 % . Ulkomaan kansalaisia alueella oli suhteellisesti ja määrällisesti kaikkien vähiten: 1,26 % asukasta. Saarten asukkaat ovat nuoria, keski-ikä Hirvensalossa on 32,4 ja Kakskerrassa 39,6 vuotta.
 
Saarten työttömyysaste on yksi kaupungin alhaisempia se on 7,00 prosenttiyksikköä, eli se on alhaisempi kuin koko Turun työttömyysaste. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Hirvensalo-Kakskerran alueella äänioikeutetuista 61.1 prosenttia käytti oikeuttaan. Vuonna 2004 kunnallisvaaleissa äänioikeutta käytti Kakskerrassa 69.6 ja Hirvensalosaa 63.5 prosenttia.
 
2.2. Alueen palvelut
Palveluita alueella on seuraavasti: kaksi kauppaa, kaksi kioskia, lastenneuvola ja hammashoitola. Terveyskeskus sijaitsee Turun keskustassa Käsityölaiskadulla samoin äitiysneuvola. Päiväkoteja on alueella viisi ja ala-asteen kouluja kolme. Kirjasto ja yksi lainausasema. Pankkipalveluja edustaa yksi ottoautomaatti. Laskujen maksua helpottaa kaksi asukaspäätettä jotka aluekumppanuus Demos-Hankkeen myötävaikutuksella vuonna 2002 hankki alueelle, Satavan kyläkauppaan ja ent. Moikoisten ruokavarastoon nyk. Valintataloon.
 
3
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
 
3.1. Aluetyöryhmän puheenjohtajat
Aluetyöryhmän puheenjohtajana on vuodesta 2003 toiminut satavalainen Seppo Dahlström, hän edustaa Satavan Pientaloyhdistystä. Vuosina 2000-2002 toimi puheenjohtajana kakskertalainen Eila Monnonen, hän edusti 4H-Kerhoa. Hirvensalolainen Kimmo Pöllänen toimi puheenjohtajana vuosina 1989-2000, hän edustaa Hirvensalon kirjastoa. Hirvensalo-Kakskerta aluekumppanuusalue kattaa maantieteellisesti Turun Suuralue 2. Aluetyöryhmässä on pidetty tärkeänä, että puheenjohtaja valitaan vuorotellen jokaisesta pääsaaresta.
 
3.2. Aluetyöryhmä
Osallistujat ovat olleet alueella toimivia luottamusmiehiä, virkamiehiä alueen asukkaita sekä yhdistysten ja seurojen edustajia. Lähes kaikilla saarilla toimivilla yhdistyksillä on edustajat aluetyöryhmässä. Aluetyöryhmä kokoaa tarvittaessa jäsenistään alatyöryhmiä. Aluetyöryhmäläisten tietotaitoa käytetään tilanteen ja tarpeen mukaan. Uusiutumista tapahtuu seurojen ja yhdistysten edustajien vaihtuessa. Jäsenmäärä ja kokonpano on pysynyt toimivana ja vakaana aluekumppanuuden alusta lähtien. Työtavat ovat olleet tavallista kokousrutiinia. Kokousten ilmapiiri pyritään pitämään rentona, toisia kuunnellaan ja keskustellaan, päätöksenteko toimii hyvin. Aluetyöryhmän vahvuuksia on laajapohjaisuus, aktiivisuus ja innovatiivisuus.
Aluetyöntekijä ilmoittautui Nuortenturku foorumi -hankkeessa Luostarivuoren koulun oppilaiden tueksi ja mentoriksi.
 
 
3.4 Aluetyöryhmän alueelliset yhteistyökumppanit ja tapahtumat vuonna 2005
 
Ensisijaiset yhteistyökumppanit ovat Hirvensalon-Kakskerran-Satavan yksittäiset asukkaat, alueella toimivat järjestöt ja yhdistykset sekä. Toiseksi saarilla toimivat viranomaiset ja kaupungin päättäjien puolelta virastossa toimivat johtavat virkamiehet. Aluetyöryhmässä on toimiva verkostostrategia, joka on syntynyt saarten kulttuurihistoriallisesta perinnöstä, Saarelaiset ovat tottuneet talkoovoimiin toimimaan yhdessä ja käyttämään tarvittavaa tieto taitoa tarpeen mukaan. Yhteistyö toimii voimakkaana edelleen vaikka uudisasutusta on tullut runsaasti alueelle.
 
Yhteistyö päivähoitohenkilökunnan kanssa
Syvälahti tapahtuma on lähtenyt käyntiin 1984 Terve Hirvensalo-projektin aikoina. Tarkoituksena oli saada kaikki kunnallisen päivähoidon piirissä työskentelevät toimimaan yhdessä ja tutustumaan toisiinsa. Siinä on onnistuttu hyvin vuonna 2005 Syvälahti -tapahtumaa vietettiin 26.5. tapahtumaan osallistui 530 päivähoidon lasta ja henkilökuntaan kuuluvaa .Aluetyö hoiti tilaisuuden tiedotuksen ja Wanto- vaunun vuokran.
Syvälahti tapahtumaa on perinteisesti vietetty Syvälahden maastossa, jossa on lapsille kiehtova puro, metsää, niittyä peltoa.. Alueelle suunniteltiin minigolfrataa Aluetyöryhmä teki lausunnon jossa kiinnitettiin huomiota mm. mitä pitää ottaa huomioon Golfkenttää suunniteltaessa esim. Syvälahden mastossa liikkuvien ulkoilijoiden turvallisuus, mm.rata katkaisee Hirvien kulkureitin, ja tuhoaa levollisen kulttuurimaiseman.
 
Yhteistyö Kakskertapäivätoimikunnan kanssa
Kakskertapäivän vietto laajeni vuonna 2000 Kakskertaseuran viettämien Kakskerran käräjien ympärille. Kakskertapäivän toimikunta koostuu 25. eri
seuran ja yhdistyksen jäsenistä. Tänä vuonna päivää vietettiin 2.7. Ekvallan uimarannalla, jota kunnostetaan esteettömäksi uimarannaksi. Paikka sopi hyvin päivän teemaan joka oli turvallisuus. Erityistä huomiota kiinnitettiin Kakskerran portti-hankkeeseen. Kakskerranportti -hankeen vauhdittamiseksi Kakskertaseuran puheenjohtaja ja aluetyöryhmän puheenjohtaja luovuttivat vetoomuksen kiinteistölautakunnan puheenjohtajalle Aila Harjanteelle. Kakskertapäiville osallistui noin 1000 asukasta. Aluetyö hoiti tapahtuman tiedotuksen ja toimii toimikunnan koollekutsujana ja kokousten sihteerinä. Itse tapahtumassa Hirvensalo- Kakskerta aluekumppanuus esittäytyi ständyllä.
 
Yhteistyö Satavan pientaloyhdistyksen kanssa
Satavan Suvijuhlia on vietetty vuodesta 2004, Satavan pientaloyhdistyksen toimesta tänä vuonna juhlia vietettiin 24.7. Satavan Seuraintalolla, suvijuhliin oli noin 100 osallistujaa. aluetyö hoiti juhlien tiedotuksen.
 
Yhteistyö Hirvensalopäivätoimikunnan kanssa
Hirvensalopäiviä on vietetty vuodesta 1984. Hirvensalopäivientoimikuntaan koostuu Hirvensalossa toimivien 23 eri yhdistysten ja seurojen jäsenistä. Tänä vuonna viisipäiväisiä Hirvensalopäiviä vietettiin 18-21.8 ja 27.8.2005 Päivillä oli yhteensä eri tapahtumissa yli 2000 osallistujaa. Ohjelmassa oli mukana perinteisiä tapahtumia kuten mm. Hirvensalon ympärijuoksu ,peurakallion tanssit , Metsäkirkko, sekä uudempaa ohjelmistoa, kuten nuorten Beach party Sorttamäen uimarannalla sekä koko perheen ipanakipinä tapahtuma Wäinö Aaltosen koulun kentällä ja vesibussiristeily Hirvensalon ympäri perinteinen päätösjuhla ja jumalanpalvelus pidettiin Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Aluetyö hoiti tapahtuman tiedotuksen ja itse tapahtumassa Hirvensalo- Kakskerta aluekumppanuus esittäytyi Ipanakipinä tapahtumassa 20.8 ständyllä.
 
Yhteistyö Wäinö Aaltosen seuran kansa ja joulukaupunkiprojektin kanssa "Saariston jouluvalot syttyvät " tapahtumaa vietettiin 2005 vuonna kymmenettä kertaa. osallistutaan. tapahtumaan osallistuvat alueelliset yritykset ja Turun Kaupunki , jolta saadaan mm. jokavuotinen Kuusi Moikoisten aukiolle. Joulunvalojen avajaisissa oli yli 300 osallistujaa.
Haarlan asukasilta 8.11.2005
Aluetyö järjesti 8.11.2005 asukastilaisuuden johon kutsuttiin laajasti alueen asukkaita, Haarlan koulun rehtori, Turun kaupungin ja seurakunnan nuorisotyön edustajia, liikuntatoimen edustaja, kiinteistöyhtiöiden edustajia sekä Hirvensalossa toimivien yhdistysten aktiiveja. Kokoukseen osallistui noin 70 asukasta, joista puolet oli alueella asuvia nuoria. Nuoret toivoivat omaa paikkaa, esim. yökahvilaa, jossa voisi puuhailla tai sitten vain olla ja hengailla. Yökahvila aloitti ripeästi toimintansa ripeästi, kiitokset kuuluvat Martinseurakunnan ja Nuorisoasiankeskuksen nuoriso-ohjaajien saumattomaan yhteistyöhön.
Yhteistyö kirjaston kanssa:
- Viheralueohjelmaa asukastilaisuus järjestettiin kirjastossa 30-31.5.2005
- Aluetyöntekijä opasti asukkaita 8.11. 2005 Hirvensalon portaalin käytössä "Suomi Verkossa" -kampanjaviikolla.
 
4
OSALLISUUS JA LÄHIDEMOKRATIAN KEHITTÄMINEN
 
4.1. Vuorovaikutus ja yhteistyö
Kohdassa 5 mainitaan lehti, aluekumppanuuden tiedotuslehtinen, Keskustelufoorumi, www.saaretverkossa.net ja teemaillat toimivat vuorovaikutuskanavina asukkaiden ja viranomaisten välillä. Aluetyöryhmä on lisännyt alueellista edunvalvontaa viemällä asukkaiden aloitteita (40 kpl) eteenpäin, joista 11 aloitetta on toteutunut Hirvensalo-Kakskerta alueella kaava- ym. hankkeissa on tehty yhteistyötä asukkaiden, yhdistysten ja seurojen ja virkamiesten kanssa, esim. kannanotot ja muistutukset kaavoihin. Demos-hankkeen myötä on perustettu kaksi asukaspäätettä, Satavan kyläkauppaan ja ent. Moikoisten Ruokavarastoon nyk. Valintataloon.
 
Aluetyöryhmä on kutsunut kokouksiinsa eri virkamiehiä kertomaan toimistaan. Hirvensalo-Kakskerta alueella vuonna 2005 vieraili Viheryksiköstä, liikuntavirastosta ja kiinteistölaitokselta sekä kaavoitus- ja ympäristöviraston virkamiehiä.
 
 
4.2. Toimenpide- ehdotusten etenemisprosessin yleistä kuvaamista
Ne ehdotukset, jotka ovat virkamiesten mielipiteiden mukaisia etenevät yleensä melko nopeasti. Varsinkin jos hanke ei ole niin suuri että tarvittaisiin erityistä rahoituksellista panosta. Ne aloitteet jotka vaativat rahallista panostusta ja yhteistyötä eri hallintokuntien virkamiesten kanssa etenevät hitaasti luottamusmiestasolle.
 
Alle vuodessa toteutuneita aloitteita: esim. info-taulu, jonka aloitteen toteutti asukas, eikä sitä tehty kaupungin kustannuksella. Leikkipuisto Haarlaan, Nuorten yökahvila Moikoisten, seurakuntakeskukseen ja Haarlaan kouluun on toteutettu yhdessä nuorisotoimen seurakunnan, sekä nuorisotoimen tuki ry:n ja aktiivisten vanhempien kanssa. Aktiivisille temppupyöräilyharrastajille aluetyöryhmä organisoi radalle täytemaata ja kopin tarvikkeille.
 
Yli vuoden ovat kestäneet toteutua: esim. Särkilahden pohjukan maisemointi nautakarjan avulla, mattomankeli matonpesupaikalle. Liikennevalot Kakskerrantien ja ylikyläntien risteykseen.
 
Vielä ovat toteutumatta mm. esim. Kakskerran Portti, Uimahalli, kevyen liikenteen väylät Kakskertaan Satavaan ja Hirvensaloon. (Ks. lomake aloitteet).
Kaikki aloitteet eivät toteudu nopeasti mutta Hirvensalo Kakskerta aluekumppanuuden aikana tähänastisin menestyksekkäin aloite on yökahviloiden perustamiset: Hirvensalossa Moikoisissa se toteutui vuonna 2000, vain 31/2 kuukauden kuluttua ensimmäisestä yhteisestä kokouksesta, johon osallistuivat alueen nuoret, yrittäjät, vanhemmat ja nuorten kanssa tekemisissä olevat virkamiehet. Vuonna 2005 Haarlan yökahvila oli jo aloittanut toimintansa ennen yhteistä asukaskokousta. Kiitos kuuluu Turun kaupungin nuorisotoimen ja Martinseurakunnan nuoriso-ohjaajille ripeästä toiminnasta.
 
4.3. Karttapohjainen kommentointityökalu
Alueen asukkaat ovat olleet mukana kehittämässä ja testaamassa Turun kaupungin, Turun yliopiston, ICT Turku Oy:n ja Centroid Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettua Tekes-hankkeen, uudentyyppistä karttaan ja paikkaan sidottua kansalaispalautejär- jestelmää. Tarkoituksena on luoda kansalaisten ja virkamiesten välisen kanssakäymisen helpottamiseksi internetissä toimiva paikkatietoon perustuva karttapohjainen palaute- tai kommentointijärjestelmä, jonka avulla asukas pääsee ilman välikäsiä antamaan oman mielipiteensä asuinaluettaan koskeviin ajankohtaisiin teemoihin. Asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta valittiin seuraavat teemat: Viheralueohjelmaan, kaavoitukseen, liikenneturvallisuuteen ja vapaat rannat.
 
Uuden järjestelmän tarkoituksena on kannustaa asukkaita tuomaan esille epäkohtia oman alueensa suunnittelusta ja tuottamaan viranomaisten tietoon sellaista informaatiota, jonka asiantuntija paikallinen asukas on. Tarkoituksena on tehdä järjestelmästä tarpeeksi helppokäyttöinen ja selkeä, jotta palautteen antajien olisi mahdollisimman helppo omaksua sen käyttö. Ideana on, että verkossa toimivan järjestelmän avulla asukas voi kohdentaa palautteensa haluamaansa kohteeseen ja teemaan merkitsemällä kohteen karttaan ja antaa sitten kirjallista palautetta siitä. Lisäksi pidetään tärkeänä, että annettu palaute tulee saman tien julkisesti nähtäville myös muille asukkaille, eikä se palaudu ainoastaan viranomaisten tietoon. Tällä pyritään lisäämään keskustelua ja aktivoimaan myös muita asukkaita antamaan oman mielipiteensä esimerkiksi jo kommentoiduista kohteista ja teemoista.
Alueen asukkaat ovat aluetyöryhmän kautta osallistuneet aktiivisesti alusta alkaen järjestelmän kehittämiseen pohtimalla teemojen valintaa, karttaesitysten selkeyttä ja muutenkin järjestelmän toimivuutta.
 
4.4. Demos- hanke ja asukaspäätteet
Asukaspäätteet avattiin 13.10. 2002 Hirvensaloon Moikoisten Ruokavarastoon ja Satavan Kyläkauppaan Demos - hankkeen myötävaikutuksella. Asukaspäätteille tehtiin säännöt yhdessä kauppiaiden kanssa. Päätteiden käyttö on sujunut ongelmitta, Asukkaat niin nuoret kuin Seniorit ovat löytäneet päätteet.
 
Aluetyöryhmä sai Demos-hankken myötä mahdollisuuden tarjota kaikille asukkaille pääsyn tiedon etsintään ja seuraamaan alueensa asioita. Vesa Mäensivun tekemässä tutkimuksessa " Ikääntyvien viestintävalmiudet digitaalisessa palvelukulttuurissa " tuli ilmi, että osa kansalaisista on vaarassa syrjäytyä tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Erityisessä syrjäytymisvaarassa puutteellisten viestintämahdollisuuksien vuoksi ovat ikääntyneet ja seniorikansalaiset, sillä he eivät ole vielä ehtineet tutustua esim. tietokoneisiin työelämässä.
Aluetyöryhmä käynnisti vuoden 2002 lopulla yhteistyössä Wäinö Aaltosen koulun kanssa ensimmäisen Atk-seniori-kurssin johon saapui 19 oppijaa, pääosin Hirvensalon asukkaista Kurssi päättyi vuoden 2003 puolella. Yhteensä kursseja järjestettiin vuonna 2003 kaksi alkeis- ja kaksi jatkokurssia.
Vuonna 2004 keväällä järjestettiin kaksi kurssia, joita suoritettiin Harjattulan kartanon Atk-luokissa. Näin Kakskerrassa asuville tuli lyhyempi matka kursseille.
 
Kevään 2004 jälkeen emme enää saanet rahoitusta kursseille. Asukaspäätteiden ylläpitovastuun pyrimme siirtämään alueen yrittäjille tai seuroille.
 
 
5
VIESTINTÄ
 
5.1. Tiedotustoiminta ja alueellisen lehden merkitys
 
Terve Hirvensalo -alueella tiedotamme asukkaita käyttämällä viittä kanavaa:
1) aluekumppanuuslehti Terve - Hirvensalo, 2) Aluekumppanuuden tiedotuslehtinen, 3) www.saaretverkossa.net , 4) Asukaspäätteillä ja 5) järjestämällä asukasiltoja.
 
1) Aluekumppanuuden tiedotuslehti Terve Hirvensalo-Kakskerta on vuoden 2005 aikana julkaistu neljä kertaa. Lehti on 16-sivuinen, tabloidi-kokoinen, joista puolet sivuista on värillisiä. Lehden tarkoitus on toimia tietopakettina, josta kulloinkin löytyy ajankohtaista tietoa saarilla tapahtuvista toiminnoista sekä tapahtumista. Saarten asukkaat sekä järjestöjen ja yhdistykset, jäsenet ja virkamiehet ovat olleet aktiivisesti toimittamassa kirjoituksia lehteen.
 
Lehdessä mm. ilmoittelimme avoimista kunnallisen perhepäivähoitajan toimista ja saimme ilmoittelun tuloksena lapsirikkaille saarillemme perhepäivähoitajia lisää helpottamaan lasten hoitotilannetta. Lehti koetaan tärkeäksi sitä odotetaan ja järjestöt sekä yhdistyksen tuovat ilmoituksia. lehteä säilytetään ja luetaan uudelleen tärkeitä juttuja ja tiedonantoja mm. palveluopasta ja tapahtumista leikataan jääkaapin oveen talteen. Lehden jakelun hoitaa partiolippukunta Hirvensalon Eräpojat.
 
2) Aluekumppanuuden tiedotuslehtinen: Asukkaat toivoivat, että lehti ilmestyisi useammin, lisäksi saarilla on niin paljon tapahtumia, että yhdistykset ja seurat kokivat neljää kerta vuodessa ilmestyvän lehden tiedottamisvälin liian harvaksi. Tätä puutetta Aluetyöryhmä päätti helpottaa, julkaisemalla niinä kuukausina kun lehti ei ilmesty Aluekumppanuuden tiedotuslehtistä, joka on A-4-kokoinen. Tiedotuslehtisen julkaisemista perusteltiin myös sillä, että kaikilla ei ole tietokonetta mistä voisi katsoa tapahtumia ja A-4 kokoisen lehtisen saavat kaikki postilaatikkoonsa. Kommentit tiedotteesta ovat olleet kiitettäviä. Partiolippukunta Hirvensalon Eräpojat hoitivat jakelun. Resurssipulasta johtuen vuonna 2005 ilmestyi tiedote Haarlan asukaskokouksesta ja Kakskertapäivästä.
 
3) Internet Keskustelufoorumi "Saaret verkossa" alkoi Hirvensalo - Satava alueella keväällä 2000 aikana turkulaisena pilottihankkeena. Asukaskeskustelun avaaminen internetin on askel kohti toimivaa kansalaisyhteiskunta ja toimivaa demokratiaa . "Saaret verkossa "keskustelufoorumissa edistetään osallisuuden toteutumista Turussa. Keskustelufoorumi edesauttaa alueen asukkaiden vuoropuhelua, viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja päättäjien kanssa. Asukkaat saavat aktiivisesti vaikuttaa oman lähiympäristönsä asioihin. Parhaimmillaan keskustelu on pienen ja suuren demokratian vuorovaikutusta.
 
www.saaretverkossa.net. avattiin 14.11.2001. Sen sivuilla on ajankohtaisia artikkeleita tapahtumista, yhdistysten ja seurojen kotisivut, tapahtumakalenteri, kirpputori, nuorten ja senioreiden keskustelu-palsta, johon ei tarvitse rekisteröityä, palveluhakemisto josta löytyy myös sijainti kartalta. Myös kaava-asioissa on liitteenä kartat ja 2000 vuodelta alkanut keskustelufoorumi, jonka aiheet ovat Elämänhallinta, Kaava, Koulu, Päivähoito, Muu, Sana on vapaa. Toukokuussa 2005 avattiin karttapohjainen kommentointityökalu.
Paikallisella tasolla hanketta on ajanut aluetyöryhmä, yhteistyökumppaneina ovat kaupunki, kirjasto, koulu sekä paikalliset seurat ja yhdistykset. Sivuja päivittää kirjastonhoitaja Kimmo Pöllänen ja aluetyöntekijä Liisi Eränkö. Vuoden 2005 aikana yhdistysten ja seurojen kotisivuja tuli lisää 2 kappaletta. Saarten Internet sivuilla käynnit ovat lisääntyneet. Vuoteen 2005 mennessä on ollut käyntejä 140453 Pyrkimys on siirtää vuoteen 2006 mennessä sivujen ylläpito paikalliselle seuralle tai yhdistykselle.
 
4) Asukasillat: Tilaisuudet, jotka aluetyö järjestää liittyvät yleensä johonkin viranomaistyöhön esim. kaavatilaisuudet kaavoitusosaston kanssa. Kuluneena vuonna asukasiltoja järjestettiin Kaksi teemoina oli Viherohjelma Haarla viihtyisäksi. Alueella on aktiivisia seuroja ja yhdistyksiä, jotka järjestävät asukasiltoja. Aluetyö tukee niitä mm. hoitamalla tiedotuksen mediavälineille, aluekumppanuus lehdessä sekä nettisivuilla.
 
 
6. ARVIOINTI
 
Aluetyöryhmän vahvuudet ja heikkoudet
Aluetyöryhmän vahvuutena pidettiin mm. seuraavia asioita:
Kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja pyrkivät samaan lopputulokseen, eli viihtyisään ja hyvään asuinympäristöön. Toki eri mieltä asioista voidaan olla ja ollaankin, koska tarpeet ovat erilaiset. Silloin kun asioista on etukäteen keskustelu se on tietoista erimielisyyttä eikä eripuraa mikä hajottaisi yhteisön.
 
Heikkoutena: Aluetyöryhmässä ryhmän monipuolista osaamista ei olla hyödynnetty tarpeeksi. Koulut eivät mukana toiminnassa, vaikka siellä nimenomaan on yhteydet vanhempiin ja nuoriin, joiden asioita on paljon käsitelty. Tarvittaisiin lisää henkilöitä, sitä myötä lisää ajatuksia ja ideoita. Omien tilojen puute on suuri, samoin vuokratilojen esim. Mopokerholle ei ole edelleenkään löytynyt tiloja. Lisäksi pitäisi kehittää katujen valaistuksen ja jalankulkuväylien lisäämistä.
 
 
LÄHTEET :
Tarja Heikkinen: Aluekumppanuus Hirvensalo - Kakskerrassa: Tutkimus aluetyöryhmän toiminnasta, pro- gradu tutkielma, Turun Yliopisto.
Vesa Mäensivu: Ikääntyvien viestintävalmiudet digitaalisessa palvelukulttuurissa , lisensiaattitutkielma, Turun yliopisto.
Pasi Sirkiä: Turun alueprofiili 2000, Turun kaupungin tietopalveluosaston tiedotuksia 3/2000
Turun kaupungin kanslia / tilasto ja tutkimusryhmä
 
LIITTEET : Verkostokartta
Demos lomakkeet
Turku74 - ALUEKUMPPANUUS
Aluetyöntekijä Ilona lehtinen
Osoite: Savonk. 5B, 20740 Turku
puh: 050-59 47 108
 
 
TURKU74-ALUEENTOIMINTAKERTOMUS 2005
 
1. JOHDANTO
 
Turku74 -alueella aloitti toimintansa viiden lähiön yhteinen aluetyöryhmä eli Turku74 -aluetyöryhmä. Ensimmäinen vuosi tuotti paitsi monia vireille pantuja asioita, aloitteita ja asukasillan myös ryhmän käytäntöjen organisointia ja toimintatapojen kokeiluja ja muokkaamista ryhmälle sopiviksi.
 
Turku74 -alueen suurimmat muutokset koskivat bussiliikennettä Ilpoisiin ja postipalvelujen muutoksia. Mittava ja pitemmän aikaa sekä alue- että virkamiestyöryhmässä esillä ollut aihe oli nuorison ja lapsiperheiden tilanne. Muita aluetyöryhmässä painottuneita aiheita olivat myös ympäristön ja liikennejärjestelyjen kehittäminen.
 
Lisäksi Turun yliopiston sosiologian laitoksen OSIS -tutkimushanke (asumiseen liittyvä tutkimus) käynnistyi keväällä Ilpoisissa. Tutkimuksen kohderyhmän tavoittamisessa oli aluetyöryhmä ja alueellinen tiedostus avainasemassa.
 
2. ALUEKUVAUS
 
Ilpoinen, Peltola, Harittu, Koivula ja Katariina sijaitsevat Turun kaakkoisosassa Kaarinan kaupungin rajapinnassa noin 5 kilometrin etäisyydellä Kauppatorilta. Peltolan omakotialue on 1940 -luvulla rakennettu. Ilpoisten lähiöstä kerrostalot ovat 1960-70 -lukujen tuotetta. Harittu, Koivula ja Katariina ovat pääosin 1980-90 -luvuilla rakennettuja. Lisäksi Ilpoisissa ja Koivulassa on vanhemmat puutaloalueet, jotka syntyivät 1930-40 -luvuilla sotien jälkeisen asuttamisen tuloksena.
 
Asukkaita näissä viidessä lähiössä on yhteensä n. 11 000 (Ilpoisissa 3000, Peltolassa 1000, Haritussa 4000, Koivulassa 2000 ja Katariinassa 1000). Asukkaiden ikäjakaumat Ilpoisissa, Peltolassa ja Koivulassa ovat melko tasaisia. Haritussa ja Katariinassa sen sijaan on kasvavien alueiden terävähuippuiset ja leveäkantaiset ikäpyramidit.
 
Koivulan liikekeskuksesta suunniteltiin 1980 -luvulla näiden lähiöiden aluekeskusta, mutta edelleen peruspalvelut ovat jakautuneet sekä Ilpoisiin että Koivulaan. Ilpoisissa on peruskoulun ala-aste (1.-6. lk), kirjasto ja market-kokoinen kauppa. Koivulan liikekeskuksessa sijaitsevat posti (vuoden 2005 loppuun), apteekki, supermarket-kokoinen kauppa sekä ala-asteen 1.-2. luokat käsittävä nk. Haritun viipalekoulu. Viipalekoulu kuitenkin lopettaa toimintansa ja vuoden 2006 alusta Koivula-Haritun alakoululaiset jatkavat koulunkäyntiään Ilpoisissa. Peltolassa sijaitsee yrityksiä ja liiketiloja sekä Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalo. Seurakunta- ja nuorisotalot löytyvät sekä Ilpoisista että Koivulasta. Liikennöinti on Koivula-Harittuun vilkasta - linja 18 on Turun toiseksi käytetyin linja. Katariinan kautta alueelle pääsee linjalla 9. Ilpoisiin liikennöi kesäaikataulujen muutosten myötä enää linja 61.
 
Nämä viisi lähiötä ovat vehreitä ja viihtyisiä. Rakentamisen välissä on mosaiikkimaisesti metsäsaarekkeita sekä suurempia metsiköitä. Luonnonläheisyyttä ja avaruutta antavat myös Katariinan luonnonsuojelualue ja Pitkäsalmen rantavyöhyke.
 
 
3. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
 
Aluetyöryhmä
 
Turku74 -aluetyöryhmän postituslistalla on 39 henkilöä. Ryhmä piti kahdeksan kokousta, joissa oli keskimäärin 10 osallistujaa. Keväällä osallistumisaktiivisuus oli korkeampi ja keskimääräinen osallistujamäärä kokouksessa oli tällöin 11 henkilöä, kun taas syyskaudella kokouksiin osallistui keskimäärin vain viisi henkilöä.
 
Alatyöryhmiä oli aluksi neljä: ympäristö- ja liikenneryhmä, tiedotusryhmä sekä nuorisoryhmä. Ympäristö- ja liikenneryhmät kuitenkin yhdistettiin, koska erillistä liikenneryhmää ei saatu kokoon. Ympäristö- ja liikenneryhmä lopetti kevään jälkeen, koska ryhmän vetäjät työkiireidensä vuoksi eivät voineet jatkaa tehtävässään eikä uusia vetäjiä ilmoittautunut jatkamaan.
 
Kaikki alatyöryhmät kokoontuivat kolme kertaa ja lisäksi tiedotusryhmä kokoontui tiedotteen postitustalkoisiin. Elokuussa alue- ja alatyöryhmien puheenjohtajat/vetäjät tapasivat erillisessä kokouksessa.
 
 
Vastuutaho
 
Alueellisena vastuutahona on v:sta 2000 toiminut Haritun Huolto Oy, jossa yhteyshenkilönä on toimitusjohtaja Timo Larko.
 
Virkamiestyöryhmä
 
Virkamiehet kokoontuvat omana työryhmänään neljästi vuodessa. Ryhmässä (postituslistalla 27 jäsentä) ovat edustettuina terveys-, nuoriso-, liikunta-, sosiaali- ja kirjastotoimi, Henrikinseurakunta sekä Haritun Huolto Oy. Kokoukset toimivat alueen virkamiesten tapaamisfoorumina, jossa voi vaihtaa kuulumisia ja etsiä tarvittavia yhteistyökohtia.
 
Ryhmän kokouksissa vuonna 2005 nousi tärkeäksi yhteistyökohdaksi Turku74 -alueen nuorison ja lapsiperheiden tilanne. Sosiaali- ja nuorisotyöntekijät olivat huomanneet jo pitemmän aikaa merkkejä ei-toivottavasta kehityksestä, mm. nuorison alkoholin- ja päihteidenkäyttö oli lisääntynyt ja perheiden moniongelmaisuus kärjistynyt.
 
Aluetyöntekijä
 
Vuodesta 2000 kuluvan toimintavuoden loppuun päätoimisena aluetyöntekijänä toimi Ilona Lehtinen ja tämän työnantajana Haritun Huolto Oy.
 
Aluetyöntekijä toimi alue-, virkamies- ja tiedotustyöryhmän koollekutsujana ja sihteerinä. Hän osallistui aluetyöntekijöiden kuukausittaisiin verkostotapaamisiin sekä kaupungin eri hallintokuntien edustajista koostuvan osallisuustiimin tapaamisiin. Turun kaupungin verkkohankkeessa aluetyöntekijän vastuualueena oli suunnitella eri yhteistyötahojen kanssa aluekumppanuuden ja osallisuuden näkymistä kaupungin tulevilla sivuilla. Aluetyöntekijä osallistui verkkohankkeen koulutustilaisuuksiin: julkaisujärjestelmän, verkkokirjoittamisen ja kuvapankkikoulutuksiin.
 
Aluetyöntekijä toimi työpaikkaohjaajana ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijalle tämän marras-joulukuussa suorittamassa harjoittelujaksossa.
 
Aluekumppanuuden järjestämä toiminta
 
Lokakuussa (12.10.05) järjestettiin Mennään bussilla -asukasilta, jossa teemana oli joukkoliikenne. Kokoukseen oli kutsuttu joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte, suunnittelupäällikkö Pekka Kirjavainen, joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Mika Maaskola sekä ko. lautakunnan varsinaiset sekä varajäsenet. Lisäksi tilaisuudessa oli poliisin edustajana Simo Savioja. Tilaisuuteen osallistui nelisenkymmentä asukasta.
 
Asukasjuhlat ja -tapahtumat, joissa aluekumppanuus oli mukana tiedotuksessa ja/tai järjestelyissä, olivat Ilpoisten Talvipäivä (27.2.05) ja Kesäpäivä (25.8.05). Kesäpäivillä oli aluekumppanuudella esittelypöytä. Koivulan liikekeskuksessa järjestettiin kirpputori-tapahtuma (20.8.05), jonka organisoivat SuperSpar Koivula ja Haritun Huolto Oy. Aluekumppanuus avusti sen tiedotuksessa ilmoittamalla tapahtuman turku74.net -sivulla.
 
 
Aluekumppanuus verkostoissa
 
Turku74 -aluetyöryhmän ja virkamiestyöryhmän ympärille kehittyvä alueellinen ja kaupungin organisaation yksiköitä sisältävä verkosto on kuvattu liitteessä.
 
Ilpoisten tapahtumien järjestämisessä mukana ovat Ilpokilta ry, liikuntavirasto, partio, Lions Club Turku Ilpoinen, Turun Suunnistajat ry, Turun Hiihtäjät ry, Henrikinsrk, Ilpoisten-Peltolan Pientalot ry, Ilpoisten koulu, Ilpoisten kirjasto, Päiväkoti Lauklähde, nuorisotoimi ja -talo, poliisi sekä ilpoislaisia yrittäjiä. Koivulan liikekeskuksen juhlan järjestäjinä olivat liikekeskuksen yrittäjät, nuoriso- ja liikuntatoimi sekä Haritun Huolto Oy.
 
 
4. OSALLISUUDEN JA LÄHIDEMOKRATIAN KEHITTÄMINEN
 
Osallisuus ja vuorovaikutus
 
Turku74 -aluetyöryhmä muokkasi vuoden aikana toimintatapojaan ja vahvisti niiden asukaslähtöisyyttä. Aloitteiden laadinta toteutui täysin asukkaiden voimin siten, että asian esille nostanut asukas laati aiheesta aloitteen ja toi sen seuraavaan aluetyöryhmän kokoukseen käsiteltäväksi. Ryhmän hyväksynnän jälkeen aloite lähetettiin eteenpäin ko. viranomaistaholle tai luottamuselimelle aluetyöryhmän puheenjohtajan allekirjoittamana. Aloitteen yhteyshenkilönä kuitenkin toimi ko. aloitteen varsinainen laatija. Aluetyöryhmä myös sitoutui ottamaan vastaan asukkailta idea-asteella olevia ehdotuksia, joita sitten koko ryhmän voimin jalostetaan aloitteiksi.
 
Alatyöryhmistä ympäristö- ja liikenneryhmä joutui lopettamaan vetäjien työkiireiden vuoksi. Alatyöryhmätyöskentelyn tilalle aluetyöryhmäryhmä päätti toimintamuodosta, jossa aina kunkin aiheen ympärille kootaan muutaman henkilön työryhmä valmistelemaan asiaa aluetyöryhmän kokoukseen. Näin yksittäinen alatyöryhmä ei muodostu vakituiseksi, millä saattaa olla vapaaehtoistoimintaa keventävää vaikutusta. Lisäksi aiheen mukaan muodostuva väliaikainen ryhmä antaa asukkaille mahdollisuuden keskittyä juuri itseä kiinnostavan asian edistämiseen.
 
Keväällä 2005 Turun yliopiston sosiologian laitos käynnisti asumiseen liittyvän OSIS -tutkimuksen. Tutkimus toteutettiin asukashaastattelujen avulla ja haastateltavien hankinnassa aluetyöryhmä ja alueellinen tiedotus olivat tärkeitä tekijöitä.
 
Aloitteet ja asukkaiden aktiivisuus
 
Turku74 -ryhmästä lähti viisi aloitetta: 1) Peltolantien ja Lauklähteenkadun välisen kevyen liikenteen väylän (ulkoilureitti) parannukset 2) kävelykarttojen julkaisu 3) Ispoisten hiihtomajan ympäristön pusikoiden raivaus, 4) joukkoliikenneasiat ja 5) jalankulkuyhteys Ilpoistentieltä Peltolantien bussipysäkille.
 
Lisäksi ryhmästä otettiin yhteyttä P3-palvelulinjan reitistä pääterveyskeskuksen alueella, Ilpoisten koulun urheilukentän kunnostusasiasta sekä alueen postipalveluista. Turku74 -aluetyöryhmä käsitteli ja tuki myös Ilpoisten liikekeskuksen pysäköintialueen saneerausohjelmaa sekä Ilpoisten nk. metsäpubin poistamisasiaa, joita lähinnä Ilpokilta ry. on edistänyt useiden vuosien ajan. Kaiken kaikkiaan kokouksissa otettiin esille ja käsiteltiin vuoden aikana runsaat kolmisenkymmentä aihetta.
 
Joukkoliikenneasioissa etenkin ilpoislaisia aktivoi alueen bussivuorojen vähenemiset kesäaikataulujen myötä. Tämä sai aikaan paitsi Mennään bussilla -asukasillan myös aloitteen joukkoliikennejärjestelyistä ja nimienkeruun bussivuorojen palauttamisen puolesta. Ilpokilta ry:n keräyksen tuloksena tuli 762 nimeä ja Maija-Liisa Jernströmin keräyksestä 299 nimeä.
 
Aloitteiden eteneminen ja asukkaiden kuuleminen
 
Turku74 -alueella pitkään vireillä ollut keskustelu ja aloitetyöskentely skeittipaikan saamiseksi alueelle sai positiivisen päätöksen. Skeittipaikka perustetaan Peltolan kentän yhteyteen ja liikuntapalvelukeskus on jo tehnyt valmistelevia toimenpiteitä asian puolesta, mutta tarkempaa aikataulua siitä ei vielä ole laadittu.
 
Suuremmat asukastilaisuudet alueella olivat toukokuussa viheralueohjelman esittely- ja kommentointikierrokset (10.5. ja 12.5.) sekä lokakuun Mennään bussilla -asukasilta (12.10.). Virkamiesten ja luottamushenkilöiden suora tapaaminen alueella koettiin hyväksi ja asioita selvittäväksi vuorovaikutustavaksi. Päättäjien ja asukkaiden kohtaamiseksi järjestetyt tilaisuudet myös aktivoivat asukkaita paitsi osallistumaan ko. tilaisuuksiin myös ylläpitämään kiinnostusta asioiden seurantaan.
 
 

5. VIESTINTÄ

 
Aluekumppanuuden tiedotustoiminta
Turku74 -tiedote julkaistiin kaksi kertaa ja jaettiin alueen talouksiin (n. 5150 kpl) sekä aluekumppanuuden yhteispostituksessa. Tiedote on nelivärinen ja kooltaan taitettu A3. Se sisältää puheenjohtajan pääkirjoituksen, teemajutun sekä alueen tapahtuma- ja toimintatietoja. Tiedotteen taittotyön hoiti aluetyöntekijä.
Sähköpostin merkitys verkostotiedotuksessa sekä aluetyöntekijän ja puheenjohtajan yhteistyössä on erittäin tärkeä. Lisäksi tapahtuma- ja kokoustiedotuksessa käytettiin www.turku.fi -sivujen tapahtumakalenteria.
 
Viestinnän kehittäminen
Turku74 -aluetyöryhmästä laadittiin pieni esite, jota jaettiin Mennään bussilla -asukasillassa sekä aluetyöryhmän jäsenten välityksellä. Tämä esite on tarkoitettu päivitettäväksi vuosittain henkilötietojen osalta sekä informoimaan asukkaita aluekumppanuustoiminnasta ja aluetyöryhmän aikaansaannoksista.
 
Sähköinen viestintä
Turku74 -alueen omat sivut (www.turku74.net) olivat tärkeä osa viestintää. Sivuston merkitys kuitenkin joutuu uuteen tarkasteluun, kun Turun kaupungin verkkohanke edistyi ja aluekumppanuus sai sen alle omat alueelliset sivut.
 
 
6. ARVIOINTI
 
Kaupunginjohtajan vetämässä asukaskokouksessa (18.11.2004) muodostunut Turku74 -aluetyöryhmä lähti toimintaan vireästi. Kevään kokouksissa oli melko hyvä osallistumisaktiivisuus, mutta osallistujamäärät kuitenkin hiipuivat syyskauden kokouksissa.
 
Ryhmän tunnetuksi tekeminen vaatii varmasti vielä paljon paitsi tiedotustyötä myös ryhmän toimintakäytäntöjen muokkaamista asukaslähtöisemmiksi ja helpommiksi osallistua ryhmän toimintaan. Esimerkiksi alatyöryhmien sijasta voisi kokeilla myös aihekohtaisten työryhmien kokoon kutsumista. Tapaamisiin kutsuttaisiin aiheesta kiinnostuneita asukkaita ja yhdistyksiä sekä virkamiehiä. Tapaamisen päämääränä olisi kartoittaa eri näkökantoja ja toiveita ko. aihepiiristä. Vasta tämän alkukartoituksen jälkeen lähdettäisiin perustamaan (lyhyempi- tai pitempiaikaisia) valmistelevia työryhmiä. Samalla näihin työryhmiin osallistujat saisivat tuntumaa aluetyöryhmätoimintaan, jolloin kynnys kokousosallistumiseen voisi alentua. Tiedotustyö liitettynä näin verkostojen laajentamiseen on mielekkäämpää kuin pelkästään joukkotiedotuksen kautta aluetyöryhmän markkinoiminen.
 
Aloitteita ja asioiden käsittelyä Turku74 -aluetyöryhmä edisti kiitettävästi ensimmäisenä toimintavuotenaan. Aloitteiden tekijöitä saisi olla enemmän, jotta vastuu aloitteiden seurannasta ja muuhun niihin liittyvästä työstä jakautuisi tasaisemmin eri henkilöille.
 
Jatkossa (etenkin aluekumppanuuden kattaessa koko kaupungin vuoden 2006 jälkeen) aluetyöryhmältä vaaditaan entistä itsenäisempää ja aktiivisempaa otetta toimintansa johtamiseen. Kriittiset tekijät Turku74 -alueella ja -aluetyöryhmässä ovat kokous-osallistumisen väheneminen ja aktiivisten henkilöiden mukaan saanti toimintaan.
 
LAUSTEEN ALUEKUMPPANUUS
Aluetyöntekijä Kitti Lindquist
Kirjurinkatu 3, 20750 Turku
gms 040 845 5356
 
 
LAUSTE-HUHKOLA-VAALAN TOIMINTAKERTOMUS 2005
 
VUOSI 2005 - MUUTOKSIA ILMASSA
 
 
Lausteen aluekumppanuustoiminnalle vuosi 2005 toi mukanaan muutoksen tuulia. Keväällä selvitettiin ristiriitoja aiheuttanut epäselvyys aluekumppanuuspisteen käytöstä. Kaupungin lakimiehen tulkinnan mukaisesti aluekumppanuuspisteen tilojen käyttö rajattiin koskemaan vain aluetyöntekijän ja aluekumppanuus-toiminnan alaisia työryhmiä ja verkostoja. Lausteen pitkäaikainen aluetyöntekijä Ritva Salminiitty jäi syksyksi opintovapaalle ja elokuun alusta aluetyöntekijän sijaisuutta hoiti Kitti Lindquist. Sijaisuus tuo aina mukanaan muutoksia työ- ja toimintatavoissa. Alkusyksyä voisikin luonnehtia tutustumisvaiheeksi, johon kuului alueeseen ja sen toimijoihin tutustuminen sekä työtapojen ja toiminnan omaksuminen. Loppusyksyä väritti keskustelu Lausteen ja Varissuon aluekumppanuusalueiden yhdistämisestä vuonna 2006.
 
ALUEKUVAUS
 
Lauste-Huhkola-Vaala on noin 5500 asukkaan asuinalue itä-Turussa. Lausteen rakennuskanta on pääosin 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Huhkolassa ja Vaalassa on pääasiassa rivi- ja omakotiasutusta. Viime vuosina tehdyt parannukset Kirjurinaukiolla ja viime vuonna loppuun saatetut TVT-asuntojen rakennusten peruskorjaukset ovat muuttaneet alueen ulkoista ilmettä huomattavasti. Aluetta voisikin luonnehtia väljäksi, vihreäksi ja siistiksi. Aluetta ympäröivät upeat luonnonvaraiset ulkoilualueet ja alueen liikuntamahdollisuudet ovat hyvät. Alueelta löytyy kuntorata, tenniskenttä, jalkapallokenttiä, valaistu pulkkamäki sekä nuorten aloitteesta toteutettu skeitti- ja monitoimikenttä.
 
Alueen palvelurakenne on asukkaiden suurin huolenaihe. Alueelta on vuosien varrella karsittu mm. pankki ja posti. Julkisista palveluista on jäljellä koulun ja päiväkotien lisäksi nuorisotalo ja kirjasto, jonka tulevaisuus on jatkuvasti vaakalaudalla. Myös alueen uimahalli suljettiin vuoden 2004 päätteeksi, eikä sen uudelleen avaamisesta ole täyttä varmuutta. Alueella sijaitseva K-kauppa lopetti toimintansa syksyllä 2005.
 
Alueen asukasrakenteen selkein piirre on maahanmuuttajien suuri osuus. Lausteen asukkaista maahanmuuttajia on noin viidennes, mikä on suhteellisesti suurin luku koko Turussa. Myös lapsiperheitä on paljon. Alueen kohtuullinen hintataso tarjoaa hyvän mahdollisuuden päästä kiinni esimerkiksi ensiasuntoon. Myös liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät. Muut tarvittavat palvelut löytyvät Varissuolta, noin puolentoista kilometrin päästä.
 
 
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
 
Aluetyöryhmä
 
Aluetyöryhmän puheenjohtajana toimi Teija Hallbäck-Vainikka, varapuheen-johtajina Tarmo Virtanen ja Eero Pöyry. Hallbäck-Vainikka on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2002. Varapuheenjohtaja Virtanen veti vuonna 2005 yhdeksästä kokouksesta yhden. Koska kyseessä on vapaaehtoistoimijoiden ryhmä, onkin hyvä, että toimivia puheenjohtajia on useampia.
 
Aluetyöryhmän jäsenmäärä on pysynyt lähes samana kuin viime vuonna. Vuoden lopulla postituslistalla oli 94 henkilöä. Uusia jäseniä tuli vuoden aikana 3. Aluetyöryhmä on edelleen hyvin homogeeninen. Nuoria ja maahanmuuttajia osallistuu kokouksiin marginaalisesti. Sen sijaan Laustetta ympäröivien Huhkolan ja Vaalan edustajat ovat jonkin verran selkeämmin tulleet mukaan toimintaan.
 
Lausteen aluetyöryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kokous-osallistuminen hiipui hieman. Kokouksissa kävi keskimäärin 20 osallistujaa, mikä on kaksi vähemmän kuin viime vuonna. Pienimmässä kokouksessa oli läsnä 10 henkilöä. Suurimman osallistujamäärän, 36 henkilöä, keräsi yhteisöhankkeiden arviointikokous, jossa yhteisöhankehakijoiden edustajat esittelivät hankkeensa.
 
Lausteen aluetyöryhmä jatkoi viime vuonna alkanutta kokoustensa kierrättämistä eri paikoissa vuoden aikana. Aiemmin kokoukset on aina pidetty Lausteen koulussa. Kokousten kierrättämisellä oli tarkoitus tutustua tarkemmin alueen eri toimijoihin ja heidän tiloihinsa. Jokainen isäntätoimija esitteli kokouksen aluksi toimintaansa. Aluetyöryhmä vieraili vuoden aikana Lausteen nuorisotalolla, Partiolippukunta lätynkääntäjien partiokolossa ja Lausteen seurakuntakodin tiloissa.
 
Alatyöryhmät
 
Vuonna 2005 jatkettiin Lausteella hyväksi todettua alatyöryhmätoimintaa. Alatyöryhmät kokoontuvat tarvittaessa ja ovat kooltaan pieniä. Alatyöryhmien toiminta on hyvin epävirallista, niistä ei pidetä erillisiä pöytäkirjoja, ja ne ovat myös kaikille asiasta kiinnostuneille avoimia. Osa alatyöryhmistä toimii koko toimintavuoden, osa perustetaan vain tiettyyn tarkoitukseen (esim. lausunnon kirjoittamista varten tai pohtimaan toimintasuunnitelman sisältöä). Muista alatyöryhmistä poikkeaa luonteeltaan valmisteleva työryhmä, joka käy ennalta läpi aluetyöryhmän kokouksiin otettavat asiat, ja tekee tarvittaessa ehdotuksia näistä. Valmisteleva työryhmä on ainoa alatyöryhmä, johon erikseen valitaan eri tahojen edustajat. Valmistelevassa työryhmässä rajataan mitkä asiat otetaan kokoukseen asialistalle ja mitkä asiat vain tiedotetaan aluetyöryhmälle.
 
Yleisten alueiden työryhmä keskittyi lähinnä liikenne- ja ympäristöasioihin. Työryhmässä keskusteltiin ja valmisteltiin aloitteita. Ryhmään kutsuttiin tarvittaessa virkamiehiä kuultavaksi. Yleisten alueiden työryhmä kokoontui neljää kertaa v. 2005, Turun kaupungin liikennesuunnittelija oli läsnä kahdessa kokouksessa ja yhdessä kokouksessa vieraili viheraluepäällikkö.
 
Tapahtumatyöryhmässä organisoitiin alueellisia tapahtumia. Alkuvuodesta suunniteltiin talvitapahtuma joka kuitenkin jouduttiin peruuttamaan huonon sään vuoksi. Muita toteutuneita tapahtumia oli perinteinen Lauste-päivä alkusyksystä sekä joulunavaus marraskuussa.
 
Ympäristötyöryhmä kokoontui kerran vuonna 2005. Vähäisen osallistujamäärän vuoksi päätettiin että ryhmä kokoontuu tapahtumatyöryhmän yhteydessä. Niinikään kerran kokoontui Nuorisotyöryhmä, lehtityöryhmä ja LaMoni (Lausteen moni-kulttuurisuus voimavarana työryhmä), jonka vetovastuu päätettiin tulevaisuudessa siirtää Yhdessä-yhdistykselle.
 
Vastuutaho
 
Vastuutahona toimi Lausteen huolto Oy 30.10.2005 asti. 1.11.2005 alkaen Lausteen Huolto fuusioitui Akseli kiinteistöpalvelut Oy:öön, joka siis toimi tästä lähtien Lausteen aluekumppanuuden vastuutahona. Vastuutaho vastaa hankkeen talous- ja henkilöstöhallinnosta.
 
Aluetyöntekijä
 
Päätoimisena aluetyöntekijänä on toiminut Ritva Salminiitty, joka jäi opintovapaalle elokuussa 2005. Elokuun alusta joulukuun loppuun Ritva Salminiityn sijaisena toimi Kitti Lindquist. Aluetyöntekijän perustehtäviin on kuulunut aluetyöryhmän toiminnan tukeminen, raportointi ja tiedotus. Tärkeässä osassa ovat myös olleet alatyöryhmien toiminnan tukeminen. Näiden kautta hoituu suuri osa alueellisen yhteistyön tukemisesta. Aluetyöntekijältä on myös pyydetty aluetietoa useaan tarkoitukseen. Tietoa ovat tarvinneet niin alueen toimijat, opiskelijat kuin mediakin.
 
Alueellisten perustehtävien lisäksi aluetyöntekijän toimenkuvaan on jatkuvasti tullut haasteita aluetoiminnan ulkopuolelta. Lausteen aluetyöntekijä Ritva Salminiitty on ollut mukana muissa Turun kaupungin osallisuushankkeissa, kuten Kuntaliiton Demokratiatilinpäätös-hankkeessa ja NuortenTurkuFoorumissa, jossa Salminiitty toimi hankekouluttajana. Aluetyöntekijä Salminiitty osallistui keväällä Turun edustajana Demos-yhteistyöpartnereiden kokoukseen Saksassa. Aluetyöntekijän toimenkuvaan on edelleen kuulunut yhteisöhanketoiminnan tukeminen. Tämän lisäksi aluetyöntekijä on ollut mukana MuuMaaMustikka- projektin ohjausryhmässä ja osallistunut Halisten, Lausteen ja Moision pilottikoulu-hankkeeseen.
 
Aluetyöntekijäverkostossa on jaettu jokaiselle aluetyöntekijälle vastuualueet. Tarkoitus on, että aluetyöntekijät osallistuvat vastuualueensa verkostoihin aluekumppanuuden edustajana ja muutenkin seuraavat aktiivisesti vastuualueensa kehitystä ja asioita. Lausteen aluetyöntekijän vastuualueet vuonna 2005 olivat nuorten osallisuuden edistäminen ja maahanmuuttaja-asiat. Aluetyöntekijä osallistui vuoden aikana lukuisiin vastuualueensa verkostoihin, seminaareihin ja koulutuksiin.
 
Aluekumppanuus mukana seuraavissa verkostoissa:
- Lausteen alueen sosiaali -ja terveydenhuollon verkosto
- Koto-verkosto (kotouttavia toimia tekevien tahojen verkosto),
- Resurssirengas-verkosto (maahanmuuttajayhteistyö verkosto)
- Poliisin ja tulevaisuuden tutkimuskeskuksen POLTU-hankkeen verkosto
 
 
Aluekumppanuuden järjestämä toiminta
 
Alueelliset tapahtumat ovat asukkaille näkyvin muoto aluetyöryhmän toimintaa. Vuonna 2005 järjestettiin seuraavat tapahtumat: Lausteen luontoliikunta-ilta 9.5 (yhteistyössä liikuntapalvelukeskuksen kanssa), Lauste-päivä 3.9 ja Lausteen joulunavaus 28.11. Näiden lisäksi oli tarkoitus järjestää talvinen ulkoilutapahtuma laskiaisena, tapahtuma jouduttiin kuitenkin peruuttamaan huonon sään vuoksi.
 
 
OSALLISUUDEN JA LÄHIDEMOKRATIAN KEHITTÄMINEN
 
Lausteen aluetyöryhmän toiminnan edunvalvontaosuutta voidaan pitää onnistuneena. Yhteydet kaupunkiin ovat toimineet edellisvuosien tapaan. Virkamiesyhteistyötä on tehty eteenkin alatyöryhmissä. Asukkaiden aloitteita esitettiin vuoden aikana kymmenkunta. Suurin osa aloitteista oli pieniä, yleisten alueiden työryhmässä tai suoralla yhteydenpidolla hoidettuja. Virkamiesyhteistyö on saatu niin toimivaksi, että useimmat asiat etenevät pelkästään keskustelujen kautta. Tämä kuitenkin hankaloittaa asioiden ja aloitteiden seurantaa, varsinkin jos niitä ei ole kirjattu virallisesti.
 
Ympäristö-ja kaavoitusvirasto sekä kiinteistölaitos ovat osoittaneet kiitettävää kiinnostusta asukkaiden kuulemiseen. Aluetyöryhmältä on mm. pyydetty mielipidettä aluetta koskevista kaavoitussuunnitelmista ja viheralueohjelmasta. Vaalan asukkaat ovat myös aktivoituneet ja tuoneet Vaalan omakotiyhdistyksen kautta aloitteita aluetyöryhmään käsiteltäväksi.
 
Vuoden 2005 tärkeimmät aloitteet olivat:
- Äänestysalueiden muuttaminen. (aloite Turun kaupungin keskusvaali-lautakunnalle Lauste-Huhkola-Vaala-alueen äänestysalueen muuttamisesta siten, että nykyisen kolmen sijasta äänestysalueita olisi vain kaksi)
- Pulkkamäen turvavalli
- Pulkkamäkeen kyltti
- Kirjurinaukion liikennejärjestelyt
- Frouvanniitun parannusehdotukset
 
VIESTINTÄ
 
Alueellinen tiedotus hoitui pääasiassa aluetyöryhmäpostituksen ja Silta-lehden kautta, joka julkaistiin yhdessä Varissuon kanssa neljä kertaa. Silta-lehdessä kerrottiin aluetyöryhmän toiminnasta, ja tiedotettiin alueellisista asioista ja tapahtumista. Sen lisäksi toiminnasta tiedotettiin lehti-ilmoituksin, porrasjakeluin ja aluetyöryhmän postituslistalla oleville tiedotettiin myös suoraan asioita. Loppusyksystä alueellisten verkkosivujen valmistelu vaati aluetyöntekijältä suurta työpanosta, aluetyöntekijä osallistui myös verkkokirjoittamis- ja julkaisujärjestelmä-koulutuksiin.
 
 
 
ARVIOINTI
 
Lausteen aluekumppanuuden kulunutta vuotta kuvaa ehkä parhaiten sana rutinoituminen. Uusia toimintakäytäntöjä, uusia tapahtumia tai uusia vuorovaikutus-kanavia ei kokeiltu, vaan aluekumppanuustoiminta toteutui pitkälti edellisvuosien tapaan. Aluetyöryhmän toiminta on vakiintunut siinä määrin, että toimintakulttuuri muistuttaa yhdistystoimintaa, jossa esimerkiksi toimintakertomukseen kirjataan yleisiä asioita ilman, että niiden toteuttamiseen on aitoa kiinnostusta. Aluetyöryhmään myös tuodaan yksittäisiä asioita, joiden toivotaan lähtevän siitä eteenpäin ilman omaa panostusta. Aluetyöryhmä keskustelee vähän uusista aloitteista, eikä juurikaan mieti toimintatapoja niiden eteenpäin viemiseksi. Asioiden valmistelu ja toteuttaminen on pitkälti ollut aluetyöntekijän vastuulla. Tämänkaltainen aluetyöntekijäpainoitteinen toimintakulttuuri ei tue asukkaiden omatoimisuutta tai -aloitteisuutta. Lausteen ja Varissuon aluekumppanuustoiminnan yhdistyminen saattaakin merkitä Lausteen aluetyöryhmälle muutosta sellaiseen toimintatapaan, joka aktivoisi asukkaita enemmän vastuunottoon ja siten paremmin tukisi aluekumppanuuden tavoitteiden toteutumista.

MAARIAN ALUEKUMPPANUUS

Aluetyöntekijä Jenni Virtamo
Lampolankatu 6 A 1
20460 Turku
050-559 0777
 
 
MAARIAN TOIMINTAKERTOMUS 2005
 
Aluekumppanuuden pääpaino oli vuonna 2005 nettihankkeen loppuunsaattamisessa. Hanke on osa ihminen@turku.fi -kansalaisen tietoyhteiskunta -ohjelmaa. Tämän huomattavan projektin tavoitteena on ollut Maarian Kyläyhdistyksen ja siihen kuuluvien jäsenyhdistysten omien kotisivujen synnyttäminen ja Maaria-portaalin luominen. Tärkeänä pidettiin myös senioritoimintaa, joka näkyi mm. senioriviikolla, josta on nyt kehkeytynyt vuotuinen perinne. Lisäksi aluekumppanuustyöryhmä puolsi Moision asukkaiden yhteisten kokoontumistilojen saantia.
 
1
ALUEKUVAUS
 
1.1 Alue ja väestö
 
Luonnonkaunis, Turun pohjoisosassa sijaitseva lähiö, Maaria, koostuu pienistä osakeskuksista, joita ovat Jäkärlä, Kanervamäki, Koskennurmi, Moisio, Paimala, Ruuska, Saramäki ja Yli-Maaria. Asutus on alueella suurimmaksi osaksi omakoti- ja rivitaloja. Jäkärlä (osakeskuksista suurin) mataline kerrostaloineen sijaitsee Tampereen moottoritien ja junaradan välissä lähellä Liedon rajaa. Keskustaan on matkaa noin 15 km. Lähiön asukasluku oli vuoden 2004 lopussa 6199, joista yli puolet asuu Länsi-Maarian ja Jäkärlän keskustaajaman alueella. Maarian väestö koostuu niin lapsiperheistä, nuorista kuin senioreistakin. Suurin osa asukkaista käy töissä oman asuinalueensa ulkopuolella. Yrittäjyyttä alueella on jonkin verran. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 1,4%. Maahanmuuttajia Maariassa asuu vähän. Muita kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvia oli viimeisessä laskennassa kaikkiaan 235. Työttömiä oli vuoden 2004 lopussa 324 ja työttömyysaste alle 9.0, joten työttömyys ei ole Turun pahimmasta päästä.
 
1.2 Palvelut ja luonto
 
Maariassa on viisi päiväkotia sekä Jäkärlän, Moision ja Paimalan alakoulut. Tosin Paimalan koulu on kaikista puolustamisyrityksistä huolimatta lakkautettavien listalla. Nuorisotalo, kirjasto ja terveysasema ovat Jäkärlässä. Liikekeskuksen palveluihin kuuluvat myös apteekki, pankki, päivittäistavarakauppa sekä asiamiesposti/kioski. Asiamiespostin ja kioskin tulevaisuus on tällä hetkellä kysymysmerkkinä, kun nykyinen yrittäjä lopettaa helmikuussa 2006. Moisiossa on ainoastaan kirjaston lainausasema, pieni päivittäistavarakauppa ja kylmähuoltoasema, jonka yhteydessä kahvio. Vuoden 2005 toiminut nuoriso- ja kokoontumistila on tullut tarpeeseen. Linja-autoyhteydet Turun keskustaan ovat hyvät, mutta Maarian alueen osakeskuksien välistä bussiliikennettä kaivataan, jotta palvelut olisivat kattavasti kaikkien ulottuvilla. Maariasta voisi käyttää sanaa puutarhakaupunginosa, koska täältä löytyvät viheryksikön taimisto sekä maamme suurimpiin kuuluvat kauppapuutarhat, pienemmistä puhumattakaan.
 

2

ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
 
2.1 Aluetyöryhmä
Aluetyöryhmänä toimii Maarian Kyläyhdistys. Yhdistykseen kuuluu alueellisia toimijoita eri tahoilta, joista varsinaisia jäseniä on 12 ja varajäseniä 6. Aluekumppanuutta vastaava paikallinen toiminta on aloitettu Maariassa jo vuonna 1989. Aluetyöryhmän puheenjohtajana on toiminut Timo Nurmio aina vuodesta 1996.
 
Aluetyöryhmän / Kyläyhdistyksen kokoukset ovat avoimia, yhteisistä asioista kiinnostuneille. Eritoten nuoria ja lapsiperheiden edustajia on toivottu mukaan toimintaan. Syksyllä 2005 päätettiin, että kokouksiin kutsutaan jatkossa myös uusien yhdistysten edustajia. Osallistujamäärä kokouksissa on vaihdellut 10-22 henkilön välillä. Kokouksia pidetään kerran kuussa. Asukkaat saavat tiedon kokouksista Terve Maaria -lehden välityksellä. Aluetyöryhmän jäsenille lähetetään henkilökohtainen kutsu. Alatyöryhminä toimivat Maarian Päivän ja joulunavajaisten suunnittelutoimikunnat, talviuintityöryhmä sekä viime vuonna perustettu senioritoimikunta.
 
2.2 Aluetyöntekijä
Päätoimisena aluetyöntekijänä on maaliskuusta 1999 toiminut Tuula Rajahalme. Syyskuusta 2005 on Rajahalmeen sijaisena toiminut Jenni Virtamo. Maarian aluekumppanuus toimii Jäkärlän keskustassa (Lampolankatu 6 A 1) kerrostalon alimmassa kerroksessa, jossa aluetyöntekijällä on työhuone.
 
Aluetyöntekijän tehtäviin kuuluu aluekumppanuustyöryhmän sihteerinä toimiminen ja Terve Maaria -lehden toimittaminen. Aluetyöntekijä osallistuu myös eri alatyöryhmien/-toimikuntien kokouksiin. Lisäksi hän vastaa budjetin seurannasta ja osallistuu aluekumppanuuden yhteisiin foorumeihin, esim. työntekijäverkostoon. Tiedotus, organisointi sekä toiminta yhdyshenkilönä asukkaiden ja eri instanssien välillä, ovat aluetyöntekijän työnkuvaa. Syksyllä 2005 työssä painottuivat verkkosivujen uudistaminen sekä Maaria-portaalin luominen.
 
2.3 Aluekumppanuuden järjestämä toiminta
Vuosittain järjestettävät yhteiset tapahtumat saavat liikkeelle monia satoja maarialaisia. Kaikki tapahtumat pyritään järjestämään talkoohengellä ja mahdollisimman pienellä budjetilla. Maariassa tapahtumien organisointi ja vastuu kuuluu aluetyöntekijälle. Useana vuonna järjestetyt tapahtumat ovat "tuttuja ja turvallisia" ja saavuttavat niille asetetut kohderyhmät.
 
Aluetyöntekijä organisoi helmikuisen laskiaisriehan alueen nuorten hoidettavaksi. Seurakunta järjesti yhtaikaisesti yhteisvastuukeräyksen. Kaikki saivat nauttia koko perheen teatteriesityksestä. Senioritapahtumasarja keräsi kokoon parisenkymmentä innokasta liikkujaa. Maarian aluekumppanuus toimi tapahtuman yhtenä organisoijana ja järjesti erikseen Kivikaudenpolun kierroksen. Maarian Päivä sekä sitä edeltäneet 5-10-vuotiaiden nappulakisat sujuivat perinteiseen tapaan. Vuoden Maarialaiset ja Maarian Tyttö ja Poika palkittiin. Perinteinen romunkeräys ja kevään siivoustalkoot järjestettiin ja asukkaita kutsuttiin mukaan talkoisiin. Yksi Turun joulukaupungin tapahtumista oli Maarian Wanhan Ajan Joulunavaus. Aluetyöntekijä toimi organisoijana ja tapahtuman yhteyshenkilönä. Avajaiset saivat liikkeelle kolmesatapäisen markkinayleisön.
 
2.4 Aluekumppanuus verkostoissa
Tärkeitä yhteistyötahoja on paljon. Maarian Kyläyhdistyksen toiminnassa on mukana lähes kaikki alueelliset yhdistykset ja järjestöt, useita kunnallisen palvelun tarjoajia sekä joitakin yksityisen sektorin edustajia. (LIITE1: verkostokartta) Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat alueen seurojen ja yhdistysten lisäksi olleet seurakunta, koulut sekä alueen yrittäjät. Auralan Kannatusyhdistyksen Topakka-projekti on myös tärkeä yhteistyötaho. Kaupungin instansseista liikuntapalvelukeskuksen ja viheryksikön kanssa oltiin eniten tekemisissä.
 
Osana ihminen@turku.fi -hanketta toteutetussa Maaria-portaalin luomisessa Golden Age Oy on ollut toteutusapuna. Maaria-portaali (www.goldenage.fi/maaria) julkistettiin marraskuussa 2005, ja sen myötä on Maarian Kyläyhdistyksen verkottuminen alkanut. Myös aluekumppanuuden verkkosivuja on syksyllä päivitetty, ja niiden painoarvoa lisäävät mm. ajankohtaiset tiedotukset sekä alueen toimijoiden yhteystiedot. Tarkoituksena on sivujen avulla laajentaa näkyvyyttä ja lisätä saavutettavuutta.
 
 
3
OSALLISUUDEN JA LÄHIDEMOKRATIAN KEHITTÄMINEN
 
3.1 Osallisuus ja vuorovaikutus
Maariassa on aluekumppanuuden tavoitteena ollut vuoden 2005 aikana lisätä asukkaiden uskoa omiin asioihin vaikuttamisessa ja järjestää asukkaita kiinnostavia tilaisuuksia. Ympäristötarkastaja Virpi Laine oli kutsuttuna keväällä pidettyyn kokoukseen ja tämä yksi asukastilaisuus koski virkistysalueita. Aluetyöryhmän kokouksiin asukkaita osallistui vaihtelevasti aihealueen kiinnostavuuden mukaan.
 
3.2 Asukkaiden aktiivisuus, aloitteet ja niiden eteneminen
Alueen asukkailta tuli viime vuonna joitakin toiveita ja pyyntöjä koskien teiden talvikunnossapitoa, vanhan Paimalan koulun kenttää, koirankakkaroskista ja ajohidastetta. Aluetyöryhmässä jokaisesta asiasta keskusteltiin. Varsinainen aloitteiden eteenpäinvieminen on jäänyt aluetyöntekijälle. Talviuintipaikan saamista Jäkärlän rivieralle pidettiin tärkeänä, määrärahoja on myönnetty vuodelle 2006.
 
 
4
VIESTINTÄ
 
4.1 Tiedotustoiminta ja aluelehti
Alueella ilmestyy neljästi vuodessa alueellinen tiedotuslehti Terve Maaria, jota asukkaat pitävät hyvin tärkeänä. Pääasiallinen viestintä tapahtuu lehden välityksellä. Ilmestymiskertojen ja sivumäärien lisäämistä on toivottu, mutta siihen ei ole mahdollisuutta, koska lehti kustannetaan aluekumppanuuteen myönnetyistä varoista. Lisäksi jaettiin lentolehtisiä ja ilmoitettiin tapahtumista Jäkärlän liikekeskuksen liikkeiden ikkunoissa tai ilmoitustauluilla. Tiedotuksia ja/tai uutisia tarjottiin paikalliselle medialle. Sanomalehdistä Turun Tienoo uutisoi Maarian asioita tehokkaasti. Kaupunkilehti Turkulaista ei jaeta kaikkialle Maariassa.
 
4.2 Viestinnän kehittäminen ja sähköinen viestintä
Maarian Kyläyhdistys on julkaissut omat kotisivunsa (www.goldenage.fi/maaria), jotka asukkaat ovat ottaneet mielenkiinnolla vastaan. Kotisivut toimivat Maaria-portaalina ja on suunnattu erityisesti maarialaisille, mutta palautetta on tullut aina Jyväskylästä asti. Maaria-portaali avaa uusia väyliä ja edustaa nykyaikaista viestintää ja tiedottamista.
 
Aluekumppanuuden uusia verkkosivuja on valmisteltu ja päivitetty kuluneen vuoden syksyllä, ja ne on tavoitteena julkaista alkukeväästä 2006 (www.turku.fi® osallistu ja vaikuta® alueellinen vaikuttaminen® maaria). Myös aluekumppanuuden sivut tarjoavat asukkaille uusia mahdollisuuksia. Aluetyöryhmässä toivotaankin, että yhteydenotot lisääntyisivät, ja kehittäisivät edelleen sähköistä viestintää.
 
 
5
ARVIOINTI
 
Vuoden 2005 tavoitteiksi asetettiin alueellisen yhteistyön ja osallisuuden kehittäminen sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen alueella. Niissä ovat auttaneet Terve Maaria -lehti ja tilaisuudet, jotka kiinnostavat ihmisiä. Erinomainen keino on ollut Ykskaks nettiin -hanke, joka auttaa ihmisiä käyttämään internetiä. Syksyllä valmistuneet kotisivut, Maaria-portaali avaa myös uuden väylän.
 
Tavoitteena oli lisätä ympäristö- ja terveysasioiden tiedotus- ja haastattelutilaisuuksia, saldoksi jäi vain yksi. Suurin puute Maariassa on ollut toimintavajaus. Aluetyöntekijäsijainen aloitti syyskuussa ja hänen tärkeimpinä tehtävinä ovat olleet nettisivut ja tiedotuslehti. Perinteiset, asukkaiden odottamat yhteistapahtumat järjestettiin.
 
Asukkaat ovat antaneet palautetta alueen turvallisuudesta ja viihtyisyydestä, joita on parannettu aluetyöntekijän yhteydenotoilla. Paimalantien kevyenliikenteenväylän saamista aluetyöryhmässä odotetaan edelleen. Jäkärlän rivieran talviuintipaikan tilanne on edistynyt. Vuoden 2005 on Moisiossa ollut käytössä kauan kaivatut kokoontumistilat. Paimalan koulun säilymisen puolesta asukkaat ovat taistelleet, ja jatkavat yhä. Työtä alueella jatketaan pienistä vastoinkäymisistä huolimatta.
 
 
LIITTEET:
 
1. Verkostokartta
2. Tilinpäätös (maaliskuussa 2006)
 
 
PAHANIEMEN ALUEKUMPPANUUS
Aluetyöntekijä Liisa Hirvonen
Jyrkkälän asukastupa
Jyrkkälänkatu 2., 20210 Turku
gsm 040 564 1441
 
 
 
PAHANIEMEN TOIMINTAKERTOMUS 2005
 
Toimintavuosi oli alueen toinen kokonainen toimintavuosi. Tärkeä tapahtuma syksyllä oli kaupunginosan ensimmäinen yhteinen päivä: Pahaniemi -päivä. Kaupungin tapahtumatoimisto valitsee vuosittain yhden kaupunginosan Turun Päivä -tapahtumaan. Pahaniemen kaupunginosa valittiin vuoden 2005 kaupunginosaksi. Työryhmä, jossa oli mukana Liikuntapalvelukeskus, Nuorisotoimi ja Kiinteisö Oy Jyrkkälänpolku sekä aluekumppanuuden aluetyöntekijä, organisoi ja toteutti Pahaniemi -päivän. Jyrkkälän nuorisotalolla järjestettiin Pahaniemi Messut, jossa alueen yhdistykset ja kaupungin eri hallintokunnat saivat mahdollisuuden kertoa toiminnastaan ja palveluistaan. Tapahtumapäivään kuului myös: alueen historia näyttely, kulttuurikävely ja ohjelmaa lapsille sekä nuorille. Tapahtumaan osallistui reilu 200 asukasta. Osallistujien palaute tapahtumasta oli pääosin myönteistä.
 
Toimintasuunnitelmassa 2005 keskeisiksi painopistealueiksi määriteltiin:1. Alueen yhteistoiminnallisten muotojen kehittäminen (mm yhteiset tapahtumat).2. Alueen lapset ja nuoret. 3. Alueen kehittämiseen, suunnitteluun, päätöksentekoon ja kaavoitukseen vaikuttaminen (yhteistyössä Pansio-Pernon aluetyöryhmän kanssa).4. Alueellisen tiedotuksen kehittäminen edelleen.
 
Toimintavuonna on edistetty yhteistoiminnallisuutta muun muassa järjestämällä Pahaniemi -päivät. Asukkaiden ja muiden alueellisten toimijoiden halua vaikuttaa päätöksentekoon edistettiin järjestämällä kolme asukasiltaa toimintavuoden aikana. Myös yksittäisiä asukkaita autettiin mielipiteiden ilmaisemisessa sekä aloitteiden, ideoiden eteenpäin viennissä. Nuorille järjestettiin oma alueellinen tapahtumansa ja lasten sekä nuorten näkökulmia on nostettu esiin mm aluekumppanuuden tiedotuslehdessä.
 
 
ALUEKUVAUS
 
Pahaniemen kaupunginosa koostuu kolmesta lähiöstä: Vienola, Härkämäki ja Jyrkkälä, Pahaniemen kaakkoisosassa on pieni omakotialue. Yhteensä noin 4 500 asukasta. Härkämäki ja Jyrkkälä on kerrostaloaluetta, (Härkämäessä 16 taloyhtiötä, Jyrkkälässä yhden kiinteistöyhtiön 17 taloa). Vienolassa on sekä kerrostaloja (15 taloyhtiötä) että vanhaa omakotiasutusta ja muutama rivitalo.
 
Tilastojen mukaan alueen asukkaista alle kouluikäisiä on noin 7 %, kouluikäisiä noin 10,5 %, työikäisiä noin 70 % ja eläkeläisiä 12,5 %. Työttömyysaste on Pahaniemen kaakkoisosan pientaloalueella ja Vienolassa alle kymmenen prosenttia ja Härkämäki-Jyrkkälä alueella työttömiä on noin 17,5% asukkaista.

1.1.2005/Tilastokeskus

Ikäryhmä

Koko väestö

853839120 Pahaniemi Kaakkoinen

Yhteensä

94

0-14

25

15-64v

60

65+

9

853839121 Härkämäki - Jyrkkälä

Yhteensä

3236

0-14

505

15-64

2336

65+

395

853839122 Pahaniemi Eteläinen

Yhteensä

1067

0-14

157

15-64

713

65+

197

YHTEENSÄ

4397

 
Alueen peruspalvelut:
Alueella toimii päiväkoti, kirjasto, nuorisotalo, Aunelan ala-aste ja terveysasema. Kirjaston ja terveysaseman tulevaisuus on ollut aika-ajoin vaakalaudalla. Asukkaiden aktiivisuudella on kuitenkin palvelut saatu toistaiseksi pidettyä alueella.
 
 
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
 
Aluetyöryhmä
Aluetyöryhmän puheenjohtajana on toiminut Satu Orvasto Vienolasta ja varapuheenjohtajana Ritva Rokka Härkämäestä. Aluetyöryhmä kokoontui toimintavuoden aikana 8 kertaa ja kokouksiin osallistui 5 - 20/kokous. Kokouksissa käsiteltiin kaupunginosaan liittyviä erilaisia kysymyksiä ja tehtiin 5 aloitetta. Varsinaisen aluetyöryhmän kokouksiin ei osallistuttu tänä vuonna yhtä aktiivisesti kuin edellisenä vuonna, ja aluetyöryhmässä onkin keskusteltu kokousten vähentämisestä tulevana vuonna. Erilaisissa työryhmissä toiminta on sen sijaan ollut vilkasta ja aktiivista:
1. Virkamiestyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työryhmään kuuluu kaupungin eri hallintokuntien edustajat (päivähoito, koulu, kirjasto, terveystoimi, liikuntapalvelukeskus ja nuorisotoimi), Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku, poliisin sekä seurakunnan edustaja. Puheenjohtajana toimi rehtori Timo Kalske ja syksyllä toimitusjohtaja Marjatta Roth, aluetyöntekijä on toiminut työryhmän sihteerinä. Työryhmä kokoontuu jatkuvana ja tärkein tarkoitus on ollut tiedonkulku sekä avoin keskustelu.
 
2. Ympäristöviikkoa valmistellut työryhmä. Ympäristöviikko on toteutettu useana vuonna peräkkäin toukokuun alussa. Työryhmä kokoontui suunnittelemaan ja ideoimaan viikon tapahtumia. Ympäristöviikolla asukkaille järjestettiin myös kaupungin viheralueohjelman kommentointitilaisuus. Työryhmän toimintaan osallistui noin kymmenkunta/kokous, aluetyöntekijä toimi sihteerinä sekä huolehti yhteyksistä kaupungin eri hallintokuntiin.
3. Terveyspalvelu -työryhmä toimii alueella seuraten niitä suunnitelmia, joita alueen terveyspalveluista tehdään. Työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa ja toetutti asukasillan terveyspalveluista. Työryhmä seuraa jatkossakin alueen terveyspalvelujen suunnitelmia. Osallistujia oli 4-5/kokous, aluetyöntekijä toimi koolle kutsujana.
 
4. Kaupunginjohtaja asukasiltaa valmistellut työryhmä keräsi alueen asukkailta etukäteen kysymyksiä ja valmisteli ne lähetettäväksi edelleen kaupunginjohtajalle. Kysymyksiä tuli kolmisenkymmentä. Asukasillasta meni kutsu aluelehden mukana joka kotitalouteen. Osallistujia oli kuitenkin vain kolmisenkymmentä, mikä oli pettymys kun valmistelutyötä oli tehty kuitenkin varsin pitkään.
 
5. Alueen historia näyttelyä valmisteli työryhmä, joka kokoontui muutaman kerran ja toteutti Pahaniemi päiville alueen historiasta kertovan näyttelyn. Työryhmän toimintaan osallistui 4-6 asukasta ja aluetyöntekijä.
 
6. Pahaniemi päivä -työryhmä valmisteli, suunnitteli ja toteutti Pahaniemi Messut ja tapahtumapäivän ohjelman. Aluetyöntekijä vastasi etupäässä tapahtuman tiedotuksesta ja organisoinnista sekä hoiti yhteydet kaupungin tapahtumatoimistoon. Työryhmään kuuluivat: Liikuntapalvelukeskus, Nuorisotoimi, KOy Jyrkkälänpolku ja aluetyöntekijä.
 
7. Nuorisotapahtumaa valmistellut työryhmä suunnitteli ja toteutti Jyrkkälän nuorisotalolla Pahaniemen Nuoret tapahtuman, jossa nuorille suunnatun ohjelman lisäksi jaettiin tietoa mm aluekumppanuudesta ja kerättiin nuorten näkemyksiä asuinalueesta. Työryhmään kuuluivat nuorisotoimi, liikuntapalvelukeskus ja kristillisdemokraattiset nuoret.
 
Aluetyöntekijä
 
Aluekumppanuuden aluetyöntekijä on toiminut alueen aluetyöryhmän ja virkamiestyöryhmän sihteerinä sekä koolle kutsujana. Lisäksi aluetyöntekijä on osallistunut työryhmien toimintaan. Aluetyöntekijä on ollut alueen lehden vastaavana päätoimittajana. Lehti ilmestyi neljä kertaa toimintavuoden aikana.
 
Aluetyöntekijällä on työhuone Jyrkkälän Asukastuvassa ja käytössään tietokone sekä kaupungin tietoliikenneyhteydet. Asukastuvassa on asukkaiden tapaaminen ja keskustelut sekä palaverit olleet helposti järjestettävissä.
 
Oman vastuualueensa mukaisesti aluetyöntekijä osallistui alkuvuodesta viheralueohjelman suunnittelupalavereihin sekä viheralueohjelman kehittämispäiviin helmikuussa. Aluetyöntekijän vastuualueena oli myös Nuorten Turku Foorumin yhteyshenkilönä toimiminen. Kaikilla aluetyöntekijöillä oli oma(-t) koulunsa ja nuorisotalonsa. Pahaniemen aluetyöntekijä kävi Kupittaan lukion oppilaskunnan hanke-esitystä läpi yhdessä oppilaiden ja ohjaavan opettajan kanssa.
 
 
 
Aluekumppanuuden järjestämä toiminta
Asukasillat
Toimintavuonna järjestettiin kolme asukasiltaa, joissa oli 30-60 osallistujaa/ilta. Teemalliset ja etukäteen huolellisesti valmistellut asukasillat ovat osoittautuneet hedelmällisiksi vuorovaikutustilanteiksi päättäjien, virkamiesten ja asukkaiden kesken. Lisäksi asukasiltoja valmistelevat työryhmät ovat aktivoineet asukkaita ja työryhmissä käydyt keskustelut on koettu tärkeiksi. Terveyspalveluista järjestetyssä illassa keväällä käytiin runsaasti hyvää keskustelua. Lokakuussa järjestettiin asukasilta alueen kaavoituksesta yhdessä Perno-Pansion aluekumppanuuden kanssa. Kokemus oli myönteinen, vaikka sopivan kokouspaikan löytämisessä olikin hieman vaikeuksia.
 
Pahaniemi -päivä
Turun päivänä 18.9 järjestettiin kaupunginosan ensimmäinen yhteinen tapahtuma. Tapahtumaan osallistui alueen järjestöt ja muut toimijat aktiivisesti. Kävijöitä tapahtumassa oli reilu kaksisataa.
 
Aluekumppanuus verkostoissa
Aluetyöntekijä on osallistunut aluetyöntekijöiden verkostossa tehdyn työnjaon mukaan koko kaupungin tasolla viheralueohjelman valmisteleviin työryhmiin ja koulutukseen sekä Nuorten Turku foorumin työryhmiin sovitusti.
 
Aluetyöntekijöiden verkostopalavereihin (kerran kuukaudessa 1,5 päivää) alueen aluetyöntekijä on osallistunut aktiivisesti. Lisäksi yhteydenpito eri alueiden välillä sähköpostitse ja puhelimitse on vilkasta. Yhteydenpito eri alueiden välillä on tiedon kulun ja aluekumppanuuden kehittämisen kannalta tärkeätä.
 
 
 
OSALLISUUDEN JA LÄHIDEMOKRATIAN KEHITTÄMINEN
 
Osallisuus ja vuorovaikutus
Pahaniemen kaupunginosassa on useita aktiivisesti toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä: Jyrkkälän Asukastoimikunta, Pahaniemen eläkeläiset, Härkämäki -seura, Pahaniemen Omakotiyhdistys ja Aunelan Nappulat. Lisäksi yksittäiset asukkaat ovat ottaneet yhteyttä aluetyöntekijään erityyppisissä aluetta koskevissa asioissa. Alueen lehteä on käytetty mielipiteiden ilmaisussa ja tiedottamisessa alueen toimijoiden taholta aktiivisesti.
 
Aloitteet ja asukkaiden aktiivisuus
Alueella toimivissa yhdistyksissä ja paikallisissa seuroissa jäsenistö toimii aktiivisesti. Eri tapahtumissa alueelliset yhdistykset ovat toimineet yhdessä. Aluetyöryhmän toimintaan on osallistunut eri yhdistysten edustajia ja jäseniä. Yhdistykset ovat myös itsenäisesti tehneet aloitteita, ideoita kaupunginosan kehittämiseksi ja ottaneet kantaa mm kaavoitukseen (Pahaniemen omakotiyhdistyksen mielipide kaavoitusasiaan).
 
Aluetyöryhmä on tehnyt kuluneen toimintavuoden aikana 5 aloitetta sekä valmistellut ja toteuttanut kolme asukasiltaa eri teemoista:
 
01/2005 Aloite bussiaikatauluihin
02/2005 Aloite asiamiespostista alueelle
03/2005 Huomautus ympäristön roskaamisesta
04/2005 Vanhukset ja joukkoliikenne
05/2005 Mielipide kaavoitusasiaan
 
Asukasillat:
Terveysilta 27.4, Kaupunginjohtaja-asukasilta 25.5, Kaavoitus-ilta 13.10.
 
 

VIESTINTÄ

 
Tiedotustoiminta
Aluekumppanuus on julkaissut alueen lehteä, joka on toiminut pääasiallisena tiedonkanavana alueella. Tiedotusta on ollut myös eri tapahtumien yhteydessä sekä yksittäisten asukkaiden tapaamisissa. Alueen yhdistykset ovat kutsuneet aluetyöntekijää kokouksiinsa ja loppuvuodesta Suikkilan alueen isännöitsijät halusivat myös tietoa aluekumppanuudesta.
Viestinnän kehittäminen
Viestintä on jatkunut edellisvuoden kaltaisena, sähköisen viestinnän osuus on kaikenaikaa kasvanut.
 
Sähköinen viestintä
Aluetyöntekijä on käyttänyt runsaasti tiedottamisen välineenä sähköpostia. Keväällä aluetyöntekijä osallistui muiden aluetyöntekijöiden kanssa nettisivujen sisällöntuotanto koulutukseen sekä syksyllä nettisivujen päivitystyöpajoihin.
 
 
 
Toimintakertomusluvut 2005/PAHANIEMI
 
Tiedot alueesta
Demokkeilta: Montako Osallistujia
 
Demoke 1A
Aluetyöryhmien kokoukset85-20
Alueelliset asukaskokoukset3 yht.153
- Terveyspalvelut alueella65
- Kaupunginjohtaja-asukasilta32
- Kaavoitus- ja liikenneilta56
Teema työryhmät:
- Terveyspalvelut alueella työryhmä25
- Asukasiltaa 25.5 valm. työryhmä35
 
Virkamiestyöryhmä45-10
Tapahtumat (AK järjestänyt)
- Pahaniemi päivä (Turun päivä) reilu 200
- Pahaniemen Nuoret tapahtuma25-30
Tapahtumat (AK mukana)
- Jyrkkälä päivät noin 70
- Ympäristöviikko useita eri tilaisuuksia, osallistujien määrää
aikea arvioida
 
Demoke 1B Jakelu kpl ja alue
 
Aluelehtiä ilmestynyt v 20053000 kpl/Pahaniemi
Juliste Pahaniemi päivästä200 kpl/Pahaniemi-PernoPansio
Lehdistötiedotteita4 eri tiedotetta
 
(sähköpostitse toimitettu mediatiedotteita tärkeimmistä tapahtumista alueella, alueellista tiedotusta
yhdistysten vuosikokouksissa ja tapahtumissa)
 
Demoke 2 kokouksia osallistujia
Att eri kokouksissa ja palavereissa:
Tapahtuma työryhmissä8 yht.30
-Pahaniemi päivä, Ympäristöviikko, Pahaniemen nuoret
Virkamiestyöryhmässä56-12
Viheralueohjelma suunnittelupalaverit24-6
Viheralueohjelma kehittämispäivät1 n.50
Nuorten Turku Foorumi45-10
 
 
 
Demoke 3A ja B
Alueelliset aloitteet 2005:
 
01/2005 Aloite bussiaikatauluihin
Linjat 61 ja 12 kulkevat kaupunginosan halki ja asukkaita on pitkään vaivannut se, että kulkevat mm pyhäisin melkein peräkkäin kaupunkiin. Vienolassa asuvat toivoivat myös, että Länsikeskukseen kulkeva linja 99 voisi ajaa Vienolan kautta. Asiasta keskusteltiin ja tehtiin alkuvuodesta aloite joukkoliikenne toimistoon, josta saatiin hyvin pianvastaus, joka ei luvannut muutosta. Päätettiin odottaa ja katsoa kun kesäaikataulut ilmestyvät, ja niihin oli kuitenkin tuo toivottu aikataulumuutos saatu aikaiseksi.
 
02/2005 Aloite asiamiespostista alueelle
Aluetta on palvellut Patterihaan postitoimisto. Se on kuitenkin hankalien kulkuyhteyksien takana ja useat asukkaat käyttävätkin Länsikeskuksen postitoimistoa (varsinkin pakettien hakemisessa).
Vanhoja aloitteita ei ollut käsittelyssä, mutta esimerkiksi bussi aikatauluihin liittynyt kysymys on vaivannut asukkaita jo edellisinä vuosina (vuonna 2005 tehtiin lopulta aloite). Aloite lähetettiin Suomen Posti Oyj:lle ja Postimiesten liitolle. Postimiesten liitosta vastattiin puhelimitse, pidettiin aloitetta hyvänä ja kannattavana asiana. Posti Oyj:ltä ei ole tullut vastausta.
 
03/2005 Huomautus ympäristön roskaamisesta
Asukas on tehnyt ympäristökeskukselle huomautuksen vuonna 2003 puistoalueen roskaamisesta. Tuolloin ympäristökeskus teki tarkastuksen ja kehoitti kaupunkia siistimään alueen. Alue kuitenkin oli taas roskattu jätteellä, joka todennäköisesti peräisin teiden kunnossapidosta syntyneestä roskasta. Asukas toi asian aluetyöryhmään, ja päätettiin tehdä huomautus sekä pyyntö selvittää mistä toistuva puistoalueen roskaaminen johtuu. Puistoalue siivottiin ennen vuoden vaihdetta.
 
04/2005 Vanhukset ja joukkoliikenne
Asukas toi aluetyöntekijälle kirjoittamansa mielipide kirjoituksen lehteen. Aluetyöntekijä auttoi kirjoittajaa mielipiteen kirjalliseen muotoon saattamisessa. Asia päätettiin toimittaa joukkoliikenne toimistoon. Kysymys oli vanhusten ja vaikeasti liikkuvien (esim rolaattoreilla) vanhusten joukkoliikenne palveluista. Joukkoliikenne toimistosta saatiin vastaus ja niin kysymys kuin vastauskin pantiin alueen lehteen.
 
05/2005 Mielipide kaavoitusasiaan
Pahaniemen omakotiyhdistys on useaan kertaa ilmaissut mielipiteensä Rautatehtaankadulle suunnitellun 'Huoltokatoksen' rakentamisesta alueelle, jossa sijaitsee rekka-autojen jarrujen tarkastuslinja. Asukkaat vastustavat kaavamuutosta, koska se lisää rekkaliikennettä alueella, jonka välittömässä läheisyydessä on asutusta. Asukkaat alueelta toivat asian aluetyöryhmään, joka otti asiaan myös kielteisen kannan. Mielipide toimitettiin Ympäristö- ja kaavoitusvirastoon.
 
 
Demoke 4
Aluetyöryhmä
Aluetyöryhmän postituslistalla on ollut 59 henkilöä vuonna 2005.
Asukkaiden osuus atr:ssä80%
Järjestöjen osuus atr:ssä8 %
Virkamiehet atr:ssä8 %
Kokouksiin osallistujamäärä/kokous keskiarvo: 13/kokous
Uusia jäseniä v2005: 14 Poistuma 2005: 34
 
Alatyöryhmien määrä:7
Kokousten määrä yhteensä:23 Osallistujamäärä: n.40
 
 
 
 
Virkamiesten ja luottamushenkilöiden/toimielinten vierailut alueella
Terveyslautakunnan puheenjohtaja+ 2 jäsentä
Terveysviraston virastopäällikkö
Nuorisotoimen osastopäällikkö
Kaupunginjohtaja Lahoniitty
Kaavoituslautakunnan puheenjohtaja + varapuheenjohtaja sekä aluearkkitehti
Valtion tiehallinnon tieinsinööri
Liikennelautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
Liikennesuunnittelutoimiston edustaja
 
Toimintavuonna on ollut kolme asukasiltaa, joihin em. virka- ja luottamushenkilöt kutsuttiin.
 
 
PANSIO-PERNON ALUEKUMPPANUUS
Aluetyöntekijä Sanna Hernelahti
Pansion kirjasto, Pernontie 29, 20240 TURKU
puhelin (02) 240 4884
 
 
PANSIO-PERNON TOIMINTAKERTOMUS 2005
 
Vuonna 2005 asukkaita kuohuttavat asiat olivat pääpiirteissään samat kuin aikaisempina vuosina. Pernon lukion lakkauttamisuhka ja sittemmin varmistunut lakkauttaminen, tribyylitinan läjittäminen Pansioon ja nuorison vapaa-ajan ongelmat sekä nuorisotilan huono kunto olivat esillä kokouksissa. Viheralueohjelman toimenpiteet saivat kiitosta ja Hövelin ympäristön tilaa pohdittiin useissa yhteyksissä. Yhteistyötä alueen asukkaiden, virkamiesten ja luottamusmiesten välillä tehtiin paljon ja sitä työtä on syytä jatkaa ja kehittää edelleen.
 
1
ALUEKUVAUS
 
Pansio-Pernon alue sijaitsee Turun länsirajalla, noin 8 km kauppatorilta, ja on luonnonläheistä metsäsaarekkeista aluetta. Pernon asukasluku on noin 2500 ja Pansion noin 2900 henkeä. Aivan asuinalueen kupeessa on perinteikästä telakkatoimintaa ja teollisuutta. Pansiossa toimivat myös Saaristomeren laivastoasema ja Punaisen Ristin Turun vastaanottokeskus. Vaikka alueet sijaitsevat meren välittömässä läheisyydessä, asukkailla ei ole toistaiseksi kulkuyhteyttä meren rantaan.
 
Palvelutasoltaan Pansio-Pernon alue on hyvä ja sinne johtavat hyvät liikenneyhteydet. Peruspalvelut löytyvät läheltä, liikuntapaikat ovat hyvät, nuorisotila- ja kouluratkaisuja odoteltiin vuonna 2005. Ihmisiä hiertää työväenopiston kurssien puuttuminen ja muun harrastustoiminnan vähäisyys. Tämä vaikuttaa myös osaltaan osallistumisaktiivisuuden laskuun ja jopa syrjäytymiseen.
 
Työttömyystilastoissa itäinen Pansio on edelleen kaupungin ykkössijalla (22,6% työvoimasta 9/05) eikä koko Pansio-Pernossa ole työttömyyttä saatu leikattua toivotulla tavalla. Monet muut sosiaaliset ongelmat ovat osin seurausta tästä. Alueella on nuoriso-ongelmia, runsaasti yksinhuoltajia ja huonosti voivia perheitä ja lapsia. Ongelmat näkyvät lähiön arjessa julkijuopotteluna ja häiritsevänä käyttäytymisenä alueen keskeisillä paikoilla.
 
2
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
 
2.1 Aluetyöryhmä
Pansio-Pernon aluetyöryhmän puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2002 Heikki Talvitie. Hän toimii Pernon Huolto Oy:n toimitusjohtajana ja isännöitsijänä alueella. Aluetyöryhmän varapuheenjohtajana on toiminut vuodesta 2002 Pertti Kivimäki.
 
Pansio-Pernon aluetyöryhmän postituslistalla oli vuoden 2005 lopussa henkilöitä 85, joista vajaa puolet on aktiivisesti mukana toiminnassa. Valtaosa ryhmäläisistä on alueen asukkaita. Alueellisista toimijoista on yhteistyöhön saatu mukaan lähes kaikki alueen viranomaistahot ja yhdistykset. Aluetyöryhmä kokoontui 11 kertaa ja kokouksissa oli osallistujia keksimäärin 17 henkilöä. Aluetyöryhmän kokoukset pidettiin toimintavuoden aikana useissa alueen toimipaikoissa esim. kouluilla, päiväkodissa, kirjastossa ja asukasyhdistysten tiloissa. Muistiot ja kokouskutsut toimitettiin sähköpostin välityksellä tai postitse. Aluetyöryhmän kokousten asialistat ovat olleet nähtävillä viikkoa ennen kokousta alueen kolmella ilmoitustaululla. Aluetyöryhmän kokoukset olivat vuonna 2005 keskustelevia tiedotus- ja ideointitilaisuuksia. Neljässä kokouksessa oli asiantuntija-alustus (Arja-projekti, IVA, sosiaalinen tilanne Pansio-Pernossa).
 
Aluetyöryhmä on ollut aktiivinen ja vireä, ja vuonna 2005 loppua kohti on ollut nähtävissä väsymistä. Aluetyöryhmän tekemän itsearvioinnin mukaan suurin haaste tulevaisuudelle onkin saada mukaan uusia, innokkaita tekijöitä. Aktiiviset osallistujat ovat jossain määrin turhautuneet ja kokeneet taistelevansa tuulimyllyjä vastaan (esim. lukio, Metallikatu).
 
Varsinainen toiminnan suunnittelu ja toteutus oli vuonna 2005 suurilta osin alatyöryhmissä. Alatyöryhmiä toimi vuoden aikana neljä: yleisten alueiden työryhmä, yhteistyöryhmä, nuorisotilan vapaaehtoiset ja tilapäiset aloitteita tai aluetapahtumia valmistelevat työryhmät. Erilaiset alatyöryhmät kokoontuivat 25 kertaa. Alatyöryhmiin kuului myös aluetyöryhmän ulkopuolisia henkilöitä.
 
Toimintaa hallinnoivana tahona on alueella vuodesta 1996 toiminut SPR Pansion osasto. Sen nimeämänä yhteyshenkilönä aluekumppanuusasioissa vuonna 2005 toimi Tessa Tammilinna. Vastuutaho on kaupungin kanssa tehdyn ostopalvelusopimuksen mukaisesti vastannut aluekumppanuushankkeen talous- ja henkilöstöhallinnosta Pansio-Pernossa.
 
2.2 Aluetyöntekijä
Pansio-Pernon aluetyöntekijä Minna Saarinen on ollut äitiyslomalla maaliskuusta 2005 lähtien. Sijaiseksi valittu Markus Mäkipelto siirtyi puolestaan Varissuon aluetyöntekijäksi kesäkuussa ja tämän jälkeen aluetyöntekijänä toimi Sanna Hernelahti.
 
Tiedotus on aluetyöntekijän toimenkuvan merkittävimpiä tehtäviä. Lisäksi aluetyöntekijä kerää tietoa, raportoi, esittelee aluetta eri tahoille ja tukee alueellista aktiivisuutta eri tavoin. Hän toimii myös kokousten sihteerinä. Aluetyöntekijä on toiminut Nuortenturku foorumissa tiedottavana ja avustavana tahona. Pansio-Pernon aluetyöntekijän vastuualueeksi kaupungin hallintokuntien päätösten seuraamisen ja tiedottamisen osalta on määritetty sosiaali- ja terveystoimi.
 
Aluetyöntekijä osallistui vuoden aikana atk- ja verkkokoulutuksiin sekä Kehittämispavelukeskuksen Hanketoiminnan perusteet -koulutukseen.
 
2.3 Aluekumppanuuden järjestämä toiminta
Aluetyöryhmä kutsui lyhyellä varoitusajalla ko. asioihin perehtyneitä kaupungin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä keskustelemaan kouluverkkoselvityksestä asukkaiden kanssa, paikalle saapui noin 60 henkilöä. Yhdessä Pahaniemen aluetyöryhmän kanssa järjestettiin liikenne- ja kaavoitusilta, joka keräsi noin 50 kuulijaa sekä useita virkamiehiä ja luottamushenkilöitä.
 
Avoin kokous järjestettiin maaliskuussa, teemoina olivat lähiöparannus ja arjen hallintaa tukeva ARJA-projekti. Kokoukseen osallistui yli 60 asukasta ja asiasta kiinnostunutta virkamiestä.
 
Asukkaiden toiveesta järjestettiin myös vapaa-ajan tapahtumia, joilla on suuri merkitys alueen yhteisöllisyyden vahvistajana. PPP-tapahtuman teemana oli keväällä liikunta ja syyskuussa esiteltiin erilaisia toimijoita ja aktiviteetteja. Joulukuun alussa vietettiin Hövelissä perinteistä joulunavausta. Aluetapahtumat on toteutettu aluekumppanuuden, alueen yhdistysten, kaupungin hallintokuntien ja muiden alueellisten toimijoiden yhteisin voimin ja taloudellisin panostuksin. Myös yksittäiset asukkaat ovat talkoovoimin osallistuneet tapahtumien suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen. Aluetyöntekijä on vastannut aluetapahtumien tiedotuksesta.
 
Aluekumppanuus oli perinteisesti mukana järjestämässä alueen Rentukkatalkoita sekä tiedotusapuna ilotulitusta järjestettäessä vuoden vaihtuessa.
 
2.4 Aluekumppanuus verkostoissa
Aluekumppanuus tekee tiivistä yhteistyötä alueen eri toimijoiden, kuten nuorisopalvelukeskuksen, liikuntapalvelukeskuksen, kirjaston, vastaanottokeskuksen ja Mikaelin seurakunnan kanssa. Alueen ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat mm. kiinteistölaitos, ympäristö -ja kaavoitusvirasto ja tapahtumatoimisto. Lions Club Turku / Pansio on ollut tärkeä yhteistyökumppani, erityisesti alueen lapset ja nuoret ovat heidän sydäntään lähellä.
 
Aluekumppanuus on tehnyt vuoden aikana yhteistyötä useiden alueella toimivien hankkeiden kanssa, joista tärkeimpiä ovat jo 2004 käynnistyneet PP-työllisyysprojekti ja arjen elämähallintaa tutkiva ARJA-hanke. Yhteistyökumppaneille on tarjottu tiedotuskanavia ja asiantuntemusta alueesta.
 
3
OSALLISUUDEN JA LÄHIDEMOKRATIAN KEHITTÄMINEN
 
3.1 Osallisuus ja vuorovaikutus
Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistettiin tiivistämällä lasten parissa työtä tekevien tahojen yhteistyötä. Pernon koulu oli mukana Nuortenturku foorumissa ja näin yläasteikäisille tuli konkreettinen kokemus osallisuudesta. Pernon lukion lakkauttamisuhka ja nuorisotalon epävarma tilanne olivat alueen lasten ja nuorten kannalta ikäviä asioita.
 
Aluekumppanuuden sille asettamat tavoitteet toteutuvat, sillä Pansio-Pernon aluetyöryhmä kokee, että sen toiminta on edistänyt asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä kaupungin virkamiehiin. Ryhmä näkee myös saaneensa aikaan konkreettisia parannuksia alueella. Myös kaupungin eri hallintokuntien lisääntyneet yhteydenotot aluetyöntekijään toimivat konkreettisina esimerkkeinä vuorovaikutuksen vahvistumisesta.
 
3.2 Aloitteet ja asukkaiden aktiivisuus
Aluekumppanuuden ja alueella toimivien työryhmien kautta tuotiin julki vuoden mittaan yli kaksikymmentä aloitetta, joista osa lähti kirjallisina aloitteina eri hallintokunnille. Pienemmät aloitteet hoituvat pääasiallisesti aluetyöntekijän kontakteilla eri toimijatahoihin. Asukkaita on myös kannustettu omatoimisiin yhteydenottoihin esim. kunnossapitoasioissa.
 
Aluetyöryhmä on myös antanut useita lausuntoja aluetta koskeviin suunnitelmiin, muun muassa kaavoitusta ja alueen palvelurakennetta koskevat asiat herättävät aina keskustelua. Vetoomuksia on vuonna 2005 tehty koskien mm. Metallikadun kaavoitusta, Pernon lukion lakkauttamista, nuorisotalon aukioloaikoja, Pernontien rauhoittamista raskaalta liikenteeltä sekä bussipysäkkien kuntoa. Viheralueohjelma on edennyt alueella hyvin ja siitä on tullut paljon palautetta.
 
Myös muutamaan vuoden 2004 aloitteeseen on tullut selvyyttä, koirapuistoa parannetaan viheralueohjelman yhteydessä vuonna 2006, Pansion nuorisotalon tilanne on selkiytynyt, Paavon polun kyltit on saatu kuntoon ja työllisyysprojekti toimii alueella.
 
Toisinaan on aloitteita, joiden käsittelyn viivästymiseen ei useista pyynnöistä huolimatta saada minkäänlaista vastausta.
 
4
VIESTINTÄ
 
4.1 Tiedotustoiminta
Pansio-Pernon alueen tärkein tiedotuskanava Pansio Perno Paremmaksi -lehti ilmestyi neljä kertaa. Lehden tiedotus tapahtui sekä alueen että kaupungin asukkaan näkökulmasta ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Lehden ilmestymisajankohdat aikataulutettiin siten, että se ilmestyi ennen alueellisia tilaisuuksia, ja toimi näin asukkaat laajasti tavoittavana mainosfoorumina. Aluetyöntekijä toimi PPP-lehden päätoimittajana.
 
Myös muu alueellinen tiedottaminen oli aluetyöntekijän vastuulla. Aluetyöntekijän kirjastossa toimivassa työpisteessä on nähtävillä muun muassa aluetta koskevia suunnitelmia ja niihin liittyviä karttoja. Tapahtumista, tilaisuuksista ja kokouksista tiedotetaan mahdollisimman laajasti alueella. Mediatiedotteet Turun alueen tiedotusvälineille lähtivät kaikista tärkeimmistä tilaisuuksista.
 
Vuonna 2005 oli ilahduttavaa huomata, miten kaupungin eri toimijatahot huomioivat aluekumppanuuden myös omana tiedotuskanavanaan. Viestintä toimi molempiin suuntiin hyvin.
 
4.2 Sähköinen tiedotus
Vuonna 2005 aluekumppanuus kehitti Turun kaupungin verkkosivujen alaisia alueellisia palvelusivuja. Aluetyöntekijä oli mukana alueellisten www-sivujen kehitystyössä. Päämääränä on, että tiedotuksessa painotetaan yhä enemmän sähköistä viestintää.
 
5
ARVIOINTI
 
Aluekumppanuus koki Pansio-Pernon alueella lievän suvantovaiheen vuonna 2005. Aluetyöryhmän kokoonpano pysyi pääpiirteissään samana ja toimijat kaipasivat uutta verta mukaan.
 
Alueella ollaan kyetty järjestämään nopeasti asukaskuulemisia ja tiedotustilaisuuksia akuuteista aiheista ja kaupungin virkamiehet sekä luottamushenkilöt ovat kiitettävästi tulleet paikalle. Vuoden aikana asukkaiden ja viranomaisten välillä jatkettiin hyviä yhteistyömalleja ja uusia kontakteja syntyi.
 
Aluetyöryhmän täytyy toimiakseen ja uudistuakseen arvioida jatkuvasti toimintaansa. Itsearviointilomakkeet täytettiin vuonna 2005 kaksi kertaa. Saadun palautteen perusteella voi päätellä, että Pansio-Pernon aluetyöryhmäläiset ovat keskimäärin tyytyväisiä aluetyöryhmätyöskentelyyn. Alueella ilmestyvä Pansio Perno Paremmaksi -lehti toimi vahvisti asukkaiden osallisuuden ja yhteen hiileen puhaltamisen tunnetta.
 
 
LIITTEET
Demokkeet, koordinaattorilla sähköisessä muodossa
Verkostokartta
Tilinpäätös
 
RUNOSMÄEN ALUEKUMPPANUUS
Aluetyöntekijä Mette Hyytiäinen
Munterinkatu 8, 20360 Turku
puhelin (02) 238 1699 , gsm 050 559 0149
 
 
 
RUNOSMÄEN TOIMINTAKERTOMUS 2005
 
Runosmäen aluekumppanuuden vahvimmaksi painopisteeksi nousi kuluneena vuonna alueen miehet. Idea miesten osallisuuteen keskittymisestä lähti alueen asukkailta. Tätä varten perustettiin aluekumppanuuden alainen työryhmä pohtimaan ja kartoittamaan miesten tilannetta Runosmäessä. Asukkaiden tekemä tärkeä pioneerityö poiki ympärilleen laajan yhteistyöverkoston ja runsaasti näkyvyyttä. Vähän tutkittu aihe laajeni kattamaan lähes kaikkia aluekumppanuustoiminnan osa-alueita.
 
1
Runosmäki on väkiluvultaan Turun suurin lähiö, joka sijaitsee Tampereentien varrella kuuden kilometrin päässä Turun keskustasta pohjoiseen. Asuin-Runosmäen muodostavat Aurinkolaakso, Kiikku, Palli sekä Runosmäki, joissa on yhteensä noin 8000 asukasta. Tämä alue kuuluu Runosmäen aluekumppanuuden piiriin. Runosmäen kaupunginosassa, johon lasketaan myös teollisuus-Runosmäki sekä osia Länsinummesta, on noin 10200 asukasta.
 
Asuinalueena Runosmäki on kaupungin ikään suhteutettuna hyvin nuori, sillä se on rakennettu pääosin 1970 -luvulla. Runosmäki on kompakti ja yhtenäinen kerrostalovaltainen lähiö, jossa on upea luonto. Runosmäkeä pidetään yleisesti miellyttävänä, hyvin suunniteltuna ja toimivana asuinympäristönä. Harrastus- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät.
 
Miehet muodostavat noin 45% Runosmäen asukkaista ja suurin osa heistä on 50-59 -vuotiaita (19%). Kuitenkin nuorten aikuisten kasvavan muuttoliikkeen johdosta alueen toisena suurena ikäryhmänä on 20-29 -vuotiaat miehet (16%). Näissä kahdessa suurimmassa ikäluokassa esiintyy myös eniten työttömyyttä. Sekä 50-59 -että 20-29 -vuotiaiden keskuudessa työttömiä on 16%. Runosmäessä miesten keskimääräinen työttömyysprosentti on 11% , kun se alueen koko väestössä on 10%. (Lähde: Tilastokeskus)
 
2
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
 
2.1 Aluetyöryhmä
 
Runosmäen aluetyöryhmästä käytetään nimitystä Runosmäen alueen kehittämistyöryhmä. Puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2002 Jorma Hellstén, joka on myös vastuutaho Runosmäen Lämmön hallituksen puheenjohtaja. Hän hoitaa niin johtamiseen, suunnitteluun kuin käytännön toteutukseen liittyviä tehtäviä.
 
Kehittämistyöryhmän kokoonpano kasvoi 43 jäseneen edellisen vuoden 39 jäsenestä. Enemmistö ryhmästä on asukkaita, joista osa kuuluu alueen järjestöihin ja toimijoihin. Virkamiehiä on lähtenyt mukaan vain vähän. Kokouksiin osallistui kevätkaudella keskimäärin 18 henkilöä. Kokouksia pidettiin kerran kuukaudessa lukuun ottamatta kesätaukoa. Kokouspaikkana oli Runosmäen Lämmön kokoustilat. Muutamia alatyöryhmien kokouksia pidettiin nuorisotalolla. Kyseiset paikat on todettu parhaimmiksi järjestelyn ja sijainnin kannalta.
 
Kokouksissa pyrittiin keskustelun ja päätösten väliseen tasapainoon sekä määrätietoisiin toimintatapoihin. Kokoukset kehittyivät vuoden aikana ytimekkäiksi ja työskentelytavat olivat melko tehokkaita. Tosin keskustelulle jäi vain niukasti tilaa, vaikkakin päätöksiä tehtiinkin kiitettävästi tiiviiden kokousten aikana.
 
Aikaisempina vuosina tehtyä yhteistyötä Varissuon aluetyöryhmän kanssa jatkettiin, ja vuonna 2005 varissuolaiset vierailivat Runosmäessä. Tapahtumassa pohdittiin rakennetun ympäristön merkitystä viihtyvyydelle toiminnallisten keinojen kautta. tapahtuman ohjasivat Kota ry:n ohjaajat. Tavanomaisista kokouskäytännöistä poikkeavat menetelmät koettiin tänäkin vuonna tervetulleina ja yhteishenkeä luovina. Toukokuun lopulla Runosmäen kehittämistyöryhmä vieraili Kontulassa yhdessä Varissuon aluetyöryhmän kanssa. Kehittämistyöryhmä vieraili myös Turun vesilaitoksella ja tutustui sen toimintaan.
 
Vuonna 2002 muodostetut alatyöryhmät jatkoivat toimintaansa ja kokoontuivat tarvittaessa. Alatyöryhmiä oli neljä: strategia-, lehti-, liikenne-, sekä tapahtumatyöryhmä. Alatyöryhmien puheenjohtajat esittelivät kehittämistyöryhmän kokouksissa työryhmiensä valmistamia asioita. Tapahtumaryhmä vastasi tapahtumien organisoinnista. Tavoitteiden mukaisesti työryhmä jakoi suunnitteluvaiheessa vastuualueet tapahtumien pienelle toteuttajajoukolle ja arvioi suurimpien tapahtumien jälkeen työn onnistumista.
 
Alueen miehiin keskittyvä alatyöryhmä toteutti keväällä isien ja lasten talvitempauksen yhteistyössä Kota ry:n ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Tapahtumaan osallistui yli sata isää ja lasta. Marraskuussa järjestettiin isänpäivänaattotapahtuma, jossa käytettiin seikkailukasvatuksellisia menetelmiä tukemaan isyyttä ja isän ja lapsen välistä suhdetta. kymmenkunta isää ja lasta viettivät erähenkisen päivän Pomponrahkan metsäalueella. Molemmissa tapahtumissa aluekumppanuus Runosmäki toimi järjestäjien yhteistyökumppanina sekä tapahtumien tiedottajana.
 
Vuosittain pidettävä avoin aluekokous ( ent. aluekumppanuusfoorum) järjestettiin marraskuussa. Tilaisuudessa esiteltiin aluekumppanuuden toimintaa ja kirjauduttiin vuoden 2006 kehittämistyöryhmään. Puheenjohtaja Jorma Hellstén esitteli aluekumppanuuden tulevaisuudennäkymiä toimintomallin muuttuessa vuoden 2006 jälkeen. Paikalla oli yli 40 alueen asukasta ja seuraavan vuoden kehittämistyöryhmään kirjautui uusia jäseniä.
 
Vastuutahon yhteyshenkilönä on toiminut vuodesta 1999 lähtien Anneli Paavolainen, joka osallistuu aktiivisesti kehittämistyöryhmän toimintaan. Vastuutaho hoitaa aluekumppanuuden taloushallinnon ja palkkaa aluetyöntekijän.

2.2 Aluetyöntekijä
 
Päätoimisena aluetyöntekijänä toiminut Elina Yamano jäi opintovapaalle syyskuun alusta lähtien. Hänen sijaisenaan toimi loppuvuoden Mette Hyytiäinen. Tiedotus on aluetyöntekijän toimenkuvan merkittävimpiä tehtäviä. Lisäksi aluetyöntekijä hoitaa rutiinitehtäviä, kuten tiedonkeruun, raportoinnin ja kokousten sihteerinä toimimisen.
 
Aluetyöntekijä osallistui vuoden aikana atk -koulutuksiin, sekä aloitti Humanistisen ammattikorkeakoulun järjestämän Nuorten osallisuudella aktiiviseen kansalaisuuteen -koulutuksen. Aluetyöntekijä on mukana kehittämässä Turun kaupungin alueellisia palvelusivuja internetiin. Aluetyöntekijä on toiminut Nuortenturku foorumissa tiedottavana ja avustavana tahona.
2.3 Aluekumppanuuden järjestämä toiminta
 
Vuoden 2005 tavoitteena ollutta viihtyvyyden lisäämistä toteutettiin asukkaiden talkoilla. Runosmäen aluekumppanuus piti keväällä siivoustalkoot yhteistyössä kaupungin viheryksikön talkoovetäjän kanssa. Siistimisen kohteena olivat Leikkimäen leikkipuisto ja metsikkö sekä Veteraanipuisto. Talkoisiin osallistui nelisenkymmentä asukasta. Toiset siivoustalkoot järjestettiin syksyllä, jolloin parikymmentä asukasta kokoontui niin ikään kaupungin talkootyönohjaajan johdolla siistimään Mustalammen ympäristöä.
 
Syksyllä järjestettiin myös edellisvuodesta tuttu Sadonkorjuupäivä nuorisotalolla ja sen pihalla. Järjestelyt hoidettiin yhdessä nuorisotoimen kanssa. Tapahtuma keräsi viitisensataa osallistujaa.
 
Skeittipaikan avajaiset
 
Joulunavaus on mittaluokaltaan ja yhteistyöverkostoltaan suurin alueen tapahtuma. Aikaisempina vuosina hyväksi todettua ohjelmarakennetta noudatettiin pienin muutoksin. Kehitystarpeet huomioitiin ja tapahtumaan tuotiin mukaan uusia ideoita. Tapahtumaan osallistui noin 600 asukasta.
2.4 Aluekumppanuus verkostoissa
 
Aluekumppanuus tekee tiiviisti yhteistyötä alueen eri toimijoiden, kuten nuorisotalon, kirjaston ja seurakunnan kanssa. Alueen ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat mm. liikuntavirasto, kiinteistölaitos, ympäristö -ja kaavoitusvirasto, tapahtumatoimisto ja kansainvälinen kohtauspaikka. Lähiön mies -projektin yhteistyökumppaneita ovat Turun AMK:n sosiaalialan koulutusohjelman opettajat ja oppilaat sekä Kota -Lasten ja nuorten hyvinvointi ry. Päiväkodit ovat yhteistyössä vain joulunavaus-tapahtumaan liittyen ja Nunnavuoren koulu hoitaa aluelehtien jaon.
 

3

OSALLISUUDEN JA LÄHIDEMOKRATIAN KEHITTÄMINEN
 
3.1 Osallisuus ja vuorovaikutus
 
Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistettiin suunnitelman mukaisten painopistealueiden kautta.
 
 
 
3.2 Aloitteet ja asukkaiden aktiivisuus
 
Vuonna 2004 aluekumppanuuden puitteissa tehtyjen aloitteiden määrä oli vähäinen. Aluekumppanuus on ohjannut asukkaat oma-aloitteiseen toimintaan ja suurin osa aloitteista onkin kulkeutunut suoraan asukkailta kaupungille. Pienempien aloitteiden suhteen aluetyöntekijä on käyttänyt suoria kontakteja eri hallintokuntiin. Suunnitelmista poiketen virkamiehiä ei kutsuttu kokouksiin kertomaan aloitteen teosta.
 
Runosmäen kehittämistyöryhmä on seurannut tarkasti uuden sosiaali- ja terveysaseman rakentamista koskevia suunnitelmia. Vuonna 2003 laadittu aloite, jossa esitettiin puistomaisen viheralueen rakentamista sosiaali- ja terveysaseman ympärille, huomioitiin vuoden aikana suunnitelmissa ja asemakaavassa. Runosmäen asukkaat allekirjoittivat aloitteen vanhusten palvelutalon rakentamisesta sosiaali- ja terveysaseman yhteyteen. Sosiaalilautakunnalle lähtenyt aloite esiteltiin ja annettiin allekirjoitettavaksi kehittämistyöryhmän kokouksessa.
 
Vuonna 2004 toteutui kolme aloitetta, jotka liikennetyöryhmä oli laatinut vuonna 2002. Aloitteet koskivat alueen liikennejärjestelyjä, kuten bussipysäkkien katosten laajentamista. Vaikka asiat ovat edenneet hitaasti ympäristö- ja kaavoitusvirastossa, palkittiin lopulta liikennetyöryhmän sitkeä uurastus.
 
Osa aloitteista käsitellään kehittämistyöryhmän ulkopuolisessa perusparannustyöryhmässä, joka päättää alueen lähiöparannuskohteista. Lähinnä virkamiehistä koostuvassa ryhmässä on mukana kaksi kehittämistyöryhmään kuuluvaa asukasta. Lisäksi aluetyöntekijä toimii kokousten sihteerinä. Tieto perusparannus- ja kehittämistyöryhmän välillä kulkee kaksisuuntaisesti. Kokouksissa on mahdollista käydä suoraa keskustelua jäseninä olevien kaupungin virkamiesten kanssa, mikä edistää aloitteiden etenemistä. Asukkaiden tarpeet ja toiveet otetaan työryhmässä hyvin huomioon.
 
4
VIESTINTÄ
 
4.1 Tiedotustoiminta
 
Aluetyöntekijä vastaa pääosin tiedottamisesta niin alueella, kaupungin organisaatiossa kuin tiedotusvälineiden kautta koko kaupungissa. Tapahtumista, tilaisuuksista ja kokouksista tiedotetaan mahdollisimman laajasti alueella. Kauppojen, kirjaston, nuorisotalon ja talonyhtiöiden ilmoitustaulut ovat hyviä tiedotuskanavia. Suurena etuna on, että aluekumppanuudella on oma, iso ilmoitustaulu keskeisellä paikalla Piiparinpolulla. Kehittämistyöryhmän jäsenet tiedottavat omissa yhteisöissään. Aluetyöntekijä vieraili mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton Runosmäen paikallisyhdistyksen kokouksessa, sekä nuorisotaloa käyttävien järjestöjen kokouksessa kertomassa aluetyöstä.
 
Lehtityöryhmä suunnittelee lehden sisällön ja ideoi eri painotuksia kuhunkin lehteen. Runosmäen aluekumppanuuden tiedotuslehden nimestä järjestettiin lukijakilpailu, ja lehti sai uudeksi nimekseen Runostähti. Lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehdessä käsiteltiin alueellisia asioita sekä esiteltiin kaupungin hallintokuntien toimintaa.
 
Tärkeimmistä tapahtumista ja tilaisuuksista tiedotetaan Turun alueen tiedotusvälineille. Runosmäen aluekumppanuuden järjestämistä tapahtumista uutisoitiinkin turkulaisissa lehdissä (Turun Sanomat, Aamuset, Turkulainen) kiitettävästi.
 
Aluetyöntekijä päivittää aktiivisesti alueen tapahtumia kaupungin sähköiseen tapahtumakalenteriin, joka on tehokas tiedottamisen muoto kaupungissa. Kaupungin organisaation sisällä kaksisuuntaista tiedottamista tapahtuu tärkeimpien yhteistyökumppanien kanssa, joita ovat esimerkiksi liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus, kiinteistölaitos ja tapahtumatoimisto.
 
4.2 Sähköinen viestintä
 
Aluetyöntekijä oli vahvasti mukana alueellisten www-sivujen kehittelytyössä. Vuonna 2005 aluekumppanuus kehitti Turun kaupungin verkkosivujen alaisia alueellisia palvelusivuja , ja kehitystyö jatkuu edelleen. Kehityksen suuntana on yhä voimakkaampi painottuminen sähköiseen viestintään.
 
5
ARVIOINTI
 
Toimintasuunnitelman painopistealueet huomioitiin ansiokkaasti Runosmäen aluekumppanuudessa kuluneena vuonna.
 
 
Aloitteiden syntyminen ja alueen virkamiesvierailut jäivät vähäisiksi. Toisaalta asukkaiden keskuudesta ei noussut erityistä tarvetta kyseisten asioiden aktiivisempaan toteuttamiseen. Seuraavana vuonna on kuitenkin tarkoitus keskittyä aloitteiden laatimiseen ja virkamiesverkoston syventämiseen alueella.
 
Olemassa olevia tiedotuskanavia lujitettiin. Tiedotukseen, erityisesti sähköiseen tiedotukseen, aiotaan panostaa yhä enemmän tulevina vuosina. Tiedottamalla pyritään laajentamaan kehittämistyöryhmää ja lisäämään vuorovaikutusta asukkaiden kanssa.
 
 
LIITTEET
 
Verkostokartta
Tilinpäätös
Demokkeet, koordinaattorilla sähköisessä muodossa
 
 
 
Delaktighet på svenska
Områdesanställd Berit Valtonen
Auragatan 1 G, 20100 Åbo
tfn (02) 250 2781, gsm 050 559 0779
 
 
 
 
Delaktighet på svenska
VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2005
 
1
Allmänt
Verksamhetsåret 2005 präglades av en viss osäkerhet inför framtiden, eftersom fullmäktigebeslutet om delaktighetsverksamheten i Åbo stad gäller endast till utgången av år 2006. Under året har delaktighetens anställda tillsammans med sin koordinator utarbetat en modell för den fortsatta verksamheten från den 1.1.2007. Modellen behandlades både av huvudmännen och delaktighetsgrupperna på de tio olika områdena.
Den svenska verksamheten fann sin nya form i temakvällar, där invånare, tjänstemän och förtroendevalda kan mötas för att lyssna på och diskutera med varandra.
 
2
Åbosvenskarna
 
Kring årsskiftet 2004-2005 var Åbosvenskarna 9072 till antalet, vilket är 46 personer fler än året innan. Preliminära uppgifter visar att den trenden fortsätter och Åbosvenskarnas antal ökar kontinuerligt.
 
övriga nio områdena, som omfattar en stadsdel eller några närliggande bostadsområden. Åbosvenskarna har många egna nätverk genom vilka de kan få sin röst hörd då det gäller idéer eller förslag till staden. I den uppdaterade versionen av Föreningskatalogen, som utkom i januari 2005, finns kontaktuppgifterna till 117 föreningar, medan det på de övriga områdena finns 10-20 lokalt anknutna föreningar.
 
3
Lokalt samarbete
 
3.1 Huvudman
Landskapsföreningen Folkhälsan i Åboland rf har varit huvudman för den svenskspråkiga verksamheten inom Delaktighet. I juni deltog föreningens personal i utvecklingsdagar i Yyteri, och i november på personalkryssning, båda arrangerade av Samfundet Folkhälsan. Dessutom hade föreningen en egen UUA-dag i Nådendal och en Folkhälsandag på Söderlångvik i Kimito.
Landskapsföreningens tf. verksamhetsledare Margó Storm har deltagit i alla delaktighetsområdenas gemensamma möten, dels mellan huvudmännen och de anställda, dels mellan alla parter i stadens delaktighetsverksamhet.
 
Delaktighetsgrupp
Delaktighet på svenska har en samarbetsgrupp, som består av aktörer som är verksamma inom det Åbosvenska fältet. Ordförande för samarbetsgruppen har varit Anna Edgren, som fortsatte sin tjänstledighet också hela hösten. Viceordförande var Roger Grans.
Medlemmarna är såväl enskilda invånare som föreningsaktiva, förtroendevalda och tjänstemän. Under år 2005 har brev och möteskallelser sänts till 32 personer, vilket är en ökning på 6 personer.
 
Delaktighetsmöten har hållits fem gånger, men närvaroprocenten har varit låg. Förutom dessa ordnades temakvällar, där invånarna kunde ställa frågor direkt till förtroendevalda och tjänstemän.
 
3.3 Arbetsgrupper
 
Lokalradiogruppen - Kaj Kivinen, Tove Forssell, Carin Åminne och Berit Valtonen - har samlats 14 gånger och gjort ett studiebesök till Diak, diakoniyrkeshögskolan i Åbo, som har en medielinje med studio där man gör radioprogram.
 
Svenska på stan-arbetsgruppen, bestående av Tryggve Forssell, Kjell Wennström och Berit Valtonen, från hösten också Annika Holmbom och Roger Grans, har samlats sju gånger. Gruppen har också träffat representanter för Folktinget (14.9) och Åbolands kulturfond (22.11).
 
3.4 Områdesanställd
 
Ombud för den svenska verksamheten har varit Berit Valtonen. Den huvudsakliga uppgiften är att ansvara för delaktighetsområdets lokala samordning, rapportering och utveckling. De områdesanställda gör den årliga budgeten och har också ansvar för budgetuppföljningen, men det administrativa och ekonomiska ansvaret har huvudmännen.
Den områdesanställda verkar som stöd för aktiviteten inom området, bereder ärenden och fungerar som sekreterare vid möten och hjälper till med att föra invånarnas förslag och motioner vidare i stadsförvaltningen. Berit Valtonens ansvarsområden i delaktighetsnätverket är kontakterna till det svenska Åbo och till stadens informationsverksamhet, bl.a. Åboposten, samt kollektivtrafiknämnden. Ett nytt uppdrag var att utreda möjligheterna för delaktighetsverksamheten i centrum.
 
Berit Valtonen har under verksamhetsåret deltagit olika utbildningar:
Monikko, som behandlar invandrarfrågor, nätskrivarkurser inför stadens reform av hemsidorna, social redovisning (Håkan Björk på Föreningsfestivalen 21.5., Claes Becklin på SSV:s seminarium 1.12), SSC:s A-vitamin-kurs 28.9., Folkhälsans personaldagar 6-8.11, Kompetens 2006 på ÅA/FC 10.11, Virtapiiri: seminarium om aktivt medborgarskap 8.-9.12, Vision och praktik 9.12. samt två seminarier i anslutning till Kulturhuvudstadsåret.
 
3.5 Nätverk
Delaktighetsverksamhetens tio områdesanställda har samlats två gånger i månaden under ledning av koordinatorn för att behandla gemensamma ärenden, ta del av ny information och utveckla delaktighetsverksamheten.
 
Samarbetsparter har fortsättningsvis varit informationskontoret Luckan, idrottscentralen, ungdomscentralen och grönområdesenheten, och nya sfp och Diak.
Cityäventyr I maj 2005 deltog Delaktighet i Cityäventyr, som ordnades för tredje gången för åttorna i det svenska högstadiet. Cityorienteringens målsättning var att presentera centrala svenska institutioner och föreningar för de c. 110 deltagande ungdomarna. Cityäventyret arrangerades av ett nätverk, som samlade kring samma bord aktörer som Åbo svenska församling, Röda Korset, ungdomsbyrån, idrottsbyrån, pensionärerna, kulturcentret, Folkhälsan mm. Äventyret fick en positiv respons av deltagarna och beskrevs närmare av tre deltagare i en artikel i ÅU (21.5.2005).
 
Övriga nätverk där den områdesanställda varit med omfattar kvinnliga verksamhetsledare inom den svenskspråkiga tredje sektorn i Åbo och Åboland.
 
4
Delaktighet och närdemokrati
 
4.1 Temakvällar och andra möten
 
Den 17.2 ordnades en diskussion under rubriken Politiker kring runda bordet - en temakväll om det svenska Åbo. Politikerna som ställde upp var Jaana Gustafsson, gröna, Christer Hummelstedt, sfp, Pertti Paasio, sdp, och Markus Varjonen, vf. Diskussionen leddes av Torbjörn Kevin, närvarande var c. 20 personer.
Den 22.3 ordnades en träff om den svenska synligheten i planerna för Åbo som kulturhuvudstad år 2011. Närvarande var 12 personer. Många idéer framkastades och Anna Edgren för dem vidare till turku2011-arbetsgruppen.
 
Den 9.5 ordnades ett första möte kring en Svenska på stan-kampanj, som genomförs i Åbo år 2006. Folktingets sekreterare Christian Brandt och informatör Anna Jungner berättade om erfarenheterna i de tidigare kampanjerna i Helsingfors, Lovisa och Karleby. De elva deltagarna kastade fram många idéer, som en arbetsgrupp under ledning av Tryggve Forssell kan vidareutveckla.
 
Den 10.5 hölls temakvällen Vårdgarantin i praktiken? - temakväll om den svenska hälsovården i Åbo. Ansvariga överläkaren Anne Santalahti och ledande övertandläkaren Anna-Leena Eriksson berättade om erfarenheter av vårdgarantin. Medlemmar i hälsovårdsnämnden deltog i debatten, som leddes av Tryggve Forssell.
 
Behovet av delaktighetsverksamhet också i centrum har påtalats ett flertal gånger de senaste åren. Där bor det förutom hälften av Åbosvenskarna, c. 5 000, också 45 000 finska stadsbor. På våren inleddes en utredning av former och samarbetspartner för en verksamhetsstart. Utredningen gjordes i samarbete med delaktighetskoordinatorn Irene Jaspi och projektkoordinatorn vid Åbo handelskammare, Hanna-Sanna Lähdeniemi. Tillsammans med Åbosamfundet ordnades den 18 oktober ett invånarmöte Asukkaan ääni (Invånarens röst), där representanter för tio stadsdelsföreningar mötte stadens förtroendevalda och högsta ledning.
 
4.2 Motioner
Ett konkret förslag om utbyggnad av trottoar för att öka trafiksäkerheten behandlades på delaktighetsmöte i december 2004. Ett år senare var trottoaren byggd.
Övriga invånarmotioner gällde invalidparkeringen på Kristinegatan och öppethållningstider på Trätorgets pareringshall.
 
 
5
Information
 
5.1 Nätsidor
Nätsidorna Ny i Åbo (www.luckan.fi/nyiabo) gjordes i tillsammans med Luckan i Åbo i början av år 2004. Sidorna uppehålls av Luckan i Helsingfors.
 
I samband med Åbo stads reform av stadens hemsidor skall också delaktighetsverksamhetens sidor omformas och omskrivas så att de passar det nya formatet. Meningen är att varje förvaltningsgren själva sköter om uppdateringar. Därför har alla delaktighetsområden under höstens lopp uppdaterat informationen på sina egna webbsidor. Officiellt öppnas de nya sidorna på vändagen, 14.2.2006.
5.2 Åboguiden
Åboguiden utkom fyra två gånger, två på våren och två på hösten som bilaga till Åbo Underrättelser. Extra exemplar fanns att få på Luckan i Åbo samt huvudbiblioteket och Julins läsesal. Alla områdestidningar sänds också till beslutsfattare och högre tjänstemän i staden.
Distributionen till alla svenska eller tvåspråkiga hushåll diskuterades på delaktighetsgruppens möte i oktober och var under utredning i slutet av året.
 
5.3 Övrig information
 
Delaktigheten har genom puffar och intervjuer förekommit flera gånger under året i Åbo Underrättelser och Radio Vega Åboland. Information om den svenskspråkiga verksamheten spreds också via en svensk spalt med rubriken Delaktighet på svenska i de nio övriga delaktighetsområdenas tidningar fyra gånger i året.
Berit Valtonen har också presenterat verksamheten för Svenska Pensionärsklubben i Åbo och föreningen Rebeccorna.
 
Clara Henriksdotter Puranen skrev en intervju om deltaktighetsverksamheten i Åbo stad till Finlands Kommunaltidning.
 
Delaktighetskontoret har haft kvällsöppet för att informera om verksamheten på Konstens Natt i augusti. Ett försök gjordes med mottagning på Luckan i november en torsdag då Delaktighetskontoret också annars håller öppet till kl. 18.
 
 
6
Utvärdering
 
En positiv utveckling är begreppet delaktighet har blivit rätt allmänt känt bland den svenska befolkningen i staden. Också kontakterna till stadens tjänstemän har ökat under det gångna året. Samarbetet och växelverkan mellan delaktighet och svenskspråkiga tjänstemän inom kulturcentrum, biblioteket, ungdoms- och idrottsbyrån har varit mycket aktivt.
 
Den svenska områdesanställda har deltagit i möten gällande fastighetsverkets grönområdesplanering, vilket har medfört nya kontakter. Som informationsansvarig för delaktigheten har hon också kunnat få med artiklar på svenska i stadens informationstidning Turkuposti-Åboposten.
Ett mera systematiskt delaktighetsnätverk mellan olika förvaltningsgrenar har tills vidare endast funnits på ett planeringsstadium.
 
Den svenskspråkiga verksamheten borde följa samma riktlinjer och målsättningar som verksamheten i de övriga projektstadsdelarna. En av utmaningarna för verksamheten är fortfarande att stärka profilen på delaktighet som en påverkningskanal, via vilken man kan lyfta fram frågor och angelägenheter som berör stadens svensk- och tvåspråkiga invånare samt förmedla en invånarsynvinkel till stadens beslutsfattare
VARISSUON ALUEKUMPPANUUS
Aluetyöntekijä Markus Mäkipelto
Hintsankuja 4, 20610 Turku
(02) 262 4181, 040 509 1416
 
 
 
VARISSUON ALUEKUMPPANUUDEN TOIMINTAKERTOMUS 2005
 
 
Varissuon aluekumppanuutta pitkään puhuttaneet tilakysymykset ratkesivat viimeinkin useampia tyydyttävällä tavalla. Majanummen koulu remontoitiin toimitaloksi, johon myös aluekumppanuus sijoittui. Talon avajaisia vietettiin 23.5. Majanummen toiminta mahdollistaa uudenlaisia kontakteja aluekumppanuudelle.
 
ALUEKUVAUS
 
Itä-Turussa sijaitseva Varissuo on kaupungin suurimpia lähiötä noin 9 000 asukkaallaan. Alueelle alkoi kohota kerrostaloja vuonna 1976, joten vuonna 2006 saavutetaan kolmenkymmenen vuoden ikä. Yleisilmeeltään Varissuo on melko tiiviisti rakennettu, kerrostalovaltainen asuinalue, jota ympäröi upea luonto. Turun keskustaan on matkaa noin 6 kilometriä.
 
Varissuo tarjoaa palveluiltaan ja harrastusmahdollisuuksiltaan Turun lähiöiden parasta antia. Alueen keskuksena on kauppakeskus Itäkeskus ja sen yhteydessä ovat mm. sosiaali- ja terveysasema, kirjasto, kirkko, Kela ja posti. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on erinomaiset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Käytettävissä ovat esim. jäähalli, pururata sekä jalkapallo-, koripallo-, lentopallo- ja tenniskentät. Matkat alueen päiväkoteihin tai kouluihin on mahdollista tehdä turvallisesti suuria teitä ylittämättä.
 
Alueen hyvinvointiin vaikuttavia uhkia ovat mm. kokonaisväestön väheneminen ja kaupungin toiseksi suurin työttömyysaste (20,4 %). Alkuvuodesta 2005 Varissuon todettiin ohittaneen naapurinsa Lausteen maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrässä. Varissuo on ensimmäisenä tilastoissa, kun lasketaan muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuus (n. 24 %) koko väestöstä yli tuhannen asukkaan osa-alueilla Suomen suurimmissa kaupungeissa. Näin ollen monikulttuurisuus näkyy yhä enemmän alueen katukuvassa. Tämä asettaa erittäin suuria haasteita alueen kunnallisille palveluille ja eri tahojen aluetyölle.
 
 
 
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
 
Aluetyöryhmä
Varissuon aluetyöryhmän puheenjohtajana toimi kolmatta vuotta peräkkäin Matti Pesola, jolla on pitkä asukastausta ja erinomainen alueellinen tuntemus. Aluetyöryhmän postituslistalle kuului vuoden 2005 lopussa 93 jäsentä, joista 8 oli uusia edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimäärin kokouksissa kävi 24 osallistujaa. Valtaosa ryhmään osallistuvista oli asukkaiden ja yhdistysten edustajia. Varissuolla työskentelevät ja vaikuttavat virkamiehet tavoitettiin paremmin jo perinteisen yhdyskuntatyöryhmän välityksellä.
 
Aluetyöryhmä kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Pääasiassa tapaamiset järjestettiin Majanummen toimitalossa. Varsinaisina työrukkasina toimivat hyvää ja näkyvää tulosta aikaansaaneet alatyöryhmät, joita olivat lasten ja nuorten kesätoiminta-, liikenne-, ympäristöpäivä-, toimintasuunnitelma-, lehti- ja valojuhlatyöryhmät. Yhteydet Runosmäen aluetyöryhmään säilyivät yhteistapaamisen ja Kontulan retken merkeissä.
 
Aluetyöryhmän toiminnan vahvuutena on aina ollut hyvä keskustelevuus, mielipiteidenvaihto ja kantaaottavuus. Heikkouksina voidaan pitää huonoa alueellista tunnettavuutta, "urautuneisuutta" ja yhteisten ratkaisujen saavuttamattomuutta. Aluetyöryhmän listalla on eri-ikäisiä ihmisiä ja maahanmuuttajia, mutta käytännössä Varissuon asioihin haluavat vaikuttaa yli 50-vuotiaat ja eläkeläiset.
 
Vastuutahona toimineen Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n Mauri Kivilaakso ja Tiia Sallasmaa osallistuivat vuoden aikana aktiivisesti aluekumppanuuden toimintaan, kokouksiin ja alueellisiin verkostoihin. Lausteen Huollon yhdistyminen Akseliin muodosti yhteisen vastuutahon Varissuon ja Lausteen aluekumppanuuksille.
 
Aluetyöntekijä
Varissuon aluetyöntekijä vaihtui toimikauden puolivälissä. Uutena työntekijä aloitti Markus Mäkipelto. Aikaisempi työkokemus Pansio-Pernon aluekumppanuudesta helpotti sopeutumista Varissuon vastaavaan työhön. Tutustuminen paikallisiin toimijoihin ja yhteistyöverkostoihin ottaa kuitenkin oman aikansa.
 
Alueen ulkopuolista yhteistyötä aluetyöntekijä teki osallistumalla mm. Turun kaupungin kotouttamistoiminnan järjestämiin kolmannen sektorin ja yhteistyötahojen tapaamisiin. Aluetyöntekijäverkostossa vastuualueena oli sosiaali- ja terveystoimi ja maahanmuuttajat. Muiden Itä-Turun aluetyöntekijöiden tapaan myös Varissuolla toimittiin ja tiedotettiin yhteisöhankkeiden hakuaikana.
 
Aluekumppanuuden järjestämä toiminta
Konkreettisia yhteistyönpaikkoja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja vuorovaikusta kaupunkiin tavoiteltiin tammikuussa järjestetyllä Varissuon asioita käsittelevällä hyvinvointiseminaarilla. Tilaisuutta, jossa esiteltiin mm. Itä-Turun turvallisuustilannetta ja maahanmuuttajatyötä, pidettiin anniltaan erittäin hyvänä, joskin median puuttuminen paikalta koettiin harmittavaksi. Myöskin kutsuttuja luottamushenkilöitä olisi saanut olla paikalla enemmän.
 
Hyvinvointiseminaari johti konkreettisiin toimiin ympäristöpäivän, turvallisuusaiheisen asukasillan sekä lasten ja nuorten kesätoiminnan toteuttamisen kannalta. Muita keskustelun alaisia teemoja olivat monikulttuurisuus, uskontojen välinen vuoropuhelu, avoin päiväkoti ja lähiötiedotus.
 
Varissuon, Lausteen, Pansio-Pernon ja Runosmäen aluekumppanuudet järjestivät yhteisen lähetystön kaupungin poliisijohtoa tapaamaan. Tarkoituksena oli esittää alueiden yhteinen huolestuneisuus lähipoliisitoiminnan jatkon turvaamisesta. Lähetystö koki onnistuneensa kohtuullisesti, tulokset nähdään kuitenkin myöhemmin.
Varissuon valojuhla toteutettiin Itäkeskuksen joulutapahtuman jälkeisenä iltatapahtumana. Tapahtuman vetäjänä toimi kaupunki- ja yhteisötaiteilija. Hyvin onnistunut Valojuhla sijoittui Majanummen toimitaloon ja sen ympäristöön.
 
Aluekumppanuus verkostoissa
Varissuon työttömien hallinnoimasta Majanummen toimitalosta muodostui yhä tärkeämpi toiminnallinen yhteisö aluekumppanuuden yhteistyön ja ennen kaikkea tiedottamistoiminnan kannalta. Työttömät ovatkin olleet toimikauden aikana yhteistyössä lähes kaikessa aluetyöhön liittyvässä toiminnassa. Loppuvuodesta nousi esille ajatus perhepuiston rakentamisesta Varissuolle Majanummen läheisyyteen. Asian onnistuminen tulee vaatimaan vielä paljon valmistelua sekä kaupungin että aluekumppanuuden puolelta.
 
Varissuolla kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa toimiva virkamiesyhteistyö yhdyskuntatyöryhmän muodossa. Aluetyöntekijä toimi ryhmän koollekutsujana ja sihteerinä. Niin ikään aluetyöntekijä osallistui lasten ja nuorten asioita käsittelevään Varissuon verkostoon, jossa olivat mukana mm. nuoriso-ohjaajat, asumisneuvoja, lähipoliisi, koulukuraattorit ja sosiaalitoimisto.
 
Aluekumppanuus oli mukana Itäkeskuksen yrittäjien järjestämässä syystapahtumassa. Aluetyöntekijä avusti mm. tapahtuman tiedottamisessa ja tiedotti aluekumppanuudesta tapahtumapäivässä.
 
 
OSALLISUUS, VUOROVAIKUTUS JA ALOITTEET
 
Varissuon aluetyöryhmä kutsui kuukausitapaamisiin vieraita aikaisempaan tapaan. Asukkaita tiedotettiin mm. liikuntapalvelukeskuksen sekä tila- ja kiinteistölaitoksen toimesta. Kokouksissa esiintyi myös erilaisten hankkeiden edustajia. Kaupungin puolelta yhteyksistä aluekumppanuuteen erityisen kiitoksen ansaitsee kiinteistölaitoksen viheryksikkö.
 
Aluetyöntekijän tai aluetyöryhmän kautta kulkeneita kirjallisia tai suullisia aloitteita tuli vuoden aikana 18 kappaletta. Suurin osa aloitteista liittyi ympäristön viihtyisyyden ja etenkin liikenneympäristön parantamiseen. Koko alueeseen vaikuttavissa suuremmissa aloitteissa otettiin kantaa väestörakennekysymykseen ja alueelle toivottuun "Metsäpubiin".
 
Pitkäaikaisen aloitetoiminnan tuloksena alueella saatiin käyttöön Majanummen toimitila. Kävelyteille haluttuja penkkejä laitettiin kaupungin toimesta syksyn aikana. Varissuon koira-aitaukseen lupailtiin parempaa valaistusta. Liikenneturvallisuuskysymyksissä koitettiin "vauhdittaa" Valpuri Innamaan kadun ja Littoistentien vaarallisen risteyksen parantamista. Kohteen pitäisi olla toteuttamislistalla vuonna 2006.
 
Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta ja kommentoida viheralueohjelmaa vuotuisen tarkastustilaisuuden yhteydessä Halisissa. Tämä kaupungin puolelta tarjottu mahdollisuus jätettiin kuitenkin pääasiassa käyttämättä.
 
 
VIESTINTÄ
Lausteen aluekumppanuuden kanssa yhdessä julkaistu Silta -lehti ja rappukäytävätiedotteet toimivat pääasiallisina aluekumppanuuden tiedotusvälineinä. Silta ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Vuoden loppupuolella ilmeni kritiikkiä lehteä, sen luettavuutta ja tunnettavuutta kohtaan. Lehden haluttaisiin ilmestyvän osana paikallista Kulmakunta -lehteä. Myös Kulmakuntaan laadittiin muutama kirjoitus, joista osa julkaistiin. Aluekumppanuuden oma ilmoitustaulu Itäkeskuksessa ei toiminut kenties odotetulla tavalla.
 
Vuonna 2005 alkoi myös aluekumppanuuden nettisivujen sisällön tuottaminen. Aluetyöntekijä päivittää ja tiedottaa sivuilla oman alueensa ajankohtaisista asioista. Suuri kysymys tulee olemaan, löydetäänkö sivut Turun kaupungin sivuilta ?
 
ARVOINTI
Varissuon aluekumppanuuden vuosi alkoi merkittävästi hyvinvointiseminaarilla ja siitä seuranneilla työryhmillä ja tapahtumilla. Aloitetoiminta oli verrattavissa suunnilleen edellisen vuoden tasoon. Vuosi päättyi hyvin onnistuneeseen valojuhlaan. Vuodelle 2006 jäi kuitenkin monia avoimia kysymyksiä, odotuksia ja haasteita. Varissuon ja Lausteen aluekumppanuusalueiden yhdistäminen tulee vaikuttamaan sekä aluetyöryhmien että aluetyöntekijän toimenkuviin. Alkavalla vuodella haetaankin uusia linjauksia liittyen aluekumppanuuden jatkoesitykseen, jossa pyritään alueellisesti koko kaupungin kattavuuteen.
 
 
 
LIITTEET Verkostokartta
Demokkeet, koordinaattorilla sähköisessä muodossa
Tilinpäätös