Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 232 11.05.2010 1 Ykt
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 250 18.05.2010 1 Ykt
Kaupunginhallitus 358 07.06.2010 1 Yj
Kaupunginhallitus 394 21.06.2010 1 Yj

715-2007 (611)

Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaava (osayleiskaavatunnus 4/2007); Luonnosvaiheen lausuntotiivistelmät ja kannanotot sekä asema-/yleiskaavatoimiston vastineet

Tiivistelmä:

Kaupunginhallitus hyväksyi 28.2.2008 § 259 kohdalla Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaavaluonnoksen. Osayleiskaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävänä 19.5.-17.6.2008. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 18.5.2010 § 250 kohdalla päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että saatujen lausuntojen ja kannanottojen johdosta tehdyt toimenpide-ehdotukset hyväksytään laadittavan osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi.

Ympkaalk § 232

(Yleiskaavatoimisto) Asemakaavatoimisto/ Jani Eteläkoski ja Paula Keskikastari/26.4.2010:

 

12.2.2008 päivätty Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 15.4.2008 § 242 sekä kaupunginhallituksessa 28.4.2008 § 259. Samalla kaupunginhallitus päätti ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esityksestä asettaa osayleiskaavaluonnoksen julkisesti nähtäville.

 

Luonnos oli julkisesti nähtävillä 19.5. – 17.6.2008 välisenä aikana. Lisäksi kaavahankkeesta järjestettiin Turun osalta yleisötilaisuus 28.5.2008 kaava-alueen vieressä sijaitsevalla Moision koululla.

 

Nähtävillä oloaikana tuli sekä Kapanalhonkadun että Vanhan Moisiontien varren asukkailta kannanotto luonnoksesta.

 

Turun kaupunginhallitus ja Ruskon kunnanhallitus päättivät pyytää lausunnot yhteistyönä laadittavasta osayleiskaavaluonnoksesta. Ylikunnallisilta viranomaisilta ja muilta yhteisöosallisilta sovittiin pyydettäväksi yhteinen kaavakokonaisuutta koskeva lausunto:

 

·Lounais-Suomen ympäristökeskus

·Museovirasto

·Turun maakuntamuseo

·Tiehallinto / Turun tiepiiri

·Finavia (ent. Ilmailulaitos)

·Ilmailuhallinto

·Ratahallintokeskus                      ei lausuntoa

·Varsinais-Suomen pelastuslaitos

·Varsinais-Suomen liitto

·Raision kaupunki

·Linja-autoliitto                              ei lausuntoa

·Turun seudun kehittämiskeskus

·Turun kauppakamari

·Varsinais-Suomen TE-keskus    ei lausuntoa

·Varsinais-Suomen yrittäjät ry      ei lausuntoa

·Turkuseura-Åbosamfundet ry     ei lausuntoa

·Rusko-Seura ry                          ei lausuntoa

·Moision pientalot ry ei lausuntoa

·Santalankulman omakotitaloyhdistys

·Turun luonnonsuojeluyhdistys ry                      ei lausuntoa

·Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys               ei lausuntoa

·Turun laskuvarjourheilijat ry        kannanotto alkuvuodesta 2008, ei lausuntoa

·Turun Latu ry                                                   ei lausuntoa

·Metsänhoitoyhdistys Lounametsä                    ei lausuntoa

·Rajavartiolaitos / Vartiolentolaivue

·Pilot Turku Oy

·Gasum Oy                                  ei lausuntoa

·Fortum Sähkönjakelu Oy

·Turku Energia

·Turku Energia Sähköverkot

·Raision-Naantalin vesilaitos        ei lausuntoa

·Turun Seudun Vesi Oy

·Turun seudun jätehuolto Oy        ei lausuntoa

 

Turun osalta pyydettiin lausunnot lisäksi kaupungin omilta hallintokunnilta ja yhteisöosallisilta:

 

·Kiinteistölaitos

·Tilalaitos                                                          ei lausuntoa

·Vesilaitos

·Sosiaalikeskus                                                ei lausuntoa

·Lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtoryhmä       ei lausuntoa

·Opetuspalvelukeskus                                       ei lausuntoa

·Liikuntapalvelukeskus

·Viherlaitos                                                        ei lausuntoa

·Tekniset palvelut/ Kunnallistekniikka                 ei lausuntoa

·Aluekumppanuus Maaria-Paattinen                  ei lausuntoa

·Kulttuuritoimi

·Terveystoimi

 

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto/

·Joukkoliikennetoimisto

·Rakennusvalvontatoimisto

·Ympäristönsuojelutoimisto

 

Lisäksi kaavahankkeeseen tai luonnokseen liittyen on saatu kannanottoja seuraavilta tahoilta:

 

·Turun Laskuvarjourheilijoiden nimissä tehty kannanotto luonnokseen on saatu jo alkuvuodesta 2008. Kannanoton ovat kuitenkin allekirjoittaneet useat muutkin yleisilmailuun liittyvät yhdistykset tai yritykset. Allekirjoittaneita tahoja on yhteensä 10.

·Helikopterilentäjät ovat jättäneet erikseen oman kannanottonsa, vaikka ovat yhtenä allekirjoittajana Turun Laskuvarjourheilijoiden kannanotossa.

·Läänin kuljetus Oy

·Yksityishenkilö Vanhalta Moisiontieltä (KL)

·Yksityishenkilö Vaistentien varrelta (RP)

 

Lausuntovaiheen jälkeen hankkeesta päätettiin järjestää luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu. Hankkeessa oli niin paljon epäselviä ja ristiriitaisia asioita, että katsottiin tarpeelliseksi järjestää ympäristökeskuksen vetämä viranomaisneuvottelu, jonka avulla pyrittiin löytämään ratkaisuja tärkeimpiin ja ongelmallisimpiin avoimiin asioihin. Viranomaisneuvottelu pidettiin 23.10.2009.

 

Lisäksi hankkeeseen liittyen järjestettiin Turun kaupungin, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (ent. Lounais-Suomen ympäristökeskus) ja Finavian kesken neuvottelu, jossa keskusteltiin osayleiskaavoituksen ja Lentoaseman ympäristöluvituksen ympäristö- ja Naturavaikutusten arviointien toteutuksesta. Neuvottelu pidettiin 15.2.2010.

 

Tiivistelmä

 

Lausuntoja ja kannanottoja saatiin moninaisine sisältöineen suhteellisen kattavasti eri viranomaisilta, yrityksiltä, yhteisöosallisilta ja asukkailta, vaikka moni taho jätti myös lausunnon antamatta. Lausunnoissa ja kannanotoissa huomioitaviksi esitetyistä asioista monet ovat ristiriitaisia keskenään. Kaavahankkeen keskeisimpiä tekijöitä ongelmineen on kuvattu lyhyesti seuraavassa.

 

Keskeisin vaikuttava tekijä moniin muihin seikkoihin nähden on lentoaseman ja sen ympäristön kehittämistavoitteet logistiikkaan painottuvaksi teollisuus- ja työpaikka-alueeksi, jonka osana olisi globaali lentorahtiliikenteen keskus. Lentoaseman ja sen ympäristön kehittäminen on seudullinen hanke. Finavia (ent. Ilmailulaitos) on ottanut kantaa tavoitteisiin ja hyväksyttyyn osayleiskaavaluonnokseen lähinnä ilmailuun liittyvänä erityisasiantuntijana. Finavian lausunto keskittyy siihen mitä asioita tulisi ilmailuun ja itse lentoliikenteen alueeseen (LL) liittyen huomioida. Mikäli lentoaseman ja sen ympäristön kehittämistavoitteista pidetään kiinni, ne sanelevat hyvin paljon kaava-alueen keskeisimmän alueen sisältöä sekä tekevät monista muista tavoitteista tai huomioitavista asioista alisteisia. Toisaalta taas esimerkiksi Pomponrahkan luonnonsuojelu-/Natura-alue ja laaja pohjavesialue asettavat maankäytön suunnitteluun reunaehtoja, joita ei voi sivuuttaa. Myös liito-oravien huomiointi tai ajatus osittaisesta huomiotta jättämisestä aiheuttavat omat haasteensa kaavalle.

 

Yksi kiperimmistä kysymyksistä ratkaistavaksi lienee niiden asuttujen kiinteistöjen kohtalo, jotka selvästi altistuvat lentomelulle ja/tai muille merkittäville ympäristöhäiriöille. Turku esittää omasta puolestaan, että kaava-alueen asumisen kannalta ongelmallisimpia alueita ei tule osayleiskaavassa osoittaa asumiseen, jolloin nämä alueet muuttuisivat vuosikymmenten saatossa asumisesta sellaiseen maankäyttöön, joka sietää ympäristöhäiriöitä. Pohjimmiltaan asiassa on kyse ihmisten suojelusta haitallisilta ympäristövaikutuksilta, pohjautuen maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 5. momentin vaatimuksesta luoda terveellistä elinympäristöä sekä Valtioneuvoston päätöksellä asetettuihin ympäristömelun ohjearvoihin. Huomionarvoista on, että mm. Vanhan Moisiontien varsi Turun puolella on lentomelualuetta jo nykyisenkin lentoliikenteen perusteella.

 

Lentoaseman kehittämistavoitteet ja LL-alueen kasvattaminen poistaisivat tai ainakin rajoittaisivat joitakin harrastus-/liikuntamuotoja. Lentoaseman pohjoispuolella oleva ampumarata tulisi poistumaan. Myös lentoaseman pohjoispuolella tapahtuvaan suunnistukseen liittyvät alueet tulisivat supistumaan. Hiihtoon ja yleiseen ulkoiluun liittyvät alueet tulisivat supistumaan ja reitistöt tulisivat muuttumaan. Kiitotien eteläpuoliselta alueelta olisi kiitotien päiden kautta mahdollista luoda lentokentän pohjoispuolelle ainoastaan aivan Vahdontien ja Tampereen valtatien (jäljempänä vt9) vierestä kulkevat ulkoilureitit. Kiitotien päiden ympäri kulkevat reitit eivät ole olleet tosin nykyisinkään ulkoilun kannalta erityisen hyviä. Varsinkin kiitotien länsipään ympärillä oleva teollisuusrakentaminen on heikentänyt ulkoilureitin käytettävyyttä ja viihtyisyyttä. Uutena reittinä olisi muodostettavissa hyvä ja varmasti miellyttäväkin viheryhteys/ulkoilureitti kaava-alueen länsiosassa Raisionjoki/Ruskonjokilaakson kautta lentoaseman etelä- ja pohjoisosien välille. Yleis- ja harrasteilmailu ei tämänhetkisten (Finavian) visioiden mukaan todennäköisesti voisi jatkaa tulevaisuudessa nykyisillä paikoillaan.

 

Saramäen Messinkikadusta alkunsa saava tieyhteys vt9:ltä Vahdontien kautta vt8:lle on hyväksytyssä luonnoksessa linjattu Vahdontielle kohtaan, johon yhtyy samaan pisteeseen myös lentoaseman eteläpuolinen uusi tieyhteys. Piste sijaitsee suoraan kiitotien jatkeen linjalla. Kiitotien ja LL-alueen jatkamistavoite länteen päin eivät mahdollista kyseisten teiden linjaamista samaan pisteeseen Vahdontielle. Raision kaupunki ei myöskään pitänyt hyvänä pohjoisen linjauksen jatkoa Vahdontieltä vt8:lle Haunisten altaan läheisyydestä. Pohjoiselle tielinjaukselle ei toistaiseksi ole löydetty sekä Ruskoa että Turkua (ja Raisiota) tyydyttävää linjausta.

 

Lausunnot ja kannanotot on käsitelty siinä järjestyksessä, kuin ne on kirjattu saapuneiksi (aikajärjestys). Osa lausunnoista ja niiden sisällöstä on kohdennettu kartalle havainnollisuuden parantamiseksi. Liitekarttoihin 2 ja 3 on merkitty lausunnon numeron ja mahdollisten lisäindeksien avulla kohta, johon lausunnon sisältö kohdentuu.

 

1. Turun Laskuvarjourheilijat ry (sekä muut yleis- ja harrasteilmailun parissa toimivat allekirjoittajat):

 

Lounais-Suomen yleisilmailuyhteisöt ja heidän sidosryhmänsä kokevat, että Turun lentoaseman ympäristön valmisteilla olevalla osayleiskaavalla on merkittävä vaikutus Lounais-Suomessa harjoitetulle yleisilmailulle. Allekirjoittaneet toivovat yleisilmailun toimintaedellytyksien ja yhteiskunnallisen merkityksen otettavan huomioon osayleiskaavan suunnittelussa.

 

Kannanotossa kuvataan mitä on yleisilmailu ja mikä on Turun seudun yleisilmailun nykytila ja edelleen esitetään, että alueella toimivien yleis- ja harrasteilmailuyhteisöjen toiminta otettaisiin huomioon alueen osayleiskaavan suunnittelussa mm. yhtenäisen yleisilmailutason, siihen liittyvän infrastruktuurin sekä laskuvarjohyppylaskeutumisalueen osalta.

 

Kannanotossa on lisäksi liitteenä kuvaus tarvittavasta yleisilmailualueesta, joka sisältää asematason sekä alueen laskuvarjohyppääjien, kuumailmapallojen ja helikopterien käyttöön. Yleisilmailualueen asemataso on laajuudeltaan n. 2,8 ha asfaltoitu asemataso sisältäen mm. 10 pysäköintipaikkaa ilma-aluksille sekä lentokonehalleja. Harjoittelukenttä, laskeutumisalue ja lähtöalue helikoptereille, laskuvarjohyppääjille ja kuumailmapalloille edellyttävät n. 9 ha tasaista, leikattua niittykenttää em. asematason läheisyydestä.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Turun lentoaseman ja siihen liittyvän toiminnan kehittäminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita osayleiskaavan laadinnassa. Tämän johdosta kaavassa on tarkoitus varata laaja lentoliikenteen alue (LL) lentoaseman yhteyteen. Finavian ja muutamien muiden lausuntojen pohjalta LL-aluetta on tarkoitus laajentaa vielä suuresti siitä mitä se oli hyväksytyssä luonnoksessa. Pääpaino Turun lentoaseman kehittämisessä tulisi kuitenkin olemaan kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa. LL-alueen sisällä, kiitotien eteläpuolisella osalla, on ollut tarkoituksena mahdollistaa nykyisen terminaalialueen kehittäminen. Kiitotien pohjoispuolisella osalla on ollut tarkoitus mahdollistaa kansainvälisen lentorahtiliikenteen operointi Turun lentoasemalla. Finavia on liittänyt omaan lausuntoonsa alustavan maankäyttöillustraation eteläpuolisen terminaalialueen kehittämisestä. Illustraatiossa on osoitettu muuta maankäyttöä laskuvarjohyppylaskeutumisalueelle ja ilmeisesti siinä ei ole muutenkaan huomioitu yleis-/harrasteilmailua. Osayleiskaava ei kuitenkaan estä LL-alueen sisällä mahdollisuutta huomioida yleis-/harrasteilmailua. Jos Finavia haluaa varata omiin toimintoihinsa tilaa esitetyssä mitassa, niin silloin kiitotien eteläpuolelle ei jää tilaa laskuvarjohyppylaskeutumisalueelle. Tosin yleis-/harrasteilmailijat voinevat jatkaa toimintaansa nykyisen tilanteen mukaan siihen saakka kunnes Finavialla tai heidän alaisella toimijalla on tarvetta laajentaa huomattavasti nykyistä eteläpuolista terminaalialuetta.

 

Ehdotus 1:

Ensisijaisena vaihtoehtona yleis- ja harrasteilmailijoiden tulisi sopia jatkossakin Finavian kanssa tarpeidensa huomioimisesta kasvatettavaksi esitettävän LL-alueen sisällä, sillä esim. asemataso ei voi sijaita muualla kuin kiitotien läheisyydessä. Yleisilmailun tulevaisuuden varmistamiseksi, osoitetaan lisäksi Karhulan nykyiselle maankaatopaikan alueelle mahdollisuus ottaa se yleisilmailun käyttöön sekä osoitetaan yleisilmailun tarpeisiin aluevaraus (ll-y) LL-alueelle maankaatopaikan ja pohjoisen rullaustien väliin.

 

2. Kapanalhonkadun asukkaat (vt 9:n itäpuolinen osa):

 

Kapanalhonkadulla sijaitsee asuinrakennuksia osayleiskaavaluonnoksessa TPK-alueella, jota ei ole osoitettu varsinaisesti asumiseen. Rakennusten säilyminen tulee kuitenkin tehdä mahdolliseksi sallimalla jatkossakin niiden käyttö asumiseen. (2/a)

 

Kannanotossa edellytetään, että kaavamerkintää Kapanalhonkadun osalta muutettaisiin niin, että se mahdollistaisi asumisen, lisärakentamisen, täydennys- ja uudisrakentamisen sekä pienimuotoisen elinkeinotoiminnan alueella.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Kapanalhonkadun seutu on osoitettu maakuntakaavassa teollisuustoimintojen alueeksi (T). Lisäksi merkintään sisältyy suunnittelumääräys: ”Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita.” Turun yleiskaavassa Kapanalhonkadun varsi on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), mutta heti sen eteläpuolinen alue on osoitettu tuotanto- ja varastotoiminnanalueeksi (T). Kyseisellä Kapanalhonkadun kohdalla ei ole asemakaavaa. Sen eteläpuolella on 28.6.1979 hyväksytty asemakaava, jossa Kapanalhonkadun edustan peltoalueet on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Yleiskaavan T-alueen raja noudattelee suurin piirtein edellä kuvatun asemakaava-alueen rajaa ja siinä alkavaa TTV-aluetta.

 

Alueen säilyttäminen asumisessa on ongelmallista. Kapanalhonkadun ympäristön muodostuessa melua tuottavista isoista liikenneväylistä ja mahdollisia ympäristöhäiriöitä aiheuttavasta teollisuus-/työpaikka-alueesta, on sen soveltuvuus asumiskäyttöön kyseenalaista. Kaavojen toteutuksen myötä alue kärsisi enenevässä määrin ympäristöhäiriöistä, jotka olisivat todennäköisesti myös ympärivuorokautisia. Tällöin asuminen ja sen tarvitsema rauha olisi ristiriidassa ympärillä olevan toiminnan kanssa.

 

Ehdotus 2/a:

Alue osoitetaan tässä vaiheessa kuitenkin palvelujen, työpaikkojen ja asumisen alueeksi (PAK). Alueen tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavavaiheessa.

 

Lentoliikennealueeseen (LL) esitettävien muutosten johdosta monia asioita on tarpeen tarkastella uudestaan kuin mitä ne olivat hyväksytyssä luonnoksessa. Yksi tällainen uudelleen tarkasteltava asia on viheryhteydet ja ulkoilureitit. Kaavaluonnoksen kortteleiden 61 ja 62 välistä on esitetty toteutettavaksi kapea viheryhteys, johon on yhdistetty ulkoilureitti (2/b). Kapanalhonkadun ja sen ympärille on muodostettu TPK-alue sekä sen eteen kapea viheryhteys, johon on yhdistetty vaihtoehtoinen maakaasuputken linjaus.

 

Ehdotus 2/b:

Kaavaa muutetaan ensinnäkin siten, että kortteleiden 61 ja 62 väliin jää vain kevyen liikenteen yhteys (/ulkoilureitti). Toiseksi varsinainen ulkoilureitti siihen liittyvine viheryhteyksineen muodostetaan lentokentän pohjoispuolen Palttametsästä Moision kuntorataa sivuten Kapanalhonkadulle. Sieltä se on mahdollista jatkaa aikanaan rakennettavan Hahdantien kautta rautatien ali Paimalan suuntaan. Ulkoilureitin yhteydessä Kapanalhonkadun ja moottoritien välissä oleva metsäsaareke jätetään (suoja)viheralueeksi.

 

Gasumin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen maakaasuputkelle ei olla enää esittämässä Kapanalhonkadun kiinteistöjen edustalta menevää linjausta.

 

3. Vanhan Moisiontien asukkaat:

 

Kannanoton allekirjoittaneet Vanhan Moisiontien asukkaat anovat alueen 55b (palvelujen ja hallinnon alue) käyttötarkoituksen muutosta siten, että kyseinen alue jäisi metsä-, maatalous- tai viheraluekäyttöön. Samalla yksityisomistuksessa olevien tonttien ja kiinteistöjen tila säilytettäisiin nykyisellään.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Vanhan Moisiontien seutu on osoitettu Maakuntakaavassa työpaikka-alueeksi (TP). Merkintään sisältyy suunnittelumääräys: ”Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä.” Lisäksi alueeseen kohdistuu lentomelualue-merkintä. Merkintään sisältyy suunnittelumääräys: ”Lentomelualueelle ei saa sijoittaa uutta asutusta. Rajoitus ei estä olevan asutuksen säilymisen kannalta välttämättömiä rakentamis- ja korjaustoimenpiteitä.” Turun yleiskaavassa Vanhan Moisiontien seutu on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Kyseisellä Vanhan Moisiontien kohdalla ei ole asemakaavaa. Sen läheisyydessä on joitakin asemakaavoitettuja alueita, joissa alueita on pääasiassa osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueiksi (T-1), toimisto- (KT) tai toimitilarakennusten (KTY) korttelialueiksi sekä suojaviheralueiksi (EV).

 

Alueen säilyttäminen asumisessa on Kapanalhonkatuakin ongelmallisempaa. Vanhan Moisiontien varren asuinkiinteistöt sijaitsevat aivan moottoritien vieressä, jolloin ne ovat selvästi moottoritien melualueella. Rautatie voi lisätä melutasoja aavistuksen, mutta näitä kahta merkittävämpi ja ongelmallisempi on kuitenkin lentomelu. Vanhan Moisiontien kiinteistöt sijaitsevat hyvin lähellä lentokenttää, jolloin kiinteistöille kohdistuu huomattava melurasitus. Koska melu tulee ylhäältä, piha-alueita ei voi myöskään saada melutasojen ohjearvot täyttäviksi. Myös rakennusten sisätilojen suojaaminen lentomelulta on vaikeampaa kuin esim. autoliikenteestä tulevan melun.

 

Verrattuna Kapanalhonkatuun Vanhan Moisiontien seutu on jäämässä vieläkin pahempaan puristukseen liikenneväylien ja teollisuus-/työpaikka-alueiden keskelle. Alueeseen kohdistuu jo nykyisin ympäristöhäiriöitä, joita kaikkia ei voida suojauksinkaan poistaa ja kaavojen toteutuksen myötä alue kärsisi entisestään lisääntyvistä ympäristöhäiriöistä, joista osa olisi myös ympärivuorokautisia.

 

Ehdotus 3:

Vanhan Moisiontien seutu tulee Maakuntakaavaan ja Turun yleiskaavaan, melutasojen ohjearvojen ylittymiseen (lentomelu) sekä tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuen osoittaa osayleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alueeksi tms.

 

4. Museovirasto:

 

Museoviraston ja Turun maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti lausunnon sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön osalta antaa Turun maakuntamuseo.

 

5. Ympäristö- ja kaavoitusviraston joukkoliikennetoimisto:

 

Turun kaupunginvaltuusto on päättänyt Turun joukkoliikenneohjelman yhteydessä, että yleiskaavan ja erityisesti osayleiskaavan yhteydessä laaditaan aina joukkoliikennesuunnitelma eli kokonaisselvitys siitä, miten joukkoliikenne on ajateltu hoidettavan. Lentoaseman ympäristön osayleiskaavan selostuksessa tätä selvitystä ei ole tehty ja on siltä osin puutteellinen.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 5:

Joukkoliikennesuunnitelma tehdään (joukkoliikennetoimisto) ja kirjataan kaavaselostukseen.

 

6. Turun vesilaitos:

 

Vain osa osayleiskaava-alueesta kuuluu vahvistettuun Turun vesilaitoksen toiminta-alueeseen vesijohdon ja viemärien osalta. Alueiden liittäminen Turun vesilaitoksen verkostoihin edellyttää mittavia ja pitkäkestoisia investointeja.

 

Osayleiskaava-alueella sijaitsee myös Turun vesilaitoksen pohjavedenottamo. Pohjavedenottamon alue suoja-alueineen on huomioitava kaavassa.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Alueen toteutus tulee sen laajuuden vuoksi kestämään pitkään eikä verkostojen rakentaminen tule ajankohtaiseksi kuin vasta asemakaavoituksen myötä.

 

Turun vesilaitoksen pohjavedenottamo sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella, mutta siihen liittyvä pohjavesi- ja pohjavedenmuodostumisalue ulottuvat osittain kaava-alueelle.

 

Ehdotus 6:

Niiltä osin kuin Lentokentän pohjavesialueen pohjavedenmuodostumisalue ulottuu kaava-alueelle, sille merkitään suojaustarvealue.

 

7. Turun terveystoimi:

 

Luonnoksessa on pientalorakentamisen mahdollistavat alueet 22 ja 24, jotka sijainnevat Ruskon puolella. Näiden sijainti kiitoradan päässä koneiden nousualueella ja laskennallisella melualueella aiheuttaa meluhaittaa asunnoissa oleskeleville ja asuntojen piha-alueilla.

 

8. Fortum:

 

Kaava-alueella sijaitsee nykyisin Fortum Sähkönsiirto Oy:n sähköverkostoa pääasiassa Ruskon kunnan puolella. Nykyiset keskijännitejohtoyhteydet tarvitaan jatkossakin, joten mahdollisten johtosiirtojen tapauksissa tulee löytää korvaavat reitit ja muutostöiden kustannuksista tulee sopia Fortumin kanssa.

 

Uusien alueiden rakentumisen ja vanhojen alueiden muutos- ja täydennysrakentamisen seurauksena kaava-alueella tarvitaan myös uusia johtoyhteyksiä ja jakelumuuntamoita. Uudet verkostot toteutetaan asemakaava-alueilla pääsääntöisesti maakaapeleita ja puistomuuntamoita käyttäen. Kaavojen tulee mahdollistaa näiden sijoittaminen. Tarkempia reittejä tai puistomuuntamoiden määriä ja paikkavarauksia on oyk-luonnokseen vaikea määrittää, eikä se liene tarpeen tässä vaiheessa.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 8:

Lausunto ei aiheuta muutostarpeita osayleiskaavaan.

 

9. Turun maakuntamuseo:

 

Lausunnolle toimitetussa materiaalissa ja sen sisällössä oli puutteita, jotka vaikeuttivat kaavan lukemista. Kaavaselostuksessa tulee olla suojelukohteisiin liittyviin numeroihin viittaava listaus, jossa on selvitetty, mistä kohteesta on kysymys ja mitkä sen arvot ovat.

 

Nunnapolku on kaavaan merkitty vaaleanpunaisella pyörylärivistöllä (9/b). Lentokentän kohdalla se on merkitty kulkevaksi lentokentän länsipään ympäri. Vanha, historiallinen tielinjaus ja tämän päivän kulkureitti tulee kaavassa erottaa toisistaan. Nunnapolku on kulkenut lentokentän läpi ja lentokentän rakentamisen yhteydessä kyseinen osa on tuhottu. Vielä olemassa olevan vanhan tielinjan päälle on lentokentän pohjoispuolelle merkitty TPK res, joka on syytä poistaa.

 

Kaavaluonnos on rakennetun ympäristön kohteiden huomioinnin osalta puutteellinen. Historiallisesti arvokas tielinja tulee säilyneiltä osiltaan merkitä kokonaan suojelluksi.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 9/a:

Lausunnossa esitetyt puutteet suojelukohteita koskevissa kaavamerkinnöissä korjataan osayleiskaavaan. (suurin osa kohteista Ruskon kunnassa)

 

Ehdotus 9/b:

Nunnapolku merkitään säilyneiltä osiltaan suojelluksi.

 

Lausuntokierroksen jälkeen on tullut ilmi, että Purjetien päästä noin 200 metriä luoteeseen, sijaitsee Saramäen ja Kärsämäen kylien välinen rajakivi. Rajakivi on Maakuntamuseon mukaan Muinaismuistolain tarkoittama muinaisjäännös, jolloin se on kyseisen lain nojalla rauhoitettu.

 

Ehdotus 9/c:

Kohde merkitään kaavakarttaan kohdemerkinnällä sm.

 

Rajakiven lähellä on lisäksi siirtolohkare, joka saattaa olla v:n 1697 kartalle merkitty Sudenvaha. Sudenvaha on vanha rajapaikka, josta on jossain historian lähteissä mainittu, että se on jossakin edellä mainitun rajakiven lähellä. Mutta koska ei ole täyttä varmuutta onko Sudenvaha juuri tuo iso siirtolohkare, niin sitä ei voi merkitä muinaisjäännökseksi. Maakuntamuseo kuitenkin esittää, että rajakiven kaavamerkinnän/määräyksen yhteydessä mainittaisiin, että sen vieressä on siirtolohkare, joka on mahdollisesti Sudenvaha.

 

10. Vartiolentolaivue / Turun vartiolentue:

 

Turun vartiolentue esittää, että tällä hetkellä osayleiskaavassa oleva toimitilarakennusten alue nro 56 muutettaisiin kokonaisuudessaan tulevassa osayleiskaavassa lentoliikennealueeksi. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on oleellista, että rakennusten itäpuolella oleva helikoptereiden laskeutumisalue sekä kortteli 56 pysyvät täysin esteettömänä.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 10:

Lentoliikenteen aluetta kasvatetaan niin, että luonnoksen mukainen kortteli 56 jää LL-alueen sisään.

 

11. Turun Seudun Helikopterilentäjät ry:

 

Yhdistyksen tarkoituksena on turvata jäsenilleen lentokaluston saatavuus sekä edellytykset turvalliseen lentotoimintaan. Yhdistyksellä on peruskoulutuslupa PPL(H) ainoana yhdistyksenä Suomessa.

 

Turun Seudun Helikopterilentäjät käyttää Turun Vartiolentueen ja Medi-Helin tapaan kiitotien eteläpuolella sijaitsevaa, myös laskuvarjohyppääjien laskeutumisalueenaan käyttämää nurmialuetta koulutus- ja harjoituslentoihin. Kyseisen maa-alueen kokoinen tasainen nurmikenttä on tärkeä helikopterikoulutuksessamme, ja Turun Seudun Helikopterilentäjät ry toivoo alueen harraste- ja yleisilmailijoiden tarpeiden huomioonottamista Turun lentoaseman osayleiskaavan suunnittelussa, ja nykyisten harraste- ja yleisilmailun toiminta-alueiden säilyttämistä tai uusien toimintaedellytyksiltään vastaavien alueiden osoittamista ennen nykyisten alueiden käyttöä muuhun tarkoitukseen.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Katso vastaus Turun Laskuvarjourheilijat ry:n kannanottoon.

 

12. Turku Energia / Kaukolämpö:

 

Turku Energia toteaa, että sillä on tarvetta rakentaa kaava-alueelle biopolttoainetta käyttävä lämmöntuotantolaitos. Laitos tarvitsee polttoainekentän, mahdollisuuden tie- ja rautatiekuljetuksiin ja jonka sijoittumista rajoittavat korkea piippu sekä vähäiset haju- ja meluhaitat.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Lämmöntuotantolaitoksen paikan löytymiseksi on käyty jo useita neuvotteluja Turku Energian, Kiinteistölaitoksen ja ympäristö- ja kaavoitusviraston kesken. Laitokselle oltiin esittämässä paikkaa Toijalan radan, Vaistentien ja Korkkismäentien väliseltä alueelta, mutta laitoksen vaatiman piipun korkeuden sovittaminen yhteen lentotoimintaan liittyvään estevapaaseen alueeseen osoittautui vaikeaksi ja laitos olisi ajoittain tuottanut sen verran savua, että se olisi saattanut vaikeuttaa lentotoimintaa. Näiden seikkojen vuoksi kyseistä paikkaa ei olla enää esittämässä lämmöntuotantolaitokselle.

 

Ehdotus 12:

Lämmöntuotantolaitokselle tutkitaan paikkaa luonnoksen mukaisen korttelin 65 länsireunasta.

 

Alue sijaitsee radan varressa, kohdassa johon on tarkoitus muodostaa rataan liittyvä rahdin käsittelyalue (”ratapiha”). Lähin asutuskin sijaitsee riittävän etäällä, noin 400-500 metrin päässä. Tieyhteydet ovat tällä hetkellä huonot, mutta aikanaan rakennettavan Hahdantien kautta on muodostettavissa lyhyt ja hyvä kulkuyhteys vt9:lle. Lisäoptiona alueeseen liittyy se, että sen viereen ollaan merkitsemässä varausta maakaasuputkelle. Eli jos maakaasuputki joskus toteutuu, olisi energian tuotantoon varattavalle alueelle mahdollista tutkia myös maakaasun hyödyntämistä samalla alueella.

 

13. Turku Energia / Sähköverkot:

 

a. Osayleiskaava-alueelle tulee merkitä nykyinen sähköasema-alue 110/20 kV Asutustien varrella ET-alueeksi (korttelissa 68).

 

b. Osayleiskaava-alueen pohjoispuolella oleva maakaasuputkilinjaehdotus on Turku Energia Sähköverkot Oy:n uuden (rakennusvuosi 2009-2010) 110/20 kV sähköaseman päällä.

 

c. Osayleiskaava-alueella VR:n levitysalueen pohjoisosassa, rautatien ylittävässä kevyen liikenteen siltaratkaisussa on huomioitava 110 kV sähkölinja, jonka nykyiset pylväsrakenteet eivät mahdollista sillan rakentamista.

 

d. Osayleiskaava-alueella VR:n levitysalueen eteläosassa, rautatien ylittävässä siltaratkaisussa on huomioitu 110 kV johtokatu, jonka nykyiset pylväsrakenteet mahdollistavat sillan rakentamisen.

 

e. Osayleiskaava-alueen lentokentän pohjoispuolisten alueiden kuntaraja leikkaa aluetta edestakaisin. Kuntaraja on samalla kahden omilla lupa-alueillaan toimivan sähkönsiirtoyhtiön välinen vastuualueraja. Esitetyn kaltainen kaava on sähkönsiirtoverkkojen rakentamisen kannalta hyvin ongelmallinen. Lisäksi lentokentän pohjoispuolella ei ole olevaa julkista sähkönjakeluverkkoa olemassa, vaikka selvitys niin väittää.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 13/a:

Sähköasemalle merkitään oma ET- tai EN-alue.

 

Ehdotus 13/b:

Maakaasuputkilinja siirretään luonnoksen mukaisesta paikasta kulkemaan luonnoksen mukaisen korttelin 65 eteläpuolelta ja kortteleiden 61 ja 62 välistä. Tällöin se ei myöskään kulkisi tulevan sähköaseman päältä.

 

Kevyen liikenteen siltaratkaisu on osa itä-länsisuuntaista ulkoilureittiä. Ulkoilureitti on osa kapeaa viheryhteyttä. Näiden kulkiessa laajojen työpaikka- tai teollisuusalueiden läpi, on sen asema viheryhteytenä lähinnä teoreettinen.

 

Ehdotus 13/c:

Jatkossa viheryhteydelle tutkitaan uusi paikka ja luonnoksen mukaisella kohdalla säilytetään pelkästään kevyen liikenteen yhteys.

 

Kevyen liikenteen yhteys tarkoittaa samalla varautumista pylväsrakenteiden korottamiseen ja toisaalta myös siltaratkaisun suureen pituuteen sen ylittäessä leveän raideliikenteeseen liittyvän rahdinkäsittelyalueen.

 

Ehdotus 13/e:

Poukkoileva kuntaraja ei saa olla esteenä muodostettaessa muutoin tarkoituksenmukaista maankäyttöä. Vastuualue- ja sähkönsiirtoverkkojen toteuttamiskysymyksiä tulee sovitella ja löytää kuntarajasta riippumaton ratkaisu.

 

14. Tiehallinto:

 

Nykyisistä ja uusista tie/katujärjestelyistä olisi hyvä laatia kaava-aineistoon sisällytettävä oma teemakohtainen karttansa, jolloin selviäisi vielä paremmin suunnitellut uudet väylät.

 

Virusmäki–Vahto maantien luokitusmerkinnän ”st” Tiepiiri esittää korvattavaksi merkinnällä ”yt” (yhdystie), joka vastaa ko. maantien nykyistä toiminnallista luokitusta.

 

Vahdontieltä on esitetty mm. uutta yhteyttä kiitotien eteläpuolitse nykyiselle lentoasemalle (Lentorahdintielle). Väylävaraus kulkisi ilmeisesti osin Pomponrahkan suojelualueiden kautta. Kaavatyön yhteydessä olisi hyvä selvittää, kuinka tärkeä liikenteellinen merkitys tällä esitetyllä yhteydellä olisi sen jälkeen, kun kiitotien pohjoispuolinen tieyhteys on olemassa.

 

Valtatielle 9 on kiitotien itäpään tasolle osoitettu katkoviivoin varaus uudelle eritasoliittymälle. Tiehallinnon taholta hyväksyttävää ratkaisua ko. eritasoliittymän tarkalle sijainnille ja mm. ramppiratkaisuille ei ole toistaiseksi löytynyt. Eritasoliittymän ja siihen liittyvien tiejärjestelyiden rakentaminen helpottaisi valtatien molemmille puolille suunnitellun logistiikkakeskuksen ja Saramäen alueen kulkuyhteyksiä.

 

Lentokentäntielle esitettyyn kiertoliittymävaraukseen Tiepiiri suhtautuu varauksellisesti. Niin kauan kuin lentomatkustuksen pääpaino on nykyisen terminaalin varassa, tulisi sinne kulkemisen olla mahdollisimman selkeää.

 

Kaavatyön yhteydessä on esitetty melko vähän uutta asutusta. Maankäytön sijoittelussa kaavassa tulee huomioida lento- ja autoliikenteen yhteiset meluvaikutukset. Joissakin paikoin myös liikenteen tärinävaikutuksilla saattaa olla merkitystä maankäytön sijoittumiseen.

 

Lisäksi lausunnossa on viitattu asemakaavatason asioihin, mm. mitkä tiet voidaan osoittaa yleisen tien alueiksi (LT) sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksiin.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto (/suunnittelutoimisto):

 

Ehdotus 14/a:

Laaditaan selventävä teemakartta nykyisistä ja uusista tie/katujärjestelyistä.

 

Ehdotus 14/b:

Luokitusmerkintä ”st” korvataan merkinnällä ”yt”.

 

Kiitotien eteläpuolinen yhteys Vahdontieltä lentoasemalle on koettu tärkeäksi mm. Raision ja joidenkin lentoaseman yhteydessä toimivien yritysten taholta.

 

Ehdotus 14/c:

Yhteys säilytetään merkintänä kaavassa, mutta sen muoto muutetaan yhteystarve-merkinnäksi. Sen toteuttamismahdollisuus selvitetään Natura-arvion ja tarpeen vaatiessa pohjavesiselvityksen kautta. (14/c)

 

Ehdotus 14/d:

Eritasoliittymälle tehdään tilavaraus. (14/d)

 

Kiitotien jatkevaraus on tarkoitus huomioida jatkossa pidempänä kuin luonnoksessa on esitetty. Tämä ja muutenkin kasvatettava LL-alue siirtävät Moisiontietä idemmäs, jolloin sitä ei ole enää tarkoituksenmukaista linjata Lentoasemantien ja Aerotien risteykseen. Tällöin kiertoliittymävaraus ei liene enää tarpeen.

 

Ehdotus 14/e:

Yleisesti ottaen kiertoliittymät ovat tavallisia tasoristeyksiä, eikä niitä sen vuoksi esitetä jatkossa osayleiskaavassa omalla erityismerkinnällä.

 

Ehdotus 14/f:

Turun puolella asutusta ei sijoiteta melun ja/tai tärinän kannalta ongelmallisille alueille. Turun puolella ainoa mahdollinen merkittävä tärinälähde on Toijalan rata ja sen varteen ollaan osoittamassa sellaista maankäyttöä, joka sietää tärinää.

 

15. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos:

 

1. Turvatekniikan keskukselta tulee pyytää lausunto maakaasulinjauksesta.

 

2. Putkiston ja putkistoon mahdollisesti liittyvien asemien turvaetäisyyksien tulee olla riittävät. Kaavassa tulee varata riittävästi rakentamatonta tilaa näiden ympärille.

 

3. Nykyiselle paloasemalle tulee varata riittävästi tilaa toimia paikallaan myös tulevaisuudessa (os. Moisiontie 60).

 

4. Alueella on oltava kattava palopostiverkosto suurenkin onnettomuuden sammutus- ja pelastustöitä varten.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 15/1:

Turvatekniikan keskukselta pyydetään ehdotusvaiheessa lausunto maakaasulinjauksesta.

 

Ehdotus 15/2:

Riittävät suojaetäisyydet huomioidaan asemakaavavaiheessa.

 

Ehdotus 15/3:

Paloasema jää kasvatettavan LL-alueen sisään, jolloin sillä on luontevasti tilaa toimia myös jatkossa.

 

Ehdotus 15/4:

Palopostiverkosto tulee huomioida vesijohtoverkon suunnittelun yhteydessä.

 

16. Turun Seudun Vesi Oy:

 

Turun Seudun Vesi Oy toteaa, että osayleiskaavaluonnoksen kartoissa on esitetty Turun seudun tekopohjavesihankkeeseen liittyvät rakenteet ja asemakaavavaraukset oikein. Osayleiskaavan selostuksessa ei tekopohjavesihanketta mainita.

 

Mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi pitää erittäin tärkeä tekopohjavesihanke mainita myös osayleiskaavan selostuksessa.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 16:

Tekopohjavesihanke lisätään kaavahankkeen selostukseen.

 

17. Santakulman omakotiyhdistys ry:

 

Koska voimaantuleva osayleiskaava jo varaa alueita määrätarkoituksiin vaikuttaen näin kaavan vaikutusalueella asukkaiden elämään Santakulman omakotiyhdistys painottaa, että yleiskaavan Kaharintien eteläpuolinen Ruskon alue varattaisiin asuinkäyttöön siten, että suoja-alue erottaisi sen LogiCity-alueesta. Mikäli osayleiskaavaan tämä alue tulee hyväksytyksi M-alueena se mahdollistaa omakotiyhdistyksen mielestä myöhemmin ”kaavapaineita” omakotiasutusta häiritseville toiminnoille mm. teollisuudelle.

 

Kaharintieltä Moision koulutien jatkeeksi esitettyyn tielinjaukseen omakotiyhdistys suhtautuu ehdottoman kielteisesti, koska se toteutuessaan toisi sivullista liikennettä ja muodostaisi näin Tampereen valtatielle Kaharintiestä uuden Ohikulkutien.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto (/suunnittelutoimisto):

 

M-alueen on tarkoitus olla juuri se suoja-alue, joka erottaa LogiCity-alueen Kaharintien eteläpuolisista asuinalueista (17/a). Luonnoksen mukaisen riittävän ison M-alueen merkitys virkistys- tms. käytössä korostuu, kun muualta kaava-alueelta olisi poistumassa tai supistumassa laajojakin virkistys- tms. käytössä olleita alueita. Kyseisen M-alueen sekä ainakin Turun puoleisten M- ja MU-alueiden pääkäyttötarkoitus ei ole maa- ja metsätalous, vaan ne ovat luonteeltaan virkistys- tai suojaviheralueita.

 

Ehdotus 17/a:

Turun puoleisten alueiden merkintätapa muutetaan osayleiskaavassa vastaamaan niiden pääkäyttötarkoitusta eli merkitään ne V- ja EV-merkinnöin.

 

Uudistettavalla tielinjauksella voidaan rauhoittaa Kaharintien/-kadun varressa olevia tiiveimmin asuttuja kohtia kuntarajan molemmin puolin. Linjauksella olisi muodostettavissa sellainen tilanne, yhdessä muiden uusien teiden/katujen kanssa, jossa Kaharintieltä Turkuun päin suuntautuva liikenne olisi ohjattavissa ”suoraan” moottoritielle siten, ettei liikenne kulkisi Moision läpi. Uudella tiellä/kadulla voidaan myös hoitaa luontevasti sen varrelle sijoitettujen uusien tai täydennettävien asuinkortteleiden syöttöliikenne. Uusia tai täydennettäviä asuinkortteleita ei tosin ole sijoitettu luonnoksessa kuin Ruskon puolelle.

 

Ehdotus 17/b:

Jatkossa selvitetään mahdollisuutta sijoittaa uusia asuinkortteleita uuden tielinjauksen varteen myös Turun puolella (17/b).

 

Uudistettu tielinjaus ei itsessään muuttaisi liikennemääriä eikä olennaisesti liikennekäyttäytymistä, koska väylä ei uudistettunakaan soveltuisi sivullisten läpiajoliikenteeseen. Kaharintien/-kadun liikenne on lähes yksinomaan peräisin sen varrella olevista asuinkiinteistöistä ja -alueista. Liikenne lisääntyisi pääosin vain siinä suhteessa kuin Kaharintiehen kytkeytyen osoitettaisiin uutta asutusta (vrt. Ruskon uusi Päällistömäen asemakaava).

 

Ehdotus 17/c:

Näin ollen uudistettava tielinjaus esitetään pysytettäväksi luonnoksen mukaisella paikalla. (17/c)

 

18. Liikuntapalvelukeskus:

 

Liikuntapalvelukeskuksen mielestä kaavaluonnos on monessa suhteessa hyvä. Ensinnäkin kaavaluonnoksen mukaisesti Moision kuntorata voidaan säilyttää entisellään ja siltä voidaan säilyttää ulkoilun mahdollistava viheryhteys sekä itään että länteen. Itään suuntautuvan yhteyden kannalta on myös erityisen hyvä, että yleiskaavaan on merkitty varaukset Tampereen valtatien ja rautatien ylittäville kevyen liikenteen silloille (18/a). Toiseksi kaavaluonnos säilyttää etelä-pohjoissuuntaisen ulkoilureittiyhteyden sekä lentokentän itä- että länsipuolitse (18/b). Kyseiset ulkoilureittiyhteydet ovat tärkeitä yhdistäessään Ohitustien eteläpuolisen ulkoilureitistön lentokentän pohjoispuoleiseen ulkoiluun soveltuvaan maastoon ja sieltä edelleen Moision kuntoradalle ja sen itäpuoleisiin ulkoilumaastoihin.

 

Liikuntapalvelukeskuksen mielestä kaavaluonnoksessa on kuitenkin myös kaksi heikkoutta. Ensinnäkin kaavaluonnos poistaisi käytöstä laskuvarjourheilijoiden lentokentän eteläpuolella olevan laskuvarjokentän (18/c), jonka säilyttäminen on Turun seudun laskuvarjourheilun kannalta elintärkeää. Laskuvarjourheilijoilta saamamme erillisen selvityksen perusteella, jonka he ovat toimittaneet myös suoraan yleiskaavatoimistoon sekä kaavaa laativalle konsultille, laskuvarjokentän säilyttäminen nimenomaan nykyisellä paikallaan on ainoa toimiva vaihtoehto. Liikuntapalvelukeskus esittääkin, että kaavaluonnosta muutetaan siten, että laskuvarjokentän säilyttäminen nykyisellä paikallaan on mahdollista. Toiseksi kaavaluonnokseen merkityn työpaikka-alueen 37 länsipuolisko (18/d) poistaisi käytöstä suunnistuksen kannalta tärkeitä metsäalueita siten, että pisimpien 8 km:n kuntosuunnistusratojen merkitseminen lentokentän pohjoispuolelle ei olisi enää mahdollista. Liikuntapalvelukeskus esittääkin vielä harkittavaksi, voitaisiinko työpaikka-alueen 37 länsipuolisko säilyttää suunnistukseen soveltuvana maa- ja metsätalousalueena.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Niin kuin kohdassa 2/b ja 13/c on todettu, on Moision kuntoradan tienoilla oleva itään päin johtava yhteys viheryhteytenä lähinnä teoreettinen. Etäisyydet ajateltujen eritasoisten radanylittämispaikkojen (Hahdantie ja uusi ”eritasoliittymätie” vt9:lle) välillä ovat kuitenkin niin pitkät, että niiden välillä on hyvä säilyttää varaus kevyen liikenteen yhteydelle. (18/a)

 

Lausunnossa hyvänä pidetyt etelä-pohjoissuuntaiset ulkoilureittiyhteydet lentokentän itä- ja länsipuolitse joutuvat uuteen tarkasteluun. Niin kuin aiemmin on jo todettu, on Turun lentoaseman ja siihen liittyvän toiminnan kehittäminen yksi keskeisimpiä tavoitteita osayleiskaavan laadinnassa. LL-alueen muuttaminen mm. Finavian lausunnon suuntaisesti johtaa siihen, että LL-alue kasvaa selvästi hyväksytyssä luonnoksessa esitetystä. LL-alue tulee melkein kiinni Vahdontiehen lännessä ja melkein kiinni vt9:ään idässä.

 

Ehdotus 18/b:

LL-alueen sekä Vahdontien ja vt9:n väliin jätetään kapeat kaistat, joiden kautta on mahdollista tuoda kevyen liikenteen väylät ja etelä-pohjoissuuntaiset ulkoilureitit lentokentän itä- ja länsipuolitse. Kapeat kaistat mahdollistavat myös Moisiontien siirron LL-alueen ja vt9:n väliin. Lisäksi kaava-alueen länsipäässä tutkitaan mahdollisuutta johtaa lentokentän kiertävä viheryhteys Haunisten altaan tuntumasta Raision-/Ruskonjokilaakson kautta pohjoiseen ja sieltä tuoda yhteys Ruskon Munittulan ohitse lentokentän pohjoispuolelle.

 

Laskuvarjohyppylaskeutumisaluetta on käsitelty Turun Laskuvarjourheilijat ry:n kannanoton yhteydessä.

 

Painotettaessa lentokentän kehittämismahdollisuuksia tulee siihen sidoksissa oleva maankäyttö asettaa etusijalle. Koska lentokenttä ei voi hakeutua muualle, on tarkoituksenmukaista varata sen yhteyteen riittävästi sen toimintaa tukevia teollisuus- ja työpaikka-alueita. Esitettävä LL-alueen muutos, pohjavesialue yms. seikat aiheuttavat kuitenkin tarpeen tarkistella uudestaan maankäytön rajauksia ja merkintätapoja kiitotien pohjoispuolelta maakaasuputkilinjauksen tuntumaan asti. Huomioitavien muutoksien periaatteita on havainnollistettu liitekartalla 1.

 

Ehdotus 18/d:

Mikäli muutokset johtavat siihen, että pidempiä 8 km:n suunnistusratoja ei voi enää toteuttaa lentokentän pohjoispuolelle, suunnistajille etsitään korvaavia suunnistusalueita jostain muualta.

 

19. Ilmailuhallinto:

 

Kaavamääräyksissä tulisi esittää riittävät kenttäalueen aluevaraukset myös nykyiselle rullaustielle sen itäpäässä, jotta mahdollistetaan rullaustien käyttö AGA M3-ilmailumääräysten mukaisesti. Lisäksi kaavamääräyksissä tulisi esittää AGA M3-ilmailumääräysten mukaiset esterajoituspinnat, jotka poikkeavat kaavakartassa esitetyistä esteettömistä pintavarausalueista. Esterajoituspinnat olisi syytä selostaa myös tarkemmin kaavaselostuksessa. Lisäksi kaavamääräyksissä tulisi mainita Ilmailulain 1242/2005, 159 §:n mukaiset lentoesteet ja kaavaselostuksessa tarkemmin selostaa se, missä tapauksissa lentoestelupaa on Ilmailuhallinnolta haettava.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 19/a:

Kiitotien eteläpuoleisen rullaustien itäpää osoitetaan siirrettäväksi ilmailumääräysten edellyttämällä tavalla etäämmälle kiitotiestä. Tästä siirtotarpeesta on maininta myös Finavian lausunnossa.

 

Ehdotus 19/b:

Esteettömät pintavarausalue-merkinnät korvataan ilmailumääräysten mukaisilla esterajoituspinta-merkinnöillä ja ne selostetaan tarkemmin kaavaselostuksessa.

 

20. Läänin Kuljetus Oy:

 

Läänin Kuljetus Oy:n kokonaan omistaman Kiinteistö Oy LK-kiinteistöt nimisen yhtiön omistama tila Lehtimäki RN:o 5:30 Ruskon kunnan Munittulan kylässä sijaitsee alueella, jota koskevat yleiskaavaluonnoksen kaavamerkinnät: M – maa- ja metsätalousalue, TP – työpaikka-alue, tärkeä pohjavesialue ja ulkoilureitti. Yhtiö on hankkinut tilan Pilot-hankkeen (LogiCity) alueesta tehtyjen esitteiden perusteella, joissa alue oli esitetty TP-alueeksi. Tilan pinta-ala on 7,46 ha, josta 5,7 hehtaarin kokoiselle alueelle on myönnetty Läänin Kuljetus Oy:lle määräaikainen ympäristölupa turpeen, kiviainesten, ylijäämämaiden sekä rakennusten betoni- ja tiilipurkujätteen välivarastointia, käsittelyä ja jatkojalostusta varten.

 

Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistamassa maakuntakaavassa tila on osoitettu työpaikka-alueeksi lukuun ottamatta sen pohjoisinta kärkeä, joka on merkitty maatalousvaltaiseksi alueeksi. Ulkoilureitti on osoitettu tilan lounaispuolelle virkistysalueeksi merkityn alueen ja työpaikka-alueen rajalle.

 

Osayleiskaavaluonnoksesta ei ilmene mitään perusteltua syytä poiketa näiltä osin vahvistetusta maakuntakaavasta. Ympäristöluvan mukainen alue on lupa-ajan päättyessä jo valmiiksi rakentamiseen soveltuvassa tilassa ja alueen länsipuolella on virkistyskäyttöön ja ulkoilureitin tekemiseen soveltuva metsäalue. Sen sijaan yhtiön omistama alue kuten myöskään sen eteläpuolella oleva maisemoitu kaatopaikka eivät ole pitkään aikaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön houkuttelevassa kunnossa verrattuna tilan länsipuolella olevaan metsäalueeseen.

 

Osayleiskaavaluonnoksessa ei ole huomioitu lainkaan yhtiölle myönnettyä ympäristölupaa eikä sen merkitystä tulevalle maankäytölle. Ympäristöluvan hakemisen (kuten myös tilan hankkimisen, niin kuin edellä on jo mainittu) perusteena yhtiöllä on ollut alueen suunniteltu käyttö TP-alueena. Yhtiöllä onkin tarkoituksena ympäristöluvan umpeuduttua kehittää alueella osayleiskaavaluonnoksen tarkoittamaa toimintaa.

 

Läänin Kuljetus Oy ei näe mitään syytä poiketa vahvistetusta maakuntakaavasta ja vaatii, että osayleiskaavassa noudatetaan tilan Lehtimäki RN:o 5:30 osalta maakuntakaavaa. Osayleiskaavaluonnoksessa on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi kohtuuttoman suuri alue tilasta verrattuna maakuntakaavaan. Ulkoilureitille on merkitty maakuntakaavassa luonteva sijainti, jota ei ole syytä muuttaa. Osayleiskaavassa TP-alueeksi (37a) suunniteltu alue on jatkossa suunnitelluille toiminnoille ja työpaikkojen luomiselle sekä pinta-alaltaan että rakennusoikeudeltaan ehdottomasti liian pieni. Tämän vuoksi yhtiö esittää, että koko tila merkitään osayleiskaavassa TP-alueeksi.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Läänin Kuljetuksen omistama alue sijaitsee Ruskon puolella, joten Munittulan pientaloalueen ja TP-alueen välisen suhteen tutkii ja ratkaisee Ruskon kunta.

 

21. Raision kaupunki:

 

Lentoliikenteen kehittämisedellytysten turvaaminen kaavoituksella on perusteltua. Lentoaseman hyvä saavutettavuus kaupunkirakenteessa antaisi mahdollisuuksia myös henkilöliikenteen parantamiseen, mikä toivottavasti selvitetään suunnittelutyön edetessä. Tavoiteltu työpaikkojen määrän huomattava kasvu edellyttäisi kaavaan sisältyvää toteutumisajoituksen arviointia.

 

Uudet työpaikka-alueet tarvitsevat uusia teitä, joista valtatiet 8 ja 9 yhdistävä linjaus on Raision kannalta erityisen merkittävä. Luonnoksessa on esitetty tielle linjaus, joka sivuaa Haunisten altaan virkistysaluetta. Tällainen järjestely vaikeuttaisi olennaisesti Haunisten ja jokilaakson alueiden kehittämistä nykyistä laajemmin virkistysalueina. Esitetty linjaus leikkaa Raision yleiskaavassa määriteltyä maisemallisesti arvokasta aluetta joen länsipuolella, eikä tielinjaukselle ole jatketta Raision puolella. Kyseinen linjaus tuleekin suunnitella molempien kuntien maisemaa ja maankäyttöä yhteen sovittaen.

 

Maakuntakaavassa on Haunistenaltaalta itään osoitettu seudullinen ulkoilureittiyhteys, jonka tulee voida jatkua Turun puolella. Lentokentän ympäristössä on kaupunkiseudun urheilu- ja virkistystoimintojen kannalta tärkeä latureitti, jonka viihtyisyyttä ovat hieman heikentäneet kentän läheisyyteen rakennetut teollisuushallit. Suunnitelmassa tulee esitettyä selkeämmin varata reitin ympärille virkistysvyöhykettä ja samalla mahdollisesti pienentää kiitoradan länsipuolen uutta teollisuus- ja kauppa-aluetta. Myös ulkoilureittien tarvitsemat eritasojärjestelyt tulee kaavassa ottaa huomioon. Kaavassa tulee lisäksi esitettyä laajemmin tuoda esille virkistysaluekokonaisuus, johon liittyisivät myös Ruskonjoen rantavyöhykkeille osoitettavat ulkoilureitit Raision puolen yhteyksineen.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Valtatiet 8 ja 9 yhdistävä linjaus saa alkunsa idässä Turun puolelta ja siellä linjaukselle on helpommin löydettävissä vapaata maastokäytävää. Linjaukselle on ongelmallisinta löytää tilaa Ruskon puolella sekä sieltä jatko Raision puolelle. Vahdontien varressa oleva maankäyttö vaikeuttaa luontevan maastokäytävän löytymistä. Turun näkemyksen mukaan linjaus voitaisiin siirtää vt9:ltä pohjoisemmas maakaasuputkilinjauksen tuntumaan ja josta se voitaisiin tuoda luonnoksen korttelit 35a ja 36 halkaisten Sikovuorentien ja Vahdontien risteykseen (21). Sieltä sen voisi jatkaa Sikovuorentietä pitkin kohti länttä niin, että linjaus erkaantuisi Sikovuorentiestä Honkatien tuntumassa länsi-lounaaseen, josta se voitaisiin laajojen metsäalueiden suojissa tuoda vt8:n Marjamäen liittymään (Kustavintien liittymä). Tämän järjestelyn avulla olisi myös mahdollista kääntää Härjänruopantien kulku Sortintien kautta ja näin poistaa yksi liittymä ajoittain vilkkaalta Vahdontieltä. Vaihtoehtoinen linjaus olisi Härjänruopantien hyödyntäminen osana uutta linjausta (esitetty liitekartoilla 2 ja 3 kohteena 21 ve2). Tällöin ei kuitenkaan saataisi Vahdontieltä yhtään liittymää pois, päinvastoin Härjänruopan ja Vahdontien risteys vain korostuisi.

 

Todettakoon, että maakuntakaavassa on esitetty yhteystarve Vahdontieltä vt9:lle ja sieltä edelleen itään. Lisäksi tähän yhteystarpeeseen liittyy suunnittelumääräys: ”Maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella ei saa tehdä mahdottomaksi yhteyden myöhempää suunnittelua ja toteuttamista.” Eli jollakin tavalla linjaus tulisi ratkaista ainakin Vahdontielle asti, mutta hyvä olisi, jos linjaus voisi tulevaisuudessa jatkua tarvittaessa vt8:lle asti. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole vielä löytynyt ratkaisua, joka kelpaisi sekä Turulle, Ruskolle että Raisiolle.

 

Maakuntakaavassa Haunistenaltaalta itään osoitettu seudullinen ulkoilureittiyhteys kulkee itä-länsisuuntaisena melkein koko matkan Raision puolella, kunnes se liittyy Turun puolella Pomponrahkalla kulkevaan pohjois-eteläsuuntaiseen reittiin. Niin kuin lausunnossa on todettu ja Liikuntapalvelukeskuksen lausunnon yhteydessä esitetty, tulisi kaava-alueen länsipäässä tutkia mahdollisuutta sijoittaa (virkistys)alueelle ulkoilureitti, joka kulkisi Haunisten altaalta Ruskonjokivartta pohjoiseen ja josta voisi olla yhteys myös Raision puolelle.

 

22. Turun Kauppakamari:

 

Kaavaluonnoksessa on varauduttu lentokentän toiminnan kasvuun osoittamalla laajenemisalueita lentoliikennetoiminnalle sekä mahdollisuus kiitoradan pidentämiseen. Lentoliikenteen toimintaan varattuja alueita voidaan pitää riittävinä, mutta kaavoituksessa tulee varautua kiitoradan pidentämiseen nykyistä ehdotusta enemmän.

 

Osoitettu pidennysmahdollisuus vastaa melko pitkälle nyt ennustettavissa olevia tarpeita ja toiminnan kehittämismahdollisuuksia. On kuitenkin huomioitava, että Turun kentällä on potentiaalinen mahdollisuus kasvaa erittäin merkittäväksi rahtiliikenteen hubiksi ja siksi on varauduttava mahdollisuuteen, että sieltä käsin operoidaan myös kaikkein raskaimmilla rahtikoneilla. Tätä kehitysmahdollisuutta tukee Helsinki-Vantaan ruuhkautuminen sekä alueen markkinoimiseksi tehty aktiivinen työ joka on tuottanut jo nyt erittäin hyviä tuloksia.

 

Kaavoituksen avulla on ylläpidettävä mahdollisuutta pidentää kiitorataa suurimman mahdollisen tarpeen mukaisesti. Vaikka kiitoradan pidennys ei tässä mitassa koskaan toteutuisikaan, on kaavoitusvarauksesta koituvat mahdolliset haitat minimaalisia verrattuna siihen riskiin, että kiitoradan kapasiteetti jossain vaiheessa voi muodostua toiminnan kehittämisen pullonkaulaksi.

 

Kaavaluonnoksessa lentokentän pohjoispuolelle ja aivan lentokenttäalueen viereen on kaavoitettu huomattavan paljon maa- ja metsätalousalueita. Turun kauppakamari katsoo kuitenkin paremmaksi vaihtoehdoksi kaavoittaa koko lentokentän pohjoispuoli työpaikka-alueeksi lukuun ottamatta välttämättömiä viheralueita sekä ulkoilureittien ympäristöjä. Lentokentän ympäristö on erityisaluetta, joka tulee hyödyntää mahdollisimman paljon elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Yhtenäinen työpaikka-alue antaa paremmat mahdollisuuden alueen suunnittelulle sekä hyödynnettävyydelle. Kaavaehdotuksen mukainen pirstaloitunut alue synnyttää helposti tehottomuutta niin alueen rakentamisen kuin myös liikenteen toimivuuden kannalta.

 

Yritystoiminnalle varattavan riittävän maa-alan lisäksi on kaavoituksessa kiinnitettävä huomiota myös tarjolla olevien tonttien hyödynnettävyyteen. Erityisesti lentokentän alueelle sijoittuminen on jossain tapauksissa koettu erittäin hankalaksi sopivan tontin puutteen vuoksi, vaikka kaavoitettua aluetta itsessään on riittävästi.

 

Yritysten vaihtelevien tilatarpeiden vuoksi ei etukäteen tehtävää tonttijakoa ikinä saada optimaaliseksi alueen markkinoinnin ja hyödynnettävyyden kannalta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että yritysten tilatarpeeseen voidaan vastata joustavasti sopeuttamalla tonttijakoa tarpeen mukaan. Lisäksi on varattava riittävästi erittäin paljon tilaa tarvitsevien toimijoiden etabloitumiseksi alueelle.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 22/a:

Turun Kauppakamarin ja muiden erityisesti elinkeinoelämään sidoksissa olevien lausunnonantajien lausuntojen johdosta kiitotien pidennykset (22/a) ja LL-alueen kasvattaminen esitetään huomioitavaksi sen suuntaisesti kuin Finavian lausunnossa ja sen liitteessä 1 on esitetty.

 

Maakuntakaavassa LL-alueen kasvattamiselle kiitotien pidennyksien johdosta itä- ja länsipäissä on varattu vieläkin suuremmat alueet, mutta LL-alueen kasvattaminen lähelle Vahdontietä ja vt9:ää lienee tässä kohtaa riittävä.

 

Maakuntakaavan hyväksymisen yhteydessä Turun lentokentälle on vahvistettu lentoliikenteen alue (LL) sekä osoitettu nykyiselle kiitotielle jatkevaraukset sen molempiin päihin. LL-alue on selvästi suurempi kuin mitä nykyinen toiminta edellyttää. Lentokentän toiminnalle on siis luotu kehittämismahdollisuus valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Maakuntakaava lentokentän kehittämismahdollisuuksineen lähtee selvästi siitä, että Turun lentoasema toimintoineen säilyy nykyisellä paikalla.

 

Näin ollen lentoaseman ja sen toiminnasta aiheutuviin melu- ym. mahdollisiin haittoihin tulee varautua ja huomioida ne maankäytössä ja suunnittelussa jo nykyisenkin toiminnan perusteella. Eli kunnan tulee esim. erilaisia lupia myöntäessään katsoa, ettei hanke ole ristiriidassa nykyisten reunaehtojen (lentomelu, esterajoituspinnat, yms.) kanssa ja ettei hanke toisaalta vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista.

 

Vaatimus korostuu, kun alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa, jonka keskeisenä tavoitteena on lentoaseman kehittäminen maakuntakaavan mukaisesti. ”Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §). Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään (maankäyttö- ja rakennuslaki 39 §).”

 

Nykyisellään lentokentän pohjoispuolen käyttöä rajoittaisivat Suihkarintien vieressä ja läheisyydessä olevat liito-oravareviirit (22/b), Karhulan maankaatopaikka, kaakkois-luodesuuntainen laaja pohjavesialue sekä Härjänruopan pohjavedenottamo. Lounais-Suomen ympäristökeskus toteaa lausunnossaan mm. että pohjavedenottamoiden lähiympäristöön (vähintään 500 m (22/c) ottamolta pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin) ei tulisi osoittaa mitään uusia toimintoja. Koska edellä mainitut rajoitteet yhdessä pienentävät ratkaisevasti lentokentän toimintaan liittyvän maankäytön laajentamismahdollisuuksia, tulee harkita myös poikkeusluvan hakemista liito-oravareviirien hävittämiseksi. Edellä mainituista rajoitteista liito-oravareviirit ovat ainoat, joiden alueelle voi esittää tavoitteissa mainittua maankäyttöä. Liito-oravareviirit ja niiden tarvitsemat vapaat metsäalueet varaisivat minimissään noin kilometrin levyisen alueen, joten jos ne huomioitaisiin, ei kiitotien pohjoispuolelle saisi pahimmassa tapauksessa järkevää, lentokentän toimintaan liittyvää maankäyttöä välttämättä ollenkaan.

 

Ehdotus 22/b:

Liito-oravareviirit mainitaan LL-alueen merkinnän yhteydessä. Lisäksi mainitaan, että reviirien tarkempi tarkastelu tehdään asemakaavavaiheessa ja että tarpeen vaatiessa ennen alueiden käyttöönottoa reviirien hävittämiseen on saatava poikkeuslupa.

 

23. Kiinteistölaitos/kiinteistölautakunta:

 

Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaavan tavoitteena on luoda maankäytön suunnittelun ja aluevarausten määrittämisen puolesta edellytykset Turun lentoaseman kehittymiselle. Alueelle on tavoitteena suunnitella lentokentän kehittämistarpeet huomioon ottava, valtakunnallisesti merkittävä logistiikkakeskus.

Kiinteistölaitos pitää erittäin tärkeänä, että valmisteilla olevassa osayleiskaavassa huomioidaan ja varmistetaan lentokentän tulevien logistiikkatoimintojen ja uuden suunnitteilla olevan logistisen järjestelyratapihan (23/a) vaatimat toiminnalliset tilavaraukset. Kaupunki on tilannut alueelle konsulttityön, joka tulee ottamaan tarkemmin kantaa näiden alueiden erilaisista logistisista toiminnoista, turvallisuusmääräyksistä ja turvallisuusvyöhykkeistä aiheutuviin mitoituksellisiin vaatimuksiin.

 

Osayleiskaavassa tulee huomioida nykyisen ja tulevan lentoliikenteen mahdollisesti lentokenttään kohdistamat kehitystarpeet. Kaavassa tulee olla esim. riittävät tilavaraukset, jotka mahdollistavat lentokentän kiitoradan jatkamisen tarvittaessa (23/b).

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 23:

Kehitystarpeet huomioidaan kaavassa. Liitekartassa 1 on esitetty periaatetasolla mihin suuntaan kaavaa tulisi kehittää.

 

24. Turun Seudun Kehittämiskeskus:

 

Kaavan yleiset tavoitteet ovat omiaan tukemaan Turun seutua kehittymään merkittävänä logistisena keskuksena Suomessa. Tavoitteena on luoda edellytykset Turun lentoaseman kehittymiselle ja suunnitella alueelle lentokentän kehittämistarpeet huomioon ottava, valtakunnallisesti merkittävä logistiikkakeskus ja työpaikka-alue. Osayleiskaava tiivistää ja täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uusia työpaikka- sekä teollisuus- ja varastoalueita on osoitettu lentokentän ympärille ja moottoritien molemmin puolin.

 

Osayleiskaava antaa hyvät mahdollisuudet eri liikennemuotojen yhteensovittamiseen. Yhdystie Raision Marjamäen liittymän suunnasta Ruskon Lähteenmäkeen ja edelleen lentoaseman pohjoispuolelta Saramäkeen sekä lentokentän eteläreunaan osoitettu tieyhteys lentoasemalta länteen Vahdontien suuntaan parantavat huomattavasti itä-länsisuuntaisia tieyhteyksiä ja erityisesti lyhentävät matkaa lentoaseman alueelle Raision suunnasta. Osayleiskaava mahdollistaa myös raideliikenteen hyödyntämisen ja kiitoradan pidennyksen.

 

25. Varsinais-Suomen liitto:

 

Osayleiskaavaluonnos on valmisteltu luonnosvaiheeseen nähden hyvin ja riittävästi. Luonnoksen pienet poikkeamat maakuntakaavaan nähden ovat luonteeltaan teknisiä tai asian ratkaisua tarkentavia. Näin ollen osayleiskaavan sisältö ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa.

 

Varsinais-Suomen liiton näkemyksen mukaan osayleiskaavaluonnoksen selostuksen keskeisin sisältö on kaavan tavoitteet. Tavoiteosio tulee esittää kaavaselostuksessa. Jos halutaan pitää perustiedot ja tavoitteet erillisenä raporttina, niin ainakin keskeiset tavoitteet tai tiivistelmä tavoitteista tulee sisällyttää kaavaselostukseen.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 25:

Perustietoja ja selostusta ei jatkossa käsitellä erillisinä raportteina vaan ne yhdistetään yhdeksi raportiksi.

 

26. Ympäristö- ja kaavoitusviraston rakennusvalvontatoimisto:

 

Ei huomautettavaa.

 

27. Lounais-Suomen ympäristökeskus:

 

Kaavaluonnokseen ei vielä sisälly vaikutusarviota pohjavesiin eikä arviota vaikutusarvion tarpeesta Natura 2000 -verkostoon. Näiltä osin kaavoitus on vielä keskeneräinen. Näiden täydennystarpeiden johdosta ympäristökeskus ottaa tässä lausunnossa laajemmin kantaa Natura 2000 -verkoston ja pohjavesien huomiointiin.

 

1. Luonnonsuojelu

 

Yleiskaava-alue sijaitsee Pomponrahkan (FI0200061) Natura 2000 -alueen läheisyydessä. Vaikutukset Natura 2000 -verkostoon tulee arvioida ennen aluetta koskevan suunnitelman hyväksymistä, ellei objektiivisesti arvioiden ole poissuljettua, että suunnitelma vaikuttaa kyseessä olevaan kohteeseen merkittävästi.

 

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaan lisättiin vahvistusvaiheessa (vaikutusarvioinnin puutteiden takia) Vahdontien, Ohitustien, Tampereen valtatien, Lentoasemantien ja LL-alueen rajaaman alueen sisäpuolisia TP-alueita koskeva aluekohtainen suunnittelumääräys: "Rakentaminen tulee suunnitella niin, että se ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi muuta Natura 2000-alueen Pomponrahka vesitaloutta." Suunnittelumääräys tulee yleiskaavoituksessa ja sen vaikutusarvioinnissa huomioida.

 

Lausunnolla olevan osayleiskaavaluonnoksen selostuksen kohdassa 16.6 todetaan, että "luonnoksen pohjalta selvitetään osayleiskaavan vaikutukset Pomponrahkan Natura-alueeseen." Ympäristökeskus toteaa, että osayleiskaavan sisältöön on luonnonsuojelun osalta mahdollista ottaa kantaa vasta kun kyseinen arvio on tehty.

 

2. Pohjavedensuojelu

 

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä on otettava huomioon pinta- ja pohjavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjaveden pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on tavoitteiden mukaan sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja muista vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Alueidenkäytön suunnittelussa on myös turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Pohjavesialueita kaavoitettaessa on arvioitava hankkeen vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään.

 

Kaava koskee Antintalon, Munittulan ja Lentoaseman vierekkäisiä pohjavesialueita. Pohjavesialueen rajaus on asianmukaisesti merkitty kaavakarttaan merkinnällä pv. Pohjavesialuemerkintään on suositeltavaa liittää ainakin seuraavat kaavamääräykset:

- Alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen.

- Pohjavesialueella rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja pohjaveden muuttamiskielto (VL 1: 18). Ennen vallitsevia olosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on vesiensuojeluviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

 

Antintalon ja Härjänruopan pohjavedenottamot on merkitty karttaan (ET). Sen sijaan Lentokentän vedenottamon merkintä puuttuu. Vedenottamon merkintänä on suositeltavaa käyttää tarkempaa merkintää ET/pv, koska vedenottamot poikkeavat suojeluvaatimuksiltaan muista yhdyskuntateknisen huollon alueista. Vedenottamoiden suoja-aluemääräykset tulee huomioida. Antintalon vedenottamolla on vesilain mukainen suoja-alue (pv/s), joka tulee merkitä kaavakarttaan.

 

Härjänruopan vedenottamon ympärille on merkitty harhaanjohtavasti ympyränmuotoinen pohjavedenottamon suojaustarvealue, joka ulottuu noin 150 metrin päähän vedenottamosta. Todellisuudessa suojaustarve koskee koko vedenottamon pohjaveden muodostumisaluetta.

 

Ruskon Antintalon pohjavesialueelle merkittyjä pohjaveden määrälle tai laadulle riskiä aiheuttavia toimintoja ovat ainakin uudet tai laajennettavat työpaikka- ja teollisuusalueet, maakaasulinjaus ja mahdollinen uuden tien linjaus. Pohjavedenottamon läheisyydessä olevien maatilojen talouskeskusten alueen ja asuntoalueen mahdolliset riskit on huomioitava. Kunnostamattomat pohjavesilammikot on merkitty karttaan. Lammikoiden tila ja kunnostustarve on syytä ottaa kaavoituksessa huomioon.

 

Lentoaseman pohjavesialueelle on osoitettu jonkin verran toimitilarakennusten (KT) ja palvelujen ja hallinnon alueita (PK), joiden riskit on tarpeen arvioida. Suurin osa Munittulan pohjavesialueesta on merkitty uudeksi työpaikka-alueeksi (TP), tuotannon ja kaupallisten palvelujen työpaikka-alueeksi (TPK), teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja toimitilarakennusten alueeksi (KT). Härjänruopan vedenottamon välittömään läheisyyteen on merkitty uusi yleinen tie. Munittulan pohjavesialueella on lentoasema. Edellä mainitut toiminnot todennäköisesti aiheuttavat merkittävän riskin pohjaveden laadulle ja määrälle, jota ei varsinkaan vedenottamon lähialueella voida välttämättä suojauksinkaan kokonaan poistaa.

 

3. Pohjavesivaikutusten arvioinnin laatiminen

 

Kaavaa tulee täydentää asianmukaisella pohjavesivaikutusten arvioinnilla.

 

Arviossa tulee selostaa pohjavesialueelle kohdistuvat nykyiset ja suunnitellut toiminnot sekä arvioida toimintoihin liittyvät pohjaveden laatuun tai määrään kohdistuvat riskit. Arviointia varten pohjavesialueista on oltava kokonaiskuva niin, että muodostuman rakenne on selvillä. Lisäksi arvioinnin edellytyksenä on, että pohjavesi- ja maaperäolosuhteet tunnetaan (maaperän laatu- ja pohjaveden laatu, pohjavedenpinnan korkeudet ja virtaussuunnat, muodostuvan pohjaveden määrä, pohjaveden purkautumispaikat, vedenottamot, suoja-alueet).

 

Mikäli vaikutusten arvioinnin lopputulos on, että suunniteltu maankäyttö saattaa aiheuttaa sellaista haittaa pohjaveden laadulle tai määrälle, jota ei voida kaavamääräysten avulla estää, on valmisteilla olevaa kaavaa muutettava.

 

Pohjavesivaikutuksia koskevassa selvityksessä tulee esittää eriteltyinä puhdistetut entiset pilaantuneet kohteet ja mahdolliset pilaavat kohteet. Pilaantuneiden ja mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden osalta arvioidaan pohjaveden pilaantumisriskiä, soveltuvuutta kaavassa osoitettuun toimintaan ja mahdollisia kaavamääräyksiä.

 

Pohjavesialueen poikki kulkevan maakaasuputken vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin ja vedenottamoihin tulee huomioida. Mikäli kaasuputkilinjaus kulkee Antintalon pohjavesialueen lammikoiden poikki, lammikot tulisi määrätä kunnostettavaksi viimeistään putken rakentamisen yhteydessä.

 

4. Toimintojen sijoittamista pohjavesialueille koskevat yleiset periaatteet

 

Pohjaveden suojelun yleisen periaatteen mukaan pohjavesialueille ei tule kaavassa osoittaa uutta teollisuutta, varastointia, tai muita riskitoimintoja eikä sallia niiden laajentamista, koska toiminnot aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle tai määrälle. Uusia teitä ja muita liikennealueita voidaan pohjavesialueille kaavoittaa vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos uudella tiellä saavutetaan merkittävää etua myös pohjavesien suojelun kannalta.

 

Muiden toimintojen kuten uusien työpaikka-, palvelu- tai taajamatoimintojen alueiden sijoittaminen pohjavesialueelle tai olemassa olevien toimintojen merkittävä laajentaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että luonnontilaista pohjavesialuetta jää riittävästi ja vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan osoittaa, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle tai määrälle.

 

Koska uusien teiden, pysäköinti- ja kuormausalueiden, teollisuus- ja varastointialueiden osalta pohjavesiriskejä ei varsinkaan vedenottamoiden lähialueilla voida ehkä kokonaan välttää, sijoittamisvaihtoehdot pohjavesialueen ulkopuolella tulee selvittää. Pohjavedenottamoiden tai tutkittujen vedenottamopaikkojen lähiympäristöön (vähintään 500 metrin ottamolta pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin) ei tule osoittaa mitään uusia toimintoja.

 

Pohjavesialueelle on suositeltavaa laatia pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Suojelusuunnitelmaa voidaan käyttää myös kaavaselostukseen liittyvänä selvityksenä.

 

5. Lopuksi

 

Ympäristökeskus katsoo, että luonnoksessa on otettu maakuntakaava tarvittavalla tavalla huomioon. Kaava toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita ja aluevarauksia.

 

Ympäristökeskus ehdottaa liikenneverkon käsittelyä omalla teemakartallaan. Ympäristökeskus näkee hyödyllisenä, että osayleiskaavan yhteydessä selvitetään alueen tieverkon kehittämisen kaikki vaihtoehdot. Maakuntakaavan osoittaman lentokentän pohjoispuoleisen yhteyden toteuttaminen sekä mahdollisuus yhteyden jatkamiseksi Raisioon on tärkeä selvittää ja ratkaista sen linjaus kaavan vaikutusarvioinnin avulla.

 

Valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi nimetty Ruskon kirkonkylän maisemakokonaisuus ulottuu pohjoisessa Munittulaan. Osayleiskaavan kulttuuriympäristöaluetta koskevat merkinnät on vielä syytä tarkistaa ja antaa aluetta koskevat tarvittavat kaavamääräykset.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

1. Luonnonsuojelu

 

Ehdotus 27/1a:

Vaikutukset Natura 2000-verkostoon arvioidaan.

 

Ehdotus 27/1b:

Maakuntakaavaan vahvistusvaiheessa lisätty suunnittelumääräys huomioidaan yleiskaavassa.

 

2. Pohjavedensuojelu

 

Ehdotus 27/2a:

Pohjavesialuemerkintään lisätään esitetyt kaavamääräykset.

 

Ehdotus 27/2b:

Lentokentän vedenottamo ei sijaitse kaava-alueella. Muiden vedenottamoiden merkintätapa muutetaan muotoon ET/pv. Vedenottamoiden suoja-aluemääräykset huomioidaan. (Antintalon vedenottamolle merkitään vesilain mukainen suoja-alue merkinnällä pv/s – Ruskon kunta).

 

Ehdotus 27/2c:

Härjänruopan vedenottamon ympärille merkitään suojaustarvealue pohjavedenmuodostumisalueen mukaan.

 

3. Pohjavesivaikutusten arvioinnin laatiminen

 

Ehdotus 27/3:

Alueelta tehdään pohjavesivaikutusten arviointi. Arvioinnissa käytetään hyväksi alueelta tehtyä olevaa vesitaseselvitystä.

 

4. Toimintojen sijoittamista pohjavesialueille koskevat yleiset periaatteet.

 

Ehdotus 27/4:

Turun pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelma. Se liitetään kaavaselostukseen liittyväksi selvitykseksi.

 

5. Lopuksi

 

Ehdotus 27/5a:

Liikenneverkosta laaditaan selventävä teemakartta.

 

(Ehdotus 27/5b:

Osayleiskaavan kulttuuriympäristöaluetta koskevat merkinnät tarkistetaan ja annetaan aluetta koskevat tarvittavat kaavamääräykset. – Ruskon kunta)

 

28. Ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimisto:

 

Ympäristönsuojelutoimisto keskittyy lausunnossaan Turun kaupungin aluetta koskeviin seikkoihin.

 

1. Pinta- ja pohjavesi

 

Suuri osa kaava-alueesta on I-luokan pohjavesialuetta. Kaavoitusluonnokseen ei kuitenkaan sisälly arviota kaavan vaikutuksesta pohjavesiin. Varsinkin kaavan vaikutukset pohjavesien laatuun ja määrään tulee selvittää. Arvion tulee sisältää nykyisten ja suunniteltujen toimintojen yhteisvaikutukset.

 

Kaavakartasta puuttuu lentokentän pohjavesialueen pohjavedenottamon merkintä sekä sen ympärille määritelty suojaustarvealue. Lentokentän pohjavesialueelle on suunniteltu toimitilarakennusten ja palvelujen ja hallinnon alueita, joiden rakentamisen vaikutus pohjavesiin tulee arvioida.

 

Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on asetettu määräyksiä koskien pohjavesialueille sijoitettavien öljy-, polttoneste- ja muiden kemikaalien varastointia. Nämä tulee huomioida myös kaavamääräyksissä.

 

Lentoaseman kehittyminen ja kiitorata-alueen kasvu lisää osaltaan pohjavettä vaarantavia toimia.

 

2. Maaperän pilaantuminen

 

Tiedostojemme perusteella suunnittelualueella on ollut ja on vielä toiminnassa senlaatuista toimintaa, josta voi aiheutua maaperän pilaantumista. Tästä syystä listatuille alueille tulisi antaa seuraava kaavamääräys: ”Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.”

 

3. Ilmansuojelu ja meluntorjunta

 

Kokonaislentoliikenteen melukäyrän arvioidaan ulottuvan vuoden 2003 liikenteellä alle 1 km laajemmalle idän suunnassa kuin on ennusteen mukaan arvioitu. Meluhaitta-alue on siis vuodesta 1996 vuoteen 2003 laajentunut hieman Vaisten asutusalueen suuntaan, joka on myös Tampereen valtatien melualuetta. Sen sijaan lännen suuntaan melukäyrä on vetäytynyt muutamia kilometrejä aiempaan ennusteeseen verrattuna. Nykyistä lentotoimintaa koskevat meluvalitukset ovat poikkeuksetta liittyneet joko sotilasilmailuun tai helikopterilentoihin. Ilmavoimien harjoitustoiminnan aiheuttaman melun harmillisimpana puolena pidetään erittäin kovan äänen lisäksi sitä, että meluhaitta esiintyy ennalta arvaamatta ja minä vuorokauden aikana tahansa.

 

Turun lentoaseman toiminnan vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun ovat ilmailulaitoksen käsityksen mukaan merkittäviä ainoastaan lentoaseman alueella. Lentokoneiden typenoksidipäästöt arvioituna VTT:n LIISA-mallilla ovat noin 12 t vuodessa, joka on Turun alueen kokonaispäästöistä alle 1 %.

 

4. Luonnonsuojelu

 

Luonnonsuojelullisista arvoista on tehty useita seikkaperäisiä selvityksiä, joten maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset riittävistä perustiedoista täyttyvät hyvin. Tässä tarkastellaan sitä, miten tiedot näkyvät kaavallisissa ratkaisuissa.

 

Pomponrahkan luonnonsuojelualueen pohjoisraja on luonnoksessa hieman pohjoisempana kuin alueen nykyinen rajaus eikä tämä laajennus kuulu Naturan perusteella luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettaviin alueisiin. Laajennus on tarpeeton, jos sille sijoittuu luonnoksen mukainen tieyhteys.

 

Natura-alueen ulkoraja on merkitty luonnokseen sinänsä oikein mutta sen EV-2 -alueelle ulottuva osa tulisi merkitä luo-merkinnällä.

 

Osayleiskaavalla on mahdollisesti Pomponrahkan Natura-alueeseen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia mm. alueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvan tieyhteyden takia. Siksi osayleiskaavasta on ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan tehtävä Natura-arviointi. Jos merkittäviä kielteisiä vaikutuksia havaitaan, toimisto pitää mahdollisena Natura-säännöksiin kuuluvaa kompensaatiota: tieyhteyden aiheuttamia haittoja korvataan laajentamalla SL-aluetta em. luo-alueelle.

 

Liito-oravia esiintyy Turun alueella ainakin TP-alueella (45) ja sen lounaispuolisella M-alueella sekä TP-alueella (43). Reviirit tulisi joko merkitä luo-merkinnällä tai mainita ko. alueiden selostuksissa, koska lajin elinpiirien hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

 

Lintudirektiivin liitteen 1 lajeista alueella esiintyy mm. kehrääjiä ja kangaskiuruja. Kaavaluonnos ei mahdollista nykyisten reviirien säilymistä ja todennäköisesti mainitut lajit häviävät alueelta kokonaan. Mitään suoranaista säännöstä, joka kieltäisi tähän johtavat toimenpiteet, ei kuitenkaan ole.

 

5. Kaupunkirakenne

 

Luonnos edesauttaa sekä henkilöiden että rahdin sujuvaa siirtymistä liikennemuodosta toiseen - raideliikennettä lukuun ottamatta. Olisiko mahdollista ja tarpeellista varata tulevaisuutta ajatellen rautatieasemalle alue Toijalan radan varrelta? Mikäli Turun seudulla joskus toteutuu raiteille perustuva seutuliikenne, tarve matkustajasataman, kaukoliikenteen linja-autoaseman ja lentoaseman hyvään saavutettavuuteen on ilmeinen.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

1. Pinta- ja pohjavesi

 

Ehdotus 28/1a:

Alueelta tehdään pohjavesivaikutusten arviointi. Arvioinnissa käytetään hyväksi alueelta tehtyä olevaa vesitaseselvitystä.

 

Ehdotus 28/1b:

Lentokentän vedenottamo ei sijaitse kaava-alueella. Niiltä osin kuin Lentokentän pohjavesialueen pohjavedenmuodostumisalue ulottuu kaava-alueelle, sille merkitään suojaustarvealue.

 

Ehdotus 28/1c:

Ympäristönsuojelumääräykset huomioidaan tarvittavilta osin kaavamääräyksissä.

 

2. Maaperän pilaantuminen

 

Ehdotus 28/2:

Listatut alueet mainitaan selostuksessa ja kaavakartan määräyksissä viitataan selostukseen.

 

3. Ilmansuojelu ja meluntorjunta

 

Finavia on laatinut Lentokoneliikenteen ennuste 2027 karkean tason tarkastelu – muistion 28.5.2009. Tämän ennusteen melulaskelmissa on huomioitu osayleiskaavalla tavoitellun globaalin lentorahtiliikenteen aiheuttamat vaikutukset. Tarkastelu osoittaa, että merkitsevä Lden 55 dB - melualueraja vastaa muilta osin aiempien vuosien selvityksissä esitettyä vuoden 2010 ennustetta, mutta idän suuntaan melualue laajenee n. 600 metriä ulottuen vireillä olevan Maaria-Ilmaristen osayleiskaavan alueelle.

 

Ehdotus 28/3:

Turun osalta ei ole tarpeen laatia lisää osayleiskaavaan liittyviä meluselvityksiä.

 

4. Luonnonsuojelu

 

Vaikka alueelta on tehty useita seikkaperäisiä selvityksiä ja ympäristönsuojelutoimiston mielestä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset riittävistä perustiedoista täyttyvät hyvin, ollaan Vanhan Moisiontien seudusta tekemässä vielä yleiskaavatason tarkkuuden mukaista selvitystä. Turun kaupunki on saanut Lounais-Suomen ympäristökeskukselta kirjeen kyseisen alueen luontoarvojen selvittämisestä. Taustalla on Vanhalla Moisiontiellä asuvan yksityishenkilön tekemä toimenpidepyyntö.

 

Ehdotus 28/4a:

Konsultti täydentää, työohjelmaan nojautuen, luontoselvityksiä Vanhan Moisiontien osalta.

 

Ehdotus 28/4b:

LL-, SL- ja uuden tie/katualueen väliset rajaukset tarkistetaan.

 

Ehdotus 28/4c:

EV-2 alueelle ulottuva Natura-alueen osa merkitään luo-merkinnällä.

 

Ehdotus 28/4d:

Vaikutukset Natura 2000-verkostoon arvioidaan.

 

Ehdotus 28/4e:

Liito-oravareviirit mainitaan ko. alueiden määräyksissä.

 

5. Kaupunkirakenne

 

Lentoaseman ja sen ympäristön painottuessa logistiikkaan tai yleensäkin teollisuus-/työpaikka-alueisiin, joilla tonttialueet ovat laajoja ja työpaikkojen määrä suhteessa käytettyyn rakennusoikeuteen ovat suhteellisen pieniä, niin on haasteellista löytää riittävä määrä potentiaalisia junamatkustajia rautatieaseman saamiseksi kyseiselle kohdalle. Radan geometria vaikuttaa myös osaltaan siihen, mihin rautatieaseman laitureineen voisi sijoittaa. Laiturialueet vaativat riittävän pitkän suoran ja sellaista ei kaava-alueella ole kuin yhdessä kohtaa. Kyseisellä kohdalla on levennetty LR-alue rautatiehen liittyvän rahdinkäsittelyalueen toteuttamiseksi, mutta minkään ei pitäisi toisaalta sulkea pois sitä, etteikö kyseisellä LR-alueella voisi olla myös henkilöliikenteen laiturialueita ja niihin liittyvä rautatieasema.

 

29. Finavia:

 

Turun seudun ajaman LogiCityn toteutumisen eräs edellytys on, että Turun lentoaseman kehittämismahdollisuudet ovat linjassa PILOT-hankkeen tavoitteiden kanssa. Tämän lausunnon kannanotot perustuvat yleispiirteiseen selvitykseen, miten PILOT vaikuttaa lentokenttätoimintojen ja lentokenttäalueen varauksiin. Nyt esitetyt lentokenttätoimintojen varaukset poikkeavat sen vuoksi osin aiemmin esitetyistä varauksista. Merkittävin muutoksen aiheuttaja olisi varautuminen siihen, että Turun lentoasemasta voisi pitkällä aikavälillä tulla globaalin rahtiliikenteen keskus. Se merkitsisi muun muassa varautumista raskaalla kuormalla suurten lentokoneiden tuloon Turun lentoasemalle. Turun seutu ei halunne nyt tehtävin kaavaratkaisuin sulkea pois sellaisen kehityksen mahdollisuutta.

 

1. Kiitotie

 

Kiitotien nykyinen pituus on 2.500 metriä. Vanhastaan kiitotielle on jatkevaraukset länteen 300 m ja itään 200 m. Nyt on selvitetty, että kiitotietä olisi teknisesti mahdollista jatkaa itään yhteensä 500 m. Tämä lausunto perustuu läntisen jatkevarauksen säilyttämiseen sekä itäisen jatkevarauksen pidentämiseen 500 metriin. Kiitotievarauksen pituus on siis 3.300 m, mikä lienee riittävä PILOT-hankkeessa ennakoidulle liikenteelle.

 

2. Rullaustiet

 

Keskeisten rullausteiden ja asematasojen mitoituskoneina on käytetty suuria E- ja F-luokan lentokoneita, joita olisi mahdollista käyttää mannertenvälisiin kuljetuksiin. Esimerkkejä E- ja F-luokan lentokoneista: MD-11, Boeing 747, Airbus 380. Rullausteille on tehty tilavaraukset kiitotien molemmille puolille. Etelänpuoleisen rullaustien itäpää varaudutaan siirtämään ilmailumääräysten edellyttämällä tavalla etäämmälle kiitotiestä, mikä poistaa rakentamiskäytöstä huomattavan suuria alueita.

 

3. Jäänestoalueet

 

Mikäli lentokoneiden jäänestoalueet on sijoitettava kiitotien molempiin päihin, joudutaan lentokenttäaluetta laajentamaan kiitotien länsipään eteläpuolella. Tämä on otettu huomioon nyt esitetyssä lentokenttäalueen rajauksessa (liite 1).

 

4. Kiitoteiden sektorit

 

Kiitotien päiden jatkeille varataan alueet kiitotien pään turva-alueille (RESA, pituus 300 m ja leveys 150 m), lähestymisvalolinjoiIle (pituus 900 m), navigointilaitteille ja huolto/pelastuspalvelutielle ottaen huomioon myös esterajoitukset.

 

Kaavan luonnoksessa kiitotien länsisektoriin on merkitty korttelialueita (TPK ja TP) ja ulkoilureitti liian lähelle kiitotien ja rullausteiden varauksia.

 

Kiitotien itäsektoriin on merkitty korttelialueita (TP), katualueita ja ulkoilureitti liian lähelle kiitotien ja rullausteiden varauksia.

 

5. Lentokentän toiminnot/maankäyttö

 

Pomponrahkan Natura-alue rajoittaa erittäin merkittävästi Turun lentoaseman kiitotien etelänpuoleisen terminaalialueen kehittämismahdollisuuksia. Jäljelle jäävä maa-alue tulee varautua hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja tasapainoisesti eri lentokenttätoimintojen kesken (konepaikat, terminaalitoiminnot, kunnossapito, lentokoneiden ja ajoneuvojen huolto, tukitoiminnot, logistiikka, jne).

 

Kaavan luonnoksessa kiitotien pohjoispuolelle on esitetty vanha maankäytön periaate asematasoon rajoittuvine, kapeine ja nauhamaisine korttelialueineen, jotka on mitoitettu nykymuotoisille pienehköille lentorahtiterminaaleille ja lentokonehalleille. Pilot-hankkeen tavoitteiden perusteella tuntuisi tarkoituksenmukaiselta varautua näillä alueilla suurempiin logistiikkakeskuksiin, jotka voisivat palvella yhtälailla lento- kuin kumipyörärahtiliikennettä. Asematasoon rajautuvan logistiikkakeskuksen tulisi kuulua lentoliikenteen turvaseikkojen vuoksi kokonaisuudessaan lentokenttäalueeseen. Myös logistiikkakeskuksen kytkentää kaavaluonnoksessa esitettyyn lentokenttäalueen ulkopuoliseen TP-alueeseen lienee aiheellista tiivistää sijoittamalla kaavaluonnoksessa niiden väliin sijoitettu viherreitti ja M-alue toiseen paikkaan.

 

Toisen kiitotien varauksesta on jo luovuttu. Siksi Finavian/valtion omistama, Ruskon keskustan suuntaan osoittava toisen kiitotien aluevaraus on kaavoitettavissa muuhun kuin lentokenttäkäyttöön. Alueen hyvän liikenteellisen sijainnin vuoksi se olisi tarkoituksenmukaista kaavoittaa tehokkaammin kuin osayleiskaavan luonnoksessa on esitetty.

 

6. Maaliikenne

 

Kaavaluonnokseen on merkitty Pomponrahkan ja kiitotien väliin nykyisen tulotien lisäksi toinen tieyhteys yleisestä tieverkosta lentokenttäalueelle. Myös Finavia pitää toista tieyhteyttä tarpeellisena. Kiitotien ja Pomponrahkan väliin osoitetun tien länsipää on kaavassa käännetty pohjoiseen liian lähelle kiitotievarauksen päätä. Tien pää olisi suunnattava etelämmäksi (lentokenttäalueen ulkopuolelle).

 

Moisiontien uusi linjaus tulisi siirtää kauemmaksi kiitotien jatkevarauksesta ja kiitotien pään turva-alueesta, käytännössä mahdollisimman lähelle E63-tietä.

 

Kiitotien itäpään sektorissa olevan eritasoliittymän (E63-tiellä) korkeustasot tulisi tarkistaa ottaen huomioon kiitotien jatkevarauksen esterajoitukset. Tarvittaessa liittymävarauksen paikkaa olisi siirrettävä pohjoisemmaksi.

 

Kiitotien pohjoispuolelle esitettyä tievarausta tulisi siirtää noin 100 metriä pohjoisemmaksi, mikäli asematason reunassa halutaan varautua edellä kuvatunlaiseen logistiikkakeskukseen.

 

Ulkoilu- ja kevyen liikenteen reitit sekä viheryhteydet lentokenttäalueen ja esimerkiksi Turun kaupungin välillä tulisi käsitellä ja esittää kaavassa.

 

7. Lentokenttäalue LL

 

Kaiken edellä esitetyn perusteella kaavaan merkittävän lentokenttäalueen rajausta esitetään liitteen 1 mukaiseksi. Lentokenttäalueen sisäiset kehittämismahdollisuudet on esitetty liitteessä 2. Lentokenttäalueen sisäisen maankäytön periaatteita ei tule merkitä kaavaan vahvistuvin viivoin ehkä kiitotietä ja sen jatkevarauksia lukuun ottamatta.

 

8. Ympäristönsuojeluseikat

 

Kaavaan merkityt melualueet eivät ota huomioon varautumista mahdollisuuteen, että Turun lentoasemasta kehittyisi pitkällä aikavälillä globaali lentorahdin keskus.

 

Finavia on hakenut Turun lentoaseman toiminnalle ympäristönsuojelulain mukaista lupaa vuoden 2003 lopussa. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupaharkinta on viimeistelyvaiheessa. Lupahakemus ei sisällä kuvausta Turun lentoaseman toiminnan kehittymisestä PILOT-hankkeessa kaavaillun mukaisesti. Finavia pitää tärkeänä, että lupahakemusta täydennetään ennen sen päätöstä käytettävissä olevilla tiedoilla PILOT-hankkeesta. Hankkeen kuvaaminen lupapäätöksessä Turun lentoaseman kehityskaarena tukisi hankkeen toteuttamisen todennäköisesti edellyttämän ympäristöluvan myöntämistä ensi vuosikymmenen aikana. Tässä vaiheessa ei ilmeisesti kuitenkaan ole realistisia perusteita laatia yksityiskohtaista meluennustetta esimerkiksi vuodelle 2025, sillä PILOT-hankkeen generoimasta lentoliikenteestä ei ole riittävän tarkkoja arvioita. Finavia pyrkii saamaan Turku Pilot Oy:ltä riittävät tiedot lentoaseman ympäristöluvan täydentämistä varten.

 

Kaavassa tulisi pyrkiä kuvaamaan lentokoneiden (tarkoitetaan lentotoiminnasta aiheutuvan) melun kehittyminen niin yleispiirteisesti, että se ei estä lentoaseman toiminnan kehittämistä ensi vuosikymmenellä.

 

9. Osayleiskaavojen suhde maakuntakaavaan

 

Osayleiskaavojen luonnokset eivät kaikilta osin ole ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistaman Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan (liite 3) periaatteiden mukaisia. Esimerkiksi lentokenttäalue LL on osayleiskaavoissa osoitettu merkittävästi suppeampana kuin maakuntakaavassa. Osayleiskaavoissa kiitotien läntinen jatkevaraus on jätetty huomiotta, vaikka maakuntakaavan aluevarauksissa on otettu huomioon kiitotien jatkevaraukset (300 m länteen ja 200 m itään). Osayleiskaavoissa on osoitettu uutta asutusta maakuntakaavassa esitetylle lentomelualueelle.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

1. Kiitotie

 

Ehdotus 29/1:

LL-alueen sisään merkitään kiitotie ja sen jatkevaraukset 300 m länteen ja 500 m itään.

 

2. Rullaustiet

 

Ehdotus 29/2:

Rullaustiet merkitään kiitotien molemmin puolin ja kiitotien eteläpuoleisen rullaustien itäpää varaudutaan siirtämään ilmailumääräysten edellyttämällä tavalla etäämmälle kiitotiestä.

 

3. Jäänestoalueet

 

Ehdotus 29/3:

LL-alueen rajauksessa varaudutaan jäänestoalueiden sijoittamiseen kiitotien molempiin päihin.

 

4. Kiitoteiden sektorit

 

Ehdotus 29/4a:

Kiitotien päiden jatkeille varataan alueet kiitotien pään turva-alueille ja lähestymisvalolinjoille. Navigointilaitteet ja huolto/pelastuspalvelutiet huomioidaan tarvittavilta osin asemakaavavaiheessa.

 

Ehdotus 29/4b:

Alueiden, ulkoilureittien yms. rajaukset ja varaukset tarkistetaan LL-alueen kasvattamisen yhteydessä.

 

5. Lentokentän toiminnot/maankäyttö

 

Ehdotus 29/5a:

Kiitotien eteläpuolisen terminaalialueen eli LL-alueen eteläosan aluerajaus tarkistetaan.

Ehdotus 29/5b:

Kiitotien pohjoispuolista tieyhtyettä siirretään pohjoisemmaksi maakaasuputkilinjauksen tuntumaan ja näiden väliin jäävä alue osoitetaan suurelta osin LL-alueeksi. Lausunnossa mainittu viherreitti siirretään toiseen paikkaan ja M-alue poistetaan.

 

Lausunnossa mainitun Ruskon keskustan suuntaan osoittavan toisen kiitotien varauksen alueella on mm. Antintalon pohjavesialue, Munittulan pohjavesialue ja siellä sijaitseva Härjänruopan vedenottamo sekä suljettu kaatopaikka. Nämä rajaavat merkittävästi mitä toimintoja ja miten paljon niitä alueelle voisi sijoittaa.

 

Ehdotus 29/5c:

Tehokkaamman maankäytön mahdollisuus mainitulle alueelle selvitetään mm. pohjavesivaikutusten arvioinnin kautta.

 

6. Maaliikenne

 

Ehdotus 29/6a:

LL-alueen ja Pomponrahkan Natura-alueen väliin ja vähäisessä määrin sen päälle tutkitaan tieyhteyden sijoittamista nykyisen terminaalialueen suunnasta Vahdontielle.

 

Ehdotus 29/6b:

Moisiontien uusi linjaus siirretään mahdollisimman lähelle E63:a (vt9:ää).

 

Uuden eritasoliittymän (vt9) korkeustasoja on jo tarkisteltu. Edellytykset eritasoliittymän sijoittamiselle esitettyyn paikkaan ovat olemassa.

 

Ehdotus 29/6c:

Tarkistelua jatketaan ja täsmennetään ehdotusvaiheessa, jotta voidaan varmistua siitä, että liittymän sijoittaminen esitettyyn paikkaan on mahdollista.

 

Ehdotus 29/6d:

Kiitotien pohjoispuolinen tievaraus siirretään lähelle maakaasuputkilinjausta (liitekartta 1, 2 ja 3).

Ehdotus 29/6e:

Ulkoilu- ja kevyen liikenteen reitit sekä viheryhteydet on tarkistettu ja ne huomioidaan sen suuntaisesti kuin liitekartassa 1 on esitetty.

 

7. Lentokenttäalue LL

 

Ehdotus 29/7:

LL-alue huomioidaan sen suuntaisena kuin lausunnon liitteessä 1 on esitetty. Rajaus on esitetty liitekartassa 1.

 

8. Ympäristönsuojeluseikat

 

Finavian omasta toimesta myöhemmin laadittu Lentokoneliikenteen ennuste 2027 karkean tason tarkastelu osoittaa, ettei Turun lentoaseman toimiminen globaalina lentorahdin keskuksena aiheuttaisi muutoksia lentomelualueeseen tämän osayleiskaava-alueen osalta. Tämä lienee tulkittavissa myös niin, että se ei estä myöskään kiitotien eteläpuolisen matkustaja- ja terminaalitoimintojen kehittämistä.

 

9. Osayleiskaavojen suhde maakuntakaavaan

 

Ehdotus 29/9a:

LL-aluetta suurennetaan vastaamaan enemmän maakuntakaavan mahdollistamaa tilannetta.

 

Ehdotus 29/9b:

Turun puolella ei osoiteta asuinalueita lentomelualueelle.

 

30. Pilot Turku Oy:

 

Kuvaus LogiCitystä ja sen tavoitteista

 

Pilot Turun ohjaaman Turun seudun logistiikan toimintaympäristön kehitystyön keskeisenä hankkeena on lentoaseman ympärille rakentuva LogiCity, joka on Suomen suurin logistiikkakeskushanke. LogiCity -alueesta on tarkoitus muodostaa merkittävä pohjoiseurooppalainen, lisäarvoa tuova logistiikkakeskittymä idän ja lännen välille, huomioiden Pohjois-Euroopan, Skandinavian, Suomen, Venäjän sekä Asian markkina-alueet.

 

LogiCity alue sijaitsee Turun lentoaseman ympärillä ja alueella sijaitsevat lentokentän lisäksi lännen ja idän yhdistävä E 18 maantie (Turun seudun kehätie) sekä raideyhteys aina Aasiaan asti. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös Turun sekä Naantalin satamat, joten alueen kehittäminen pohjautuu ainutlaatuiseen intermodaaliseen toimintaympäristöön, jossa eri kuljetusmuodot voivat tehokkaasti kohdata ja ketjuuntua lisäarvoa tuovasti, ympäristön kuormitusta minimoiden.

 

Kaavoituksen toteutuessa kokonaisuudessaan suunnitellusti, alue tulee mahdollistamaan yli miljoonan kerrosneliömetrin rakentamisen kokonaisuuden. Alueen kiinteistömassan toteutuessa ennakkoon määritellyillä toimialoilla 500.000 kem2, on sen työllistävä vaikutus kansantaloustieteellisten tutkimusten mukaan jopa 5.000 henkeä. Seutukunnan verokertymä olisi tällöin n. 30 milj. € vuodessa.

 

Yhtenä keskeisimpänä kehittämisen osa-alueena on lentorahti. Lentorahti jakautuu Turussa kehittämisen osalta kahteen kokonaisuuteen; pikalentorahti sekä perinteinen lentorahti. Matkustajakoneiden ruumassa kulkevan rahdin kehittämiselle on parhaat edellytykset Helsinki-Vantaa lentokentällä.

 

Lentorahdin globaali kehittäminen on viimeaikoina selkeästi kohdistunut ns. ruuhkattomille kakkoskentille ja onnistuneet lentorahdin kehittämisen projektit ovat parantaneet, alueellisen saavutettavuuden parantumisen myötä, merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiä sekä toimineet vahvoina imuvoimatekijöinä yritysten tehdessä sijoittautumispäätöksiä.

 

Yleiset huomautukset kaavaluonnokseen

 

LogiCityn alueen suunnittelussa tulee huomioida intermodaalisuuden hyödyntäminen logistiikan prosesseissa, eli eri kuljetusmuotojen (meri-, maa-, lento- sekä autokuljetukset) sujuva ketjuuntuminen. Tällöin logistiikan palveluntarjoajien sijoittuminen lähelle toisiaan on ensiarvoisen tärkeää. Rakentamiseen varattujen korttelialueiden tulee mahdollistaa tiivis rakentaminen, jolloin ylimääräisiltä tavaravirtojen siirroilta vältytään. Tiiviin rakentamisen mukana tuoma tavaravirtojen siirron minimointi vähentää myös ympäristön kuormitusta. Korttelialueiden tulee olla riittävän suuria logistiikan toimijoiden käyttöön. Lisäksi alueet tulee sijoittaa niin, ettei niiden väliin jää tarpeettomasti rakentamattomia alueita.

 

Lentorahdin kehittämisen edellytykset tulee luoda mahdollistamalla mannerten välistä lentoliikennettä operoivien lentokoneiden liikennöinti Turun lentokentälle. Tällöin lentokentän riittävällä pituudella on keskeinen merkitys. Mikäli lentokentän pituus sekä muu maatoiminta ei mahdollista oikeanlaisen lentokaluston liikennöintiä, ei lentorahdin laajemmalle kehittämiselle ole edellytyksiä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on varauduttu kiitoradan pidentämiseen. Osayleiskaavaa ei voida hyväksyä maakuntakaavan vastaisena. Tämä edellyttää kiitoradan pidentämisvarauksen ottamisen myös osayleiskaavaan.

 

Korttelialueisiin kohdistuvat yksityiskohtaiset huomautukset

 

Lentokentän alueelle, kiitoradan läheisyyteen on suunniteltu lentorahtitoimintaa, joka tulee huomioida lentokentän pohjoispuolisten TP korttelialueiden laajuudessa. Korttelialueet tulisi hyväksyä siten, että ne ovat toisiinsa yhteydessä ja syvyydeltään riittävän laajoja. Myös lentokoneiden käsittelyalueille on tehtävä luonnoksessa esitetystä laajemmat ja leveämmät aluevaraukset. Terminaalialueita (KT 47 ja 48) varten tulisi siis varata nykyistä laajempi alue. Lentokentän pohjoispuolelle suunnitellun itä- länsi suuntainen tienlinjaus tulisi sijoittaa siten, että se ei katkaise lentokentältä terminaalitoimintojen kautta jakeluun, varastointiin tai kokoonpanotuotantoon tulevaa logistiikan prosesseja eli kyseinen tieyhteys tulisi sijoittaa laajennettujen TP-korttelialueiden osalta mahdollisimman pohjoiseen.

 

Logistiikalle varattavien TP-alueiden rakennustehokkuusluvun tulee olla 0,40 – 0,50 luokkaa.

 

Lentorahdin kehittämisen edellytysten turvaamisen osalta on tärkeä varmistaa mannertenvälisessä lentorahdissa käytettyjen konetyppien liikennöintimahdollisuus Turun lentokentälle. Mannertenväliseen lentorahtiin soveltuvien lentokenttien pituus asettuu 3.200 – 4.000 m, Turun lentokentän pituuden ollessa tällä hetkellä 2.500 m. Riittävät liikennöintimahdollisuudet turvataan varmistamalla kaavoituksessa Turun lentokentän pidentämisen mahdollisuus. Kentän kokonaispituus laajennusvaroineen voisi tällöin olla 3.300 m, joka mahdollistaisi mannertenvälisen lentorahtiliikenteen kehittämisen. Lentokentän kiitoradan päiden lähialueet tulee varata ensisijaisesti turvalaitteille ja opastimille, mutta alueelle voitaneen osoittaa myös sellaisia palveluja, jotka soveltuvat lentoliikennealueelle (parkkialueet tms.).

 

Lentokentän itä- ja pohjoispäässä sijaitsevien ulkoilureittien sijaintia tulisi tarkastella uudelleen, huomioiden lentoliikenteen turvallisuuden vaateet, lentoliikennealue kokonaisuudessaan sekä logistiikkaan ja tuotantoon liittyvien toimintojen asettamat vaatimukset, myös raskaan liikenteen sujuvuus huomioiden. Ulkoilureittien sijoittelussa tulee huolehtia siitä, että reitit eivät estä logistiikan tai teollisen toiminnan tarkoituksenmukaisia tavaravirtoja korttelialueiden sisällä ja niiden välillä. Muutoinkin ulkoilureitit tulisi ohjata etäämmälle lentokentästä turvallisuustekijöiden sekä alueen käytettävyyden vuoksi.

 

Kaava-alueen itäpuolelle, rautatien välittömän läheisyyteen on suunnitteilla rahdinkäsittelyalue jossa raide- ja autoliikenne kohtaavat. Alueelle on suunniteltu sijoitettavan varastoja sekä terminaaleja, jotka saattavat tarvita suoran raideyhteyden. Mahdolliset konttiterminaalitoiminnat lisäävät myös raskasta liikennettä alueelle. Ratapihan molemmille puolille tulee varata alueet rautatieyhteyttä tarvitseville toimijoille. Suunnitellulla terminaalialueella on useita radan suuntaisia sähkölinjoja jotka tulisi siirtää logistiikka-alueen ulkopuolelle. Myös alueen halki suunnitellun maakaasuputken linjausta tulisi mahdollisuuksien mukaan tarkistaa suunniteltua toimintaa silmälläpitäen.

 

Kaava-alueen itäpuolelle suunniteltujen tonttien leveys tulisi olla riittävä logistiikan sekä teollisuuden toimintoja silmälläpitäen, joka tulisi huomioida tielinjausten suunnittelussa. Korttelialueita tulisi leventää luonnoksessa esitetystä.

 

Kaava-alueen kaakkoisosaan kaavoitettujen työpaikka-alueiden kapeus ja pinta-alat (TP 53a, 54, 53b, 63 ja 64) saattavat rajoittaa toiminnan laajuutta, varsinkin terminaali- ja varastotoimintaa tarkasteltaessa, joten aluejakoa ja tielinjauksia tulisi lentoliikenteen asettamat mahdolliset rajoitteet huomioiden tarkistaa siten, että yritystoiminnalle muodostuisi riittävät toiminnalliset edellytykset myös logistiikan kannalta katsoen.

 

Kaava-alueen itäpuolella sijaitsevien TP alueiden 68, 73 ja 75 sekä näiden välissä kulkevien tiealueiden välistä jakoa, muotoa ja syvyyttä olisi syytä tarkastaa siten että yritystoiminta voi joustavasti sijoittua alueelle. Tielinjauksen tulisi mahdollistaa tonteille riittävän koon ja näin myös teollisuudelle riittävät toimintaedellytykset logistiikankin tarpeet huomioiden.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 30/a:

LL-alue kiitoradan pidennyksineen huomioidaan sen suuntaisena kuin maakuntakaavassa ja Finavian lausunnon liitteessä 1 on esitetty. (30/a)

 

Ehdotus 30/b:

Kiitotien pohjoispuolinen tieyhteys siirretään pohjoisemmaksi maakaasuputkilinjauksen tuntumaan ja näiden väliin jäävä alue osoitetaan suurelta osin LL-alueeksi eli luonnoksessa osoitetut KT-alueet 47 ja 48 poistuvat (30/b), mutta ne korvautuvat mahdollisuudella toteuttaa paljon suurempia lentokenttään liittyviä hankkeita LL-alueen sisällä.

 

Ehdotus 30/c:

Tehokkuusluvut poistetaan kaavasta. Rakentamisalueet, rakennusoikeudet sekä muut rakentamiseen liittyvät yksityiskohtaisemmat määräykset määritetään asemakaavavaiheessa.

 

Lentokentän kiitoradan päiden lähialueiden käyttöä rajaa kolme seikkaa. Ensimmäinen on esterajoituspinnat, jotka rajaavat käyttöä koko lähialueella. Esterajoituspintaa ei saa läpäistä mikään este kuten rakennus, rakenne, laite tai ajoneuvo. Toisena on 120 m leveä lähestymisvalolinja, jonka alueella ei saa olla mitään, joka olisi törmäyskohteena vaarallisempi kuin lähestymisvalojen pylväät. Kolmantena rajaavana seikkana on itse LL-alue ja siihen liittyvä aitaaminen. Lentoliikenteen alue tulee olemaan turvallisuusseikkojen vuoksi aidattu, jolloin sinne on vaikea osoittaa esitetyn kaltaisia palveluja. (30/d)

 

Ehdotus 30/d:

Lentokentän kiitoradan päiden lähialueet muutetaan kuuluvaksi LL-alueeseen.

 

Ehdotus 30/e:

Ulkoilu- ja kevyen liikenteen reitit sekä viheryhteydet on tarkistettu ja ne huomioidaan sen suuntaisesti kuin liitekartassa 1 on esitetty.

 

Alueella olevien sähkönsiirtolinjojen siirtomahdollisuutta voidaan selvittää kaavoituksen aikana. Todennäköistä kuitenkin on, että ainakin alueelle hiljan rakennettu 110 kV:n linja joudutaan pysyttämään paikallaan. Maakaasuputkilinjauksesta on käyty neuvotteluja Gasumin kanssa.

 

Ehdotus 30/f:

Tarkistettu maakaasuputkilinjaus huomioidaan sen suuntaisesti kuin liitekartoissa 1, 2 ja 3 on esitetty.

 

Kaava-alueen itä- ja kaakkoisosassa olevien teollisuus-/työpaikka-alueiden muuttamiseksi ei ole paljon tehtävissä. Korttelit 53a ja 54 poistuvat sekä näiden vieressä olevat korttelit muuttavat muotoaan, kun LL-aluetta kasvatetaan ja sen seurauksena mm. Moisiontien varaus siirretään vt9:n viereen. Kortteleiden 61, 62, 53b, 63 ja 64 leveys on sidottu radan ja moottoritien välissä. Rautatien itäpuolella ajatellun maankaatopaikan ympäri menevä katulenkki on osittain sidottu maastollisista syistä, mutta myös mm. Vaistentien puoleisella osalla olevan asemakaava-alueen tonttien luovutukseen. Kiinteistöliikelaitos on luovuttanut tai on luovuttamassa tontteja ns. Vaisten teollisuusalueen alkuosasta ja näiden toteutus vaatii myös voimassa olevan asemakaavan mukaisten katuosuuksien toteuttamista, jolloin katujen linjauksia ja teollisuus-/työpaikka-alueiden muotoja ei voi enää vapaasti muuttaa. (30/g)

 

31. Yksityishenkilö Vanhalta Moisiontieltä (KL) (kirje osoitettu alkujaan apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtaselle, joka on antanut kirjeen eteenpäin ympäristö- ja kaavoitusvirastolle):

 

Kirjeen kirjoittajan osayleiskaavaan liittyvä asia on käsitelty kohdassa kolme. Tämä alkujaan Jarkko Virtaselle osoitettu kirje ei käsittele varsinaisesti kaavan sisältöön liittyviä asioita, vaan lähinnä ihmettelyä ja kysymyksiä kaavaprosessiin liittyvistä menettelytavoista sekä pyynnön heidän asiansa huomioimisesta.

 

32. Yksityishenkilö Vaistentien varrelta (RP)

 

Kannanotossa esitetään Vaistentien varrella sijaitsevan kahden asuinkiinteistön säilyttämistä asumiskäytössä.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Kannanotto on alkujaan jätetty Maa-ainespuiston työnimellä kulkevan asemakaavahankkeen vireille tulon yhteydessä. Kannanottoa ei oltu vielä käsitelty, koska Maa-ainespuiston kaavahanketta ei ole viety eteenpäin sitten vireille tulovaiheen. Kannanotossa esitetyn alueen kuuluessa myös lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaava-alueeseen, on kannanoton käsittely katsottu aiheelliseksi tehdä nyt kun osayleiskaavahanke on etenemässä tässä kohtaa nopeammin kuin asemakaavahanke.

 

Kannanotossa esitetty kohta Vaistentien varrella on osoitettu maakuntakaavassa teollisuustoimintojen alueeksi (T). Merkintään sisältyy suunnittelumääräys: ”Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita.” Turun yleiskaavassa kohta on osittain palvelujen ja hallinnon aluetta (PK) sekä osittain tuotanto- ja varastotoiminnan aluetta (T), jolla sijaitsee myös virkistykseen tarkoitettu alueen osa. Kyseisellä kohdalla ei ole asemakaavaa. Kannanotossa mainitut kiinteistöt rajoittuvat koillisen puolelta Vaisten teollisuusalue-nimiseen asemakaava-alueeseen. Suurin osa asemakaava-alueesta on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueiksi, mutta kannanoton kiinteistöjen ja lähimpien teollisuusrakennusten korttelialueiden väliin on jätetty lähivirkistysalue (VL). Alueella on vireillä myös Maa-ainespuiston työnimellä kulkevan asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen laadinta. Kyseisellä kaavahankkeella tähdätään laajan ylijäämämassojen sijoituspaikan sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavan alueen sijoittamiseen Saramäkeen sekä samalla on tarkoitus ajanmukaistaa alueella jo olevia asemakaavoitettuja teollisuus-/työpaikkakortteleita sekä suunnitella kaava-alueen kaavoittamattomille alueille uusia teollisuus-/työpaikkakortteleita.

 

Turun kaupunki on pyrkinyt vapaaehtoisin kaupoin hankkimaan omistukseensa asuinkiinteistöjä vt9:n ja Toijalan radan välistä sekä niiden tuntumasta kannanoton kiinteistöt mukaan lukien. Kiinteistöihin kohdistuu moottoritie-, rautatie- sekä lentomelua ja/tai ne sijaitsevat tulevaa maankäyttöä ajatellen häiriöalttiilla paikalla. Koska kyseisten kiinteistöjen osoittaminen kaavallisesti asumiseen on katsottu liian ongelmalliseksi, on vapaaehtoisin kaupoin haluttu edesauttaa yleispiirteisempien kaavojen toteutusmahdollisuutta ja alueelle aikanaan laadittavien asemakaavojen maankäytön kohdentamista teollisuuteen ja työpaikka-alueisiin. Tämä muutos on jo osittain aloitettu sekä edellä mainitun Maa-ainespuiston että Rata Sammakko-nimisen asemakaavahankkeen kautta. Kannanoton kiinteistöt olisivat siis jäämässä keskelle tulevia teollisuus- ja työpaikka-alueita.

 

Ns. Vaisten teollisuusalueen toteutus ei ole lähtenyt käyntiin lähinnä siitä syystä, että alueelle ei ole ollut kunnollisia liikenneyhteyksiä. Tämä asia on nyt muuttumassa, kun alueelle on rakenteilla Kärmekallionkatu ja -silta. Katu ja silta mahdollistavat hyvän yhteyden lentoaseman eritasoliittymään ja siitä edelleen joko vt9:lle tai Rydöntielle. Kannanoton kiinteistöt sijaitsevat tämän uuden yhteyden tuntumassa Kärmekallionkadun ja Vaistentien risteyksen vieressä. Rakenteilla oleva yhteys tulee olemaan pitkän aikaa ainut merkittävä kulkuyhteys Vaisten alueelle. On myös ennakoitavissa, että suuri osa kulkuyhteyden liikennemäärästä tulee olemaan raskasta liikennettä. Kulkuyhteyden käytöstä ja Vaisten alueen toteutuksesta aiheutuvat ympäristöhäiriöt korostuvat, jos alueelle kaavaillun maa-ainespuiston toteutus ja käyttö pääsevät käyntiin muutaman vuoden kuluttua.

 

Kaavojen toteutuksen myötä alue kärsisi enenevässä määrin ympäristöhäiriöistä, jotka olisivat todennäköisesti myös ympärivuorokautisia. Tällöin asuminen ja sen tarvitsema rauha olisi ristiriidassa ympärillä olevan toiminnan kanssa.

 

Ehdotus 32:

Kannanotossa esitettyjen kiinteistöjen alue tulee maakuntakaavaan ja Turun yleiskaavaan sekä tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuen osoittaa osayleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alueeksi tms.

 

33. Kulttuurilautakunta

 

Kulttuurilautakunta on antanut oman lausuntonsa tiedoksi lähetetyn osayleiskaavaluonnoksen perusteella jo ennen varsinaista lausuntopyyntövaihetta. Jostain syystä lausunto ei tässä vaiheessa tullut valmistelijoiden tietoon vaan oli unohtua tietoteknisiin järjestelmiin ilman käsittelyä. Vasta viranomaisneuvottelun yhteydessä Maakuntamuseon edustajat toivat esiin, että kulttuurilautakunta on antanut kaavaluonnoksesta lausunnon.

 

Luonnokseen on merkitty Turun maakuntamuseon selvityksen ja esityksen mukaisesti vanha keskiaikainen Nunnapolun linjaus (33/a). Nunnapolku on historiallisesti merkittävä tielinja, jolla on suojeluarvoja. Linjaus on kuitenkin kaavaluonnokseen merkitty virheellisesti. Nunnapolku ei ole kulkenut lentokentän länsipäädyn kautta, vaan tielinja kulkee suoraan nykyisen lentokentän halki. Linjaus tulee esittää niin kun se todellisuudessa on ollut vaikka Nunnapolkua ei pystykään lentokentän alueen halki nykyisin kulkemaan. Lentokentän osuuden kohdalla Nunnapolun linjauksessa voi olla katkos.

 

Saramäen kylän Vähä-Moision tila on merkitty suojelukohteeksi (33/b). Kaavamääräyksessä tulee kuitenkin tarkemmin määritellä millaisesta suojelukohteesta on kysymys. Määreenä voi käyttää mm. seuraavaa: rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohde.

 

Kaava-alueella on paljon sotien jälkeen rakennettuja ns. rintamamiestaloja. Osa näistä on vanhoja pientiloja tiilinavettoineen, Kapanalhonkadulla sijaitsee myös vanha Kanniston pientila vuodelta 1905. 1940-50-lukujen pientilojen rakennukset kuuluvat olennaisesti maaseutumaiseen ympäristöön. Vanhoja asuinrakennuksia sijaitsee nyt osayleiskaavaluonnoksessa TP- tai TPK-alueilla (Ketussuontie, Korkkismäentie, Purjetie, Kapanalhonkatu) (33/c), joita ei ole osoitettu varsinaisesti asumiseen. Turun maakuntamuseo on alueen rakennuskannan selvitystä tehdessään katsonut, että ko. rakennuksilla ei ole niin merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa, että niitä olisi tarvinnut merkitä suojelluiksi kohteiksi. Rakennusten säilyminen tulee kuitenkin tehdä mahdolliseksi sallimalla jatkossakin niiden käyttö asumiseen.

 

Kaava-alueelta tunnetaan muutama kiinteä muinaisjäännös aikaisempien tarkastuskäyntien ja osa-alueinventointien pohjalta. Koko kaava-aluetta ei ole kuitenkaan riittävästi inventoitu. Muinaisjäännöksiltään tuntemattomia alueita on niin Turun kuin Ruskonkin puolella. Muinaisjäännösinventointi edellytetään tietyille osin kaava-aluetta.

 

Asema- / yleiskaavatoimisto:

 

Ehdotus 33/a:

Nunnapolku merkitään säilyneiltä osiltaan suojelluksi, niin kuin kohdassa 9/b on jo todettu.

 

Ehdotus 33/b:

Kaavamääräystä tarkennetaan kertomaan tarkemmin millaisesta suojelukohteesta on kysymys.

 

Turun puoleiset osat eivät tulevaisuudessa enää ole maaseutumaista ympäristöä. Tavoitteena on ensisijaisesti kehittyvä lentoasema, ”ratapiha” ja teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä toissijaisesti mm. jätteenkäsittelyalueet, asuntoalueet, toimitilarakennusten alueet sekä näitä täydentävät virkistys- ja suojaviheralueet. Lausunnossa mainittujen alueiden käyttöä asumiseen rajoittaa voimakkaasti haitalliset ympäristövaikutukset joko jo nyt ja/tai kaavan toteutuessa tulevaisuudessa. Varsinkaan lentomelualueelle jääviä alueita ei voi osoittaa kaavoissa asumiseen. Mainituista alueista ainoastaan Kapanalhonkatu on sellainen, jonka asumiskäyttö on tarkoitus jättää osayleiskaavassa avoimeksi ja joka ratkaistaan myöhemmin asemakaavavaiheessa.

 

Ehdotus 33/c:

Mainittujen alueiden maankäyttö ratkaistaan siten, kuin tämän kirjeen aiemmissa vastineissa on todettu ja/tai siten kuin liitekartassa 1 on osoitettu.

 

Ehdotus 33/d:

Turun museokeskus laatii muinaisjäännöksiä koskevan inventoinnin osayleiskaavaehdotusta varten.

 

Viranomaisneuvottelu 23.10.2009

 

Viranomaisneuvottelussa keskusteltiin kattavasti kaavan keskeisimmistä tekijöistä kuten; lentotoiminnasta ja lentoliikenteen alueesta, aluevarauksista ja rakennetusta ympäristöstä (esim. asutuksesta lentomelualueella), muusta kuin lentotoimintaan liittyvästä liikenteestä, virkistysalueista ja ulkoilureiteistä sekä luonnonsuojelusta ja pohjavesistä. Viranomaisneuvottelun muistio on tämän kirjeen liitteenä.

 

Natura-neuvottelu 15.2.2010

 

Neuvottelussa käytiin läpi osayleiskaavan sekä lentoaseman ympäristöluvan nykytila. Sen jälkeen keskusteltiin ympäristöluvan ja kaavoitustyön edellyttämistä arviointitarpeista. Lopuksi sovittiin, että osayleiskaavatyön ja lentoaseman ympäristöluvan edellyttämiä Natura-arviointeja tarkastellaan yhtenä hankkeena, jossa hyödynnetään jo tehtyjä ja olemassa olevia selvityksiä, joita päivitetään tarvittavilta osin. Neuvottelun muistio on tämän kirjeen liitteenä.

 

Lautakunnan kokouksessa on nähtävillä alkuperäiset lausunnot ja kannanotot luonnoksesta.

 

Liite 1                                 Liitekartta 1 pvm. 23.4.2010

Liite 2                                 Liitekartta 2 pvm. 23.4.2010

Liite 3                                 Liitekartta 3 pvm 23.4.2010

Oheismateriaali 1              Muistio viranomaisneuvottelusta 23.10.2009

Oheismateriaali 2              Muistio Natura-neuvottelusta 15.2.2010

 

Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen:

 

Ehdotus       Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että lausuntojen ja kannanottojen johdosta tehdyt toimenpide-ehdotukset hyväksytään laadittavan osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin ehdotuksesta Mäen kannattamana yksimielisesti.

Asian esitteli ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen.

Ympkaalk § 250

Pöydältä 11.05.2010 § 232.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kari ilmoitti olevansa esteellinen, eikä osallistunut asian käsittelyyn.

Kh § 358

Liite 1Liitekartta 1 pvm. 23.4.2010

Liite 2Liitekartta 2 pvm. 23.4.2010

Liite 3Liitekartta 3 pvm 23.4.2010

Oheismateriaali 1Muistio viranomaisneuvottelusta 23.10.2009

Oheismateriaali 2Muistio Natura-neuvottelusta 15.2.2010

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä lausuntojen ja kannanottojen johdosta tehdyt toimenpide-ehdotukset laadittavan osayleiskaavaehdotuksen pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lundahnin Raaskan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kaupunginhallituksen kokouksessa asiaa oli selvittämässä kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen.

Kh § 394

Pöydältä 7.6.2010 § 358

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedLausunnon antajat
tiedKiinteistöliikelaitoksen johtokunta
tiedYmpäristö- ja kaavoituslautakunta
tpvYmpäristö- ja kaavoitusvirasto


Liitteet:

Ympkaalk § 250
Liite 1:Liitekartta 1 pvm. 23.4.2010
Liite 2:Liitekartta 2 pvm. 23.4.2010
Liite 3:Liitekartta 3 pvm. 23.4.2010

Kh § 358
Liite 1:Liitekartta 1 pvm. 23.4.2010
Liite 2:Liitekartta 2 pvm. 23.4.2010
Liite 3:Liitekartta 3 pvm. 23.4.2010

Kh § 394
Liite 1:Liitekartta 1 pvm. 23.4.2010
Liite 2:Liitekartta 2 pvm. 23.4.2010
Liite 3:Liitekartta 3 pvm. 23.4.2010