Ihmiselle parempi keskusta
Turun kaupunkikeskustan vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden parantaminen
LL/28.3.2007
Turun kaupunki
Kiinteistölaitos
Tilalaitos
Turun Maakuntamuseo
Hankkeen taustaa
Turun kaupunki on yksi Itämeren alueen keskuksista. Sen sijainti merialueen upeimman saariston kainalossa ja porttina Ruotsiin ja edelleen Eurooppaan on erinomainen vetovoimatekijä. Aurajoki ympäristöineen yhtenä Suomen kansallismaisemista luo kaupungillemme hyvin eurooppalaisen vaikutelman. Samoin Turun asema maamme vanhimpana kaupunkina luo sellaisen historiallisen perustan, jota vastaavaa ei muilla Suomen kaupungeilla ole. Näiden lisäksi Turulla on monia muita ominaisuuksia, jotka vaikuttavat positiivisesti kaupungin vetovoimaisuuteen.
Edellä mainitut asiat eivät kuitenkaan riitä, kaupungin tulee olla vireä, omaleimainen ja positiivisella tavalla erilainen. Kaupungin pitää tarjota nykyajan ihmisille jotain, jonka takia on hienoa asua juuri tässä kaupungissa. Kaupungin tulee tarjota kulttuurinautintoja, shoppailua ja rikasta kaupunkielämää. Turun kaupungista pitää muodostua haluttu kaupunki elää ja asua. Nyt ja tulevaisuudessa yrityksetkin hakeutuvat kaupunkeihin, joissa
on säpinää. Kulttuuriympäristön kehittäminen voi näin olla osa kaupunkien ja elinkeinoelämän klusteriyhteistyön kehittämistä.
Kaupunkien keskusta-alueiden vetovoimaisuus on se tekijä, joka muodostaa käsityksen houkuttelevasta kaupungista. Kaupallisten toimintojen kehittäminen, kulttuurikeskustan elävöittäminen, kävelykeskustan laajentaminen sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen ovat elementtejä, joilla Turun keskustan vetovoimaisuutta voidaan parantaa. Keskustaan on saatava tämän lisäksi aktiivista kaupunkielämää.
Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Kaupunkielämä aktivoituu erityisesti kulttuurin alueella, mutta myös muu kaupunkielämä saa uutta sykettä. Kaupunkiympäristön kehittäminen luo puitteita ja tukee kulttuuripääkaupunkihanketta.
Turun keskustan vetovoima ja ilme ovat keskeinen kysymys myös koko seutukunnalle. Keskustassa vierailee päivittäin ihmisiä niin oman seutukunnan työssäkäyntialueilta kuin sen ulkopuoleltakin. Turun keskusta toimii siten osaltaan myös laajemman maantieteellisen alueen julkisivuna.
Hankkeen kuvaus ja tavoitteet
Turun tavoitteena on elävä ja monipuolinen kaupunkikeskusta, joka syntyy asukkaiden, elinkeinoelämän ja osaamisen lähtökohdista. Elävän kaupunkikulttuurin tukeminen lisää kaupungin vetovoimaa ja vahvistaa identiteettiä. Kulttuuri-infrastruktuuri kuten kulttuurikeskukset, historialliset korttelit, torit ja aukiot voivat muodostaa ainutlaatuisen rikasta kaupunkielämää sykkivän toimintaympäristön.
Tässä hankkeessa Turun kaupunkikeskustaa kehitetään sekä investointien että toimintojen kehittämisen kautta.
Keskeisimmät investointitarpeet keskustan vetovoiman ja kehittymisen kannalta ovat kauppatorin uudistaminen sekä sen viihtyisyyden parantaminen, keskustan kävelyalueiden laajentuminen puutorille ja tulevaan matkakeskukseen sekä Aurajoen suuntaan kulttuurikorttelien alueelle. Kulttuurikorttelien eli kirjastokorttelin ja Vanhan Suurtorin kulttuurikeskuksen saaminen eläväksi edellyttää ihmisten luontevia kulkureittejä näille alueille. Tällä hetkellä vanhalla Suurtorilla liikkuu vain vähän ihmisiä ja toisaalta Kauppatorin ihmisvirrat eivät ylety Aurajoen rantaan saakka. Houkuttelevien ja ihmisille helposti lähestyttävien reittien kehittämisellä nämä kaksi toria voidaan yhdistää ja luoda ihmisten luonnollista kulkemista vahvistava keskusta, joka on samalla turvallinen ja esteetön. Aurajoen yli uuden kevyenliikenteen ns. Pennisillan rakentaminen ohjaa ihmiset kulttuurikorttelien sisälle. Tämä luo edellytykset myös palvelutoiminnalle, syntyy gallerioita, putiikkeja, kahviloita ja tapahtumia.
Turun keskustassa tehtävien rakennustöiden yhteydessä ennen varsinaisen investoinnin alkamista tehdään lähes aina arkeologisia kaivauksia. Ne hidastuttavat melkoisesti investointien toteuttamista ja siten myös aiheuttavat suuria paineita kustannuksien suhteen.
Arkeologisilla kaivauksilla on myös positiivisia vaikutuksia. Kaupungin asukkaat ja myös matkailijat ovat kiinnostuneita siitä, mitä maasta löytyy ja mitä löydökset kertovat entisistä ajoista. Näkyvä huvin esille tuotu arkeologinen kaivaustyö on Turulle myös voimavara. Se luo todellista kuvaa Suomen vanhimmasta kaupungista.
Myös kulttuurikorttelien rakennusten julkisivukorjaukset ovat välttämättömiä viihtyisän kaupunkiympäristön saavuttamiseksi. Kunnostamista odottavat vielä vanhojen rakennusten julkisivujen korjaukset Vanhalla Suurtorilla sekä ravintola Pinellan pylväikkö.
Osa-alueiden välisen liikkumisen helpottaminen ja siihen tähtäävien ideoiden kehittäminen on hankkeen yksi päätavoitteista. Helppo saavutettavuus on kaupunkikeskustoissa aktiivisen kaupunkielämän edellytys.
Ihmisvirtojen lisääntyminen kasvattaa myös alueen toiminnallista kehittymistä. Alue, jossa liikkuu ihmisiä, houkuttelee toimijoita, yritystoimintaa sekä matkailijoita. Toiminnallisen kehittämisen tavoitteena on, että alueelle sijoittuu monipuolista yrittäjätoimintaa. Edellytyksiä luodaan erityisesti elävään kaupunkikeskustaan tyypilliseen yrittäjätoimintaan. Alueelle toivotaan erilaisia kulttuuriyrittäjä, kahviloita, putiikkeja jne.
Toiminnallinen kehittäminen edellyttää aktiivista ohjausta ja markkinointia. Alueelle sijoittuvia palveluja tuottavia yrityksiä on alueelle houkuteltava. Tulee luoda puitteet ja ilmapiiri, johon yritykset ovat halukkaita samaistumaan.
Arkeologisten kaivauksien toteuttaminen voi tukea keskustan toiminnallisuutta ja kiinnostusta kulkea keskustassa kävellen. Kauppatorin ja Aurajokirannan osalta ne vievät useita vuosia. Se voi tuoda mukanaan kulttuuriin ja historiaan suuntautuvaa toimintaa, tapahtumia ja yritystoimintaa. Kaivaukset liittyvätkin hyvin keskustan toiminnalliseen kehittämiseen.
Hankkeessa keskitytään oheisessa kartassa ( Liite 1 ) merkittyjen kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden kannalta merkittävien osa-alueiden toiminnalliseen kehittämiseen:
1. Vanhan Suurtorin kulttuurikortteli
2. Kirjaston kulttuurikortteli
3. Kauppatori
1. Vanhan Suurtorin korttelin saaminen eläväksi riippuu siitä, saadaanko ihmiset tulemaan alueelle, onko se luontevien kulkuyhteyksien varrella. Pennisillan rakentamisella on tässä ratkaiseva merkitys. Tämän lisäksi tarvitaan toiminnallista suunnittelua, tuotteistamista ja markkinointia.
2. Kirjaston kulttuurikorttelissa on uuden kirjaston ja vanhan pääkirjaston saneerauksen valmistuttua hyvät edellytykset eläväksi kulttuurikeskukseksi. Pennisillan kautta suora yhteys Vanhalle Suurtorille luo tähänkin uusia mahdollisuuksia.
3. Kauppatorin uudistaminen infran osalta on toteutumassa. Nyt on hyvä mahdollisuus myös itse toiminnan; kaupankäynnin ja tapahtumien kehittämiseen. Torikaupan perinteisen harjoittamisen olosuhteita kehitetään. Kokonaan uusien toimintatapojen kehittämiseen on myös uusia mahdollisuuksia.
Kustannusarvio
Toiminnallinen kehittäminen ja arkeologiset kaivaukset
Toiminnallinen kehittäminen sisältää alueiden tulevan toiminnan suunnittelua sekä investointien että arkeologisten kaivauksien yhteensovittamista ja varsinaisten investointien suunnittelua.0,3
Arkeologiset kaivaukset:
Kauppatorilla ja Aurajoen rannassa 1.7
Arvio yhteensä 2,0 M€
Investoinnit
Kiinteistölaitoksen infra-hankkeet
Pennisillan rakentaminen 1,4
Vähätorin rakentaminen 1,0
,
Tilalaitoksen julkisivukorjaushankkeet
Vanhan Suurtorin rakennukset 0,4
Ravintola Pinellan pylväikkö 0,2
Arvio yhteensä 3,0 M€
Hankeaika on koko rahoituskausi 2007 – 2013
Hanke käynnistyy välittömästi rahoituspäätöksen jälkeen suunnittelun käynnistämisellä ja
tämän vuoden investointien toteutuksella.
