TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia1
 
Kaupunginvaltuusto16723.08.199910
 
 
________________________________________________________________________________
 
        
4381-1997 (611, 122)
HIRVENSALON OSAYLEISKAAVA 2020-EHDOTUS (OSAYLEISKAAVATUNNUS 7/1997) (YJ)
 
Kv 167
 
Kaavoitusosasto/TH 13.11.1998/530-98:
 
"Kaavoitusosasto on laatinut 13.11.1998 päivätyn osayleiskaavaehdotuksen.
 
Kaava-alue
 
Osayleiskaavaehdotuksen kaava-alue on sama kuin 1985 hyväksytyssä Hirvensalo 2000 -osayleiskaavassa. Kaava-alue käsittää Hirvensalon saaren lisäksi saareen läheisesti liittyviä pikkusaaria sekä saarten ulkopuolisia vesialueita. Kaava-alueen laajuus on noin 2800 hehtaaria, josta vesialueen osuus on noin 1000 hehtaaria.
 
Nykyinen kaavatilanne
 
Yleispiirteisesti saaren rakentamista ja asemakaavoitusta on tähän asti ohjannut vuonna 1985 kaupunginvaltuustossa hyväksytty Hirvensalon osayleiskaava 2000. Siinä esitetyt aluevaraukset reservialueineen ovat varsinkin asuntorakentamisen osalta jo toteutuneet.
 
Turun yleiskaava 2010 -ehdotuksen käsittelyn yhteydessä Turun kaupunginvaltuusto päätti, että Hirvensalon osalta yleiskaava hyväksyttiin vain laadittavan osayleiskaavan tarkistuksen pohjaksi. Osayleiskaava vuodelta 1985 päätettiin kumota vasta tarkistuksen tultua hyväksytyksi.
 
Saaren vahvistetut asemakaavat painottuvat Kakskerrantien ja Pikisaarentien varteen, saaren itä-, koillis- ja pohjoisosiin. Lisäksi on muutamia erillisiä asemakaavoja Oriniemessä, Illoisissa ja Haarlan Majamäessä. Vahvistetut asemakaavat kattavat noin viidenneksen saaren pinta-alasta.
 
Hirvensalon asemakaavoittamattomia osia koskenut rakennuskielto on päättynyt 15.9.1998.
 
Osayleiskaavaehdotus, sen periaatteita ja mitoitusta
 
Osayleiskaavassa esitetään erilaisia vaihtoehtoja ja vaihtoehtojen yhdistelmiä. Kaavaehdotus on eräänlainen runkovaihtoehto, jonka osa-alueisiin ja -teemoihin on esitetty vaihtoehtoja. Kaavakartassa laatikoin rajatut osa-alueet ovat kokonaisuuksia, joita koskevat ratkaisut ovat kaavan kannalta keskeisimpiä ja myös niitä, jotka sisältävät olennaisia vaihtoehtoja.
 
Erillisteemoista vaihtoehtoja on esitetty liikenneverkosta, rakentamisen painopistealueista ja kokonaisrakenteesta.
 
Osayleiskaavalla ratkaistavista asioista kaikkein olennaisimpia ovat tavoiteltava asuntorakentamisen määrä, rakentamisen painopistealueet ja rakentamistapa sekä liikenne- ja vapaa-alueverkot.
 
Kaavatyön tärkeänä tavoitteena on ollut tutkia ja arvioida aiemmin erillisinä käsiteltyjen suurehkojen hankkeiden (Arola, Kutterinranta, Haarla, Friskala) nivomista osaksi selkeää kokonaiskonseptia. Tarkoituksena on esittää ajatus siitä, miten hankkeet voisivat liittyä osaksi jo rakennettua ympäristöä ja siitä miten rakentamista jatketaan, jos jo esillä olleet hankkeet toteutuvat.
 
Kaavavaihtoehtojen yhdistelmissä painopiste on saaren pohjois- ja itäosissa. Länsiosan käsittely pitäytyy varsin pitkälle nykytilanteessa.
 
Rakentamisen painopisteet ja rakennustapa
 
Asemakaavoitettaviksi ja rakennettaviksi esitetyt alueet edelleenkin painottuvat Kakskerrantien ja Pikisaarentien varteen - pohjoisosan Arolasta etelärannan Isohaarlaan.
 
Asemakaavoitettaviksi esitetyillä alueilla on kaupunki merkittävä maanomistaja.
 
Mahdollinen kantakaupunkimainen ja kerrostalovaltainen rakentaminen esitetään keskitettäväksi saaren pohjois- ja koillisosiin - lähimmäksi nykyistä kantakaupunkia. Alueen kehittäminen liittyisi osaltaan Aurajokisuun muuhunkin uudistumiseen.
 
Nykyiseltä sillalta etelään esitetään ainoastaan pientalovaltaista asuntorakentamista lähinnä Kakskerrantien varren tuntumaan, tien molemmin puolin. Uusille pientalovaltaisille alueille esitetään suhteellisen tiivistä ja selvärajaista rakentamistapaa, joka sijoittuisi avointen maisematilojen ja metsäisten rinteiden vaihettumisalueelle - rakentaminen sijoittuisi siten ikään kuin avointen laaksoniittyjen rannoille.
 
Kaikkiaan rakentamisessa esitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti varsin tiivistä rakentamistapaa siten, ettei runsaskaan rakentamisen määrä hajaantuisi sirpaleisesti tarpeettoman laajoja alueita vallaten.
 
Väestömitoitus
 
Hirvensalo kuuluu kaupungin suuralueittaisessa jaossa keskeisenä osana suuralue 2:een. Saaren nykyinen asukasmäärä on noin 5000. Turun yleiskaava 2010 -ehdotuksessa suuralue 2:n asukasmääräksi vuodelle 2000 esitettiin 9600 asukasta ja vuodelle 2010 14600 asukasta.
 
Yleiskaavatyöryhmän alustavissa tavoitteissa 2020 on suuralueen väestömitoitusta pudotettu. Vuodelle 2020 esitetään suuralueelle 12 600 asukasta. Ennakoidun asumisväljyyden ollessa 46,5 m2 asukasta kohti asettuu asukasluvun kasvun ja asumisväljyyden kasvun edellyttämä kerrosalan lisäys vuosille 1997-2020 kaikkiaan 380 000 brm2:in, kun oletetaan poistuvan asuinkerrosalan aikajaksolla olevan 20 000 brm2.
 
Asuntorakentamisen lisärakentaminen jakaantuu runkovaihtoehdossa karkeasti ottaen tasan sillan pohjoispuolisen kerrostalovaltaisen ja eteläpuolisen pientalovaltaisen alueen kesken.
 
Osayleiskaavan väestötavoite on ollut noin 11000. Osayleiskaava sisältää rinnakkaismääräyksiä käsittävien alueiden osalta myös ajatuksen siitä, miten rakentamista saarella jatketaan, kun asukastavoite on saavutettu tai miten mahdollinen korkeampi väestötavoite toteutetaan.
 
Työpaikat
 
Työpaikkojen osalta saaren tuleva rakenne perustunee lähipalvelujen tuottamiseen alueen asukkaille sekä mereen liittyvään toimintaan yleisemmin. Alkutuotannon työpaikkojen määrä jatkossakin oletettavasti vähenee.
 
Asumisen yhteyteen on 1980-luvun ajattelun mukaisesti aiemmin vähäisessä määrin asemakaavoitettu esimerkiksi pienteollisuutta, mutta toteutumattomina tontit vähitellen ovat muuttumassa asumiskäyttöön. Laajempana yhtenäisenä työpaikka-alueena voisi olla lähinnä pk-yritystoiminnalle sovelias alue eräänlaisena 'merellisenä piilaaksona' mahdolliselle uudelle sillalle johtavan tien varressa Sorttamäen kupeessa. Sen mahdollinen toteutuminen esitettyyn paikkaan on tarpeellista sitoa tielinjauksen toteuttamiseen. Toinen vaihtoehtojen arvioinnissa esille tuleva mahdollinen työpaikka-alueen sijainti on Syvälahden alue. Runkovaihtoehdossa sinne ei kuitenkaan rakentamismahdollisuutta esitetä.
 
Palvelut
 
Palvelujen toteutumisedellytyksenä on riittävä väestöpohja. Pientalovaltaiselle ja väljähkösti rakentuvalle saaren eteläosalle ei liene realistista olettaa toteutuvan kovin kattavaa palveluverkostoa. Tärkeätä siksi onkin huolehtia, että koko saarta hyödyttävät palvelutoiminnot sijoittuvat luontevien liikenneyhteyksien päähän. Niiden tulee sijaita keskeisesti siten, että ne ovat erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tavoitettavissa kaikilta asuntoalueilta.
 
Runkovaihtoehdossa saarten yhteiset palvelut esitetään sijoitettaviksi kaupunginosakeskuksen tapaan laskettelurinteen koillis- ja itäpuolisille alueille. Siellä ne olisivat sekä saaren eteläosan että pohjoisosan asukkaiden saavutettavissa. Palvelut voisivat toteutua esimerkiksi asumisen/palveluasumisen yhteyteen. Palveluiden osalta on jo aiemmin tullut esiin tarpeita koko saaren kaupallisten palvelujen, terveydenhuollon, yläasteen koulun, vanhustenhuollon, nuorisotoimen ja kirjaston toimintojen kehittämiselle.
 
Mikäli pohjoisosaan muodostetaan eteläosaa tiiviimpää rakentamista, ovat myös palveluiden toteutumisedellytykset asuntoalueiden sisällä suuremmat.
 
Lasten päiväkodeille ja ala-asteen kouluille on esitetty omat julkisten palvelujen aluevarauksensa asumisen painopistealueilta.
 
Kaavaehdotuksessa on yleisellä palvelujen aluevarauksella (PA-1) esitetty alueet, joihin palveluita voidaan toteuttaa asuntorakentamiseen liittyen. Tällä tavoitellaan parempia toteutumisedellytyksiä. Asemakaavoitusvaiheessa asuntoalueille voidaan osoittaa myös tarvittavia lähipalveluja, joita osayleiskaavaluonnoksessa ei esitetä.
 
Liikenneverkko, yhteydet mantereelle/EP
 
Kaupunginvaltuusto päätti 5.6.1995 hyväksyä ehdotuksen Turun yleiskaavaksi 2010. Samalla valtuusto päätti, että selvitysalue siltavarauksesta välillä Katariinanlaakso-Hirvensalo poistetaan. Käynnissä olevassa liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa tutkitaan em. selvitysalueen poistamisen vaikutuksia Hirvensalon ja mantereen välisen liikenteen toimivuuteen. Ilmeistä on, että Hirvensalon nykyisen maankäytön liikenne mantereen suuntaan pystytään välittämään nykyisellä katuverkolla. Lisämaankäytön tuoma liikenne sen sijaan saattaa aiheuttaa ruuhkautumista kolmen saaren yhteisellä ulosmenokadulla.
 
Liikenneverkko, sisäiset yhteydet/EP
 
Osayleiskaavassa maankäytön painopisteet ovat pohjoisessa Arolan alueella ja nykyisen Pikisaarentien varrella, mikä aiheuttaa varmuudella Pikisaarentien standardin parantamisen. Etelässä kasvava maankäyttö sijoittuu lähelle nykyistä Kakskerrantietä, jonka liittymien parantamiseen tulee tämän myötä tarvetta. Kaistarniemen kokoojatien saneeraus on toteutumassa lähiaikoina (Tielaitoksen keskushallinnon tiepäätös).
 
Uuden itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun tarpeen määrittely on osayleiskaavan liikenneverkon keskeisin selvitysaihe. Tarpeen uuden yhteyden rakentamiseen aiheuttaa lähes yksinomaan Särkilahden länsipuolisen alueen maankäyttö, joka näillä näkymin tehokkaimmillaan olisi leirintäalue ja venesatama. Väylän vaihtoehtoiset sijainnit ovat nykyisen Vanhan Kakskerrantien liittymästä länteen lähtevä väylä tai Kukolantien jatkeeksi Särkilahden kautta rakennettava väylä.
 
Liikenneverkossa Vanhan Kakskerrantien liittymästä länteen lähtevä väylävaihtoehto tarjoaa ajomatkaltaan edullisimman reitin Maanpäähän sekä antaa mahdollisuuden myös Arolan maankäytön laajenemiselle ja liittymiselle Särkilahdentiehen, mikä keventää nykyisen Toijaistentien ja Pikisaarentien liikennekuormitusta. Väylä katkaisee Lauttarannan ja Kukolan välisen yhtenäisen virkistysalueen, jolloin ulkoilureittien eritasokäytävien sijoittelu poikki väylän tulee välttämättömäksi.
 
Kukolantien jatkeeksi rakennettava itä-länsi-suuntainen katu on nykyverkkoa täydentävä väylä, jonka voidaan katsoa palvelevan etupäässä vain Maanpään lisääntyvää maankäyttöä. Väylä ei palvele juurikaan esim. Arolan aluetta. Lisämaankäytön sijoittamismahdollisuudet väylän varteen ovat varsin rajalliset. Väylän ulkoilu- ja virkistysreittejä rajoittavat vaikutukset ovat vähäiset.
 
Virkistys- ja viheralueet
 
Virkistys- ja viheralueiden merkitys on yksi Hirvensalon arvoista, joilla on erityisesti merkitystä myös saaren ulkopuolisille kaupunkilaisille. Laajojen ulkoilualueiden yhtenäisinä säilymisen turvaaminen ja edelleen kehittäminen on yksi tärkeistä osayleiskaavan tavoitteista.
 
Kaavassa esitetään laajoiksi ja mahdollisimman yhtenäisiksi viheralueiksi pohjoisessa Pikisaarentien eteläpuolisesta Retivuoren mäkialueesta Kukolaan ulottuvaa kokonaisuutta ja etelämpänä Kaistarniemestä aina Musta- ja Kulkkilanlahteen ulottuvaa laajaa metsäistä mäkialuetta. Näiden kahden laajan kokonaisuuden keskinäiset yhteydet samoin kuin yhteydet virkistysalueilta rannoille on niinikään pyritty turvaamaan.
 
Maisema
 
Hirvensalon maisemassa luonteenomaista on saaristolle tyypillinen voimakas maastonmuotojen vaihtelu. Saarelle luonteenomaisia ovat metsäiset itä-länsi-suuntaiset kallioharjanteet ja niiden väleihin jäävät tasaiset, avoimet entistä merenpohjaa olevat laaksomaiset painanteet.
 
Tätä Hirvensalolle omaa ilmettä antavaa maisemaa on kaavaratkaisuilla pyritty vahvistamaan: osa virkistys- ja maatalousalueista on määritelty säilytettäviksi avoimina. Metsäiset mäkialueet, varsinkin mäkien lakialueet esitetään säilytettäviksi rakentamattomina.
 
Maisemalliset ratkaisut pohjautuvat konsulttityönä vuonna 1978 tehtyyn Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran ekologiseen maisemaselvitykseen sekä asemakaavaosastolla 1990 laadittuun ja myöhemmin tarkentuneeseen maisemarakenneanalyysiin.
 
Rannat
 
Rannat ja vesielementin läheisyys on Hirvensalolle luonteenomainen piirre: kaikkialla saaressa ranta on enimmilläänkin vain runsaan kilometrin etäisyydellä.
 
Rantojen käsittelyssä on keskeisenä pidetty vähien vapaiden rantojen säilymistä kaikkien asukkaiden käytössä. Mikään asuntoalueista eikä muistakaan uusina esitettävistä maankäyttömuodoista ulotu rantaan rantaviivaan asti, vaan aina on pyritty jättämään vähintään kapea viherkaista rantaviivaa seuraillen.
 
Täydennysalueet
 
Osayleiskaavalla on tarkoitus myös määritellä ehdot, joilla asemakaavoituksen ulkopuolelle jääville alueille voidaan sallia täydentävää rakentamista. Mikäli pelisäännöt rakentamiselle haja-asutus-/suunnittelutarvealueille kyetään sopimaan ja osayleiskaava vahvistetaan, voidaan poikkeuslupamenettelyä selkeyttää.
 
Rakennetun ympäristön suojelu
 
Rakennetun ympäristön suojelussa rungon muodostaa yhdessä Turun maakuntamuseon kanssa määritelty tavoite suojella saaren vanhojen kantatilojen talouskeskusten pihapiirit rakennuksineen ja maisemallisine suoja-alueineen. Näiden ulkoasussa sallitaan vain sellaisia rakennustoimenpiteitä, jotka eivät heikennä kohteen ympäristöarvoja.
 
Lisäksi maakuntamuseon kartoitukseen ja aiempiin päätöksiin pohjautuen esitetään joukko yksittäisiä suojeltavia rakennuksia ja erityisesti Ruissalon vastaisilla rannoilla alueellisesti suojeltavia rantavyöhykekokonaisuuksia. Kyseiset rannat kuuluvat myös valtakunnallisessa maisemansuojeluohjelmassa suojeltaviksi esitettyihin osiin.
 
Luonnon- ja maisemansuojelu
 
Esitetyt luonnonsuojelukohteet pohjautuvat aiempiin kaavoihin ja päätöksiin, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin, Natura 2000 -ehdotukseen sekä Turun ympäristönsuojelutoimistossa laadittuihin selvityksiin, erityisesti Luonnon monimuotoisuus Turussa -raporttiin. Tärkein ja laajin suojeltava kokonaisuus on Natura-ehdotukseen ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Friskalanlahden alue reunavyöhykkeineen.
 
Vuoden 1997 alusta voimaan tulleen uuden luonnonsuojelulain mukanaan tuomat suojelukohteet ovat tuoneet merkittävän lisän kohteiden lukumäärään.
Vaihtoehdot
 
Aluekohtaisista- ja teemakohtaisista vaihtoehdoista esitetään omana asiakirjakokonaisuutenaan 'Vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen vertailua'.
 
Mielipiteet
 
Laatimisvaiheen kuulemisen yhteydessä saadut mielipiteet ryhmiteltyinä ovat erillisessä raportissa.
 
Lausunnot
 
Lausunnot aiemmasta 27.6.1997 päivätystä osayleiskaavaehdotuksesta saatiin saapumisjärjestyksessä seuraavilta:
 
Koulutoimintakeskus 23.7.1997:
 
Koulutoimintakeskus toteaa yhteenvetona seuraavaa:
 
1. Vaikka ehdotuksessa on jonkin verran pudotettu väestömitoitusta aikaisemmin kaavaillusta, on ala-asteen osalta varauduttava koulutilojen lisärakentamiseen Hirvensalossa 2000-luvun alkupuolella. Tarkempi aikataulu ja tilatarve selvitetään laadittavan koulutilatarveselvityksen yhteydessä.
 
2. Myös yläasteen rakentaminen Hirvensaloon tullee olemaan perusteltua 2000-luvun alkupuolella Luostarivuoren koulukiinteistön ja Puropellon koulukiinteistön tilojen käydessä riittämättömiksi. Yläasteenkin osalta tarkempi tilatarve ja aikataulu selvitetään em. tarveselvityksen yhteydessä.
 
3. Investoinnin mittavuuden vuoksi on erityistä huomiota kiinnitettävä paitsi hankkeen ajoitukseen myös yksikön sijoitukseen. Yläasteen kouluun tulee olla hyvät liikenneyhteydet sekä Hirvensalon alueelta että Kakskerrasta.
 
4. Osayleiskaavaa laadittaessa on em. perustein otettava huomioon koulutilojen lisätarve 2000-luvun alkupuolella, ja huolehdittava paitsi riittävistä tonttivarauksista myös liikenneväylien suunnittelemisesta niin, että sekä olemassa oleviin koulutiloihin että rakennettaviin lisätiloihin on riittävät ja turvalliset kulkuyhteydet.
 
Muilta osin ei koulutoimintakeskuksella tässä vaiheessa ole huomauttamista ehdotukseen.
 
Kaavoitusosasto
 
Yläasteen koulu on luontevimmin sijoitettavissa Hirvensalon sillan ja laskettelurinteen tuntumaan Syvälahden itäpäähän ehdotetun Hirvensalon uuden palvelukeskuksen yhteyteen. Tässä koulu sijaitsisi luontevien niin julkisten-, ajoneuvo- kuin kevyen liikenteen yhteyksienkin saavutettavissa. Kouluun olisi myös luontevasti liitettävissä laajat urheilu- ja ulkoilualueet.
 
Ala-asteen kouluiksi soveltuvia PY-aluevarauksia on osayleiskaavassa esitetty osa-aluekohtaisesti asuntorakentamisen painopistealueilta.
 
Palolaitos 1.8.1997:
 
Hirvensalon saaren asukasmäärän lisääntyessä kasvaa myös onnettomuustodennäköisyys. Palolaitoksen v. 1996 valmistuneen kaupungin riskien kartoituksen mukaan Hirvensalon riskit ovat hoito- ja huoltolaitokset sekä asuinhuoneistot, eli henkilöriskit. Palolaitoksen tavoitetaso toimintavalmiusajan (yhteenlaskettu: hälytys-, lähtö- ja ajoaika kohteeseen) suhteen on alle kuusi minuuttia. Kuuden minuutin toimintavalmiusaika toteutuu nykyään vain Lauttarannan, Moikoisten ja Pikisaaren alueelle. Asutuksen ja kunnallisten palveluiden laajentuessa koko Hirvensalon saarelle jää yhä useampi kohde kuuden minuutin toimintavalmiusajan ulkopuolelle. Satavan ja Kakskerran saarten alue on jo tähänkin asti ollut selkeästi vaaditun toimintavalmiusajan ulkopuolella.
 
Tähän asti voimassa olevassa Hirvensalon osayleiskaavassa (v. 1985 Hirvensalo 2000 -osayleiskaava) oli tonttivaraus paloaseman rakentamista varten. Nyt lausunnoilla olevan kaavan valmistelun yhteydessä sovittiin, että tonttivaraus paloasemaa varten voidaan poistaa, jos paloasemalle löydetään uusi tarkoituksenmukaisempi paikka huomioiden kaavan mukana tuomat muutokset.
 
Neuvotteluissa sovittiin, että paloasemaa varten katsotaan uusi parempi paikka joko Hirvensalon tai Satavan kaavoituksen yhteydessä. Vaatimukset paikan suhteen on esitetty liitteenä olevassa palopäällikkö Ojasen kirjeessä, joka on lähetetty kaavan (Hirvensalo 2020 -osayleiskaava) valmistelijoille.
 
Aseman sijainnin tulee täyttää:
1. hälytys- ja pelastustoiminnan vaatimukset maa-alueille
2. pelastustoiminnan ja ympäristövahinkojen torjunnan vaatimukset merialueille.
Käydyissä neuvotteluissa todettiin, että hyvät toimintaedellytykset takaava paikka paloasemalle olisi esim. Satavan saarella heti sillan jälkeen.
Sijainti olisi keskeinen myös ajatellen Kakskerran ja Satavan aluetta ja mahdollistaisi kuuden minuutin toimintavalmiusajan koko alueelle.
 
Muilta osin palolaitoksella ei ole huomauttamista Hirvensalon 2020 -osayleiskaavaan.
 
Kaavoitusosasto
 
Kaavoitusosaston mielestä paloaseman luontevin sijainti on Haarlansalmen rannalla.
 
Hirvensalon puolelta salmea ei ole löydettävissä sopivaa sijoituspaikkaa. Satavan pohjoisosan osayleiskaavaa tarkistettaessa tulisikin paloaseman ensisijaisena vaihtoehtoina tutkia Satavan sillan tuntumassa Haarlansalmen etelärannalla sijaitsevia alueita.
 
Turku Energia 5.8.1997:
 
Pyydämme varaamaan johtorasitteen, leveydeltään 30 metriä, 110 kV:n ilmajohtolinjalle, joka alkaa Hirvensalon Moikoisten kaupunginosan Pitkäsalmenkadun venevalkama-alueen eteläpuolelta ja päättyy Hirvensalon sähköasemalle (Toijaistentie 60).
 
Johtoaluerasitteen osia on jo seuraavissa asemakaavanmuutoksissa:
- 57 Kukola asemakaavatunnus: 22/1994 (613/0239-94) 19.5.1995
- Moikoinen päiväys 14.9.1997
 
Olemme rakentaneet 20 kV:n kaksois-PAS-ilmajohdon Kateederikujan muuntamolta Hirvensalon sähköasemalle. PAS-johto sijoittuu johtorasitteen eteläreunaan. 110 kV:n ilmajohto sijaitsee johtorasitteen keskiviivalla ja rakennettu PAS-ilmajohto sijaitsee 10 metriä johtorasitteen keskiviivasta etelään. Johtojen keskilinjojen välinen etäisyys on kymmenen metriä johtorasitteessa.
 
Kaavoitusosasto
 
Turku Energian esittämät johtovaraukset on lisätty osayleiskaavaan.
 
Turun Puhelin 13.8.1997:
 
Ei huomautettavaa.
 
Joukkoliikennelautakunta 21.8.1997:
 
Ei huomautettavaa.
 
Kunnallistekninen osasto 27.8.1997:
 
Asumiseen tarkoitetut alueet, joille ei tule yleistä vesi- ja viemäriverkostoa on pyrittävä tarkemmassa kaavoituksessa suunnittelemaan niin että kulkuyhteyksiä varten ei katuverkkoa tarvita tai katuyhteydet eivät tarvitse erillistä kadun viemäröintiä.
 
Kuten aiemmin on todettu, tulisi Hirvensalon alueella olla pysyvä lumenkaatopaikka, joka voisi osittain palvella avoimena säilytettävänä alueena. Alue edellyttää hyviä katu- tai tieyhteyksiä. Tarvittava alue olisi 6-7 ha suuruinen.
 
Osayleiskaavaehdotusta 2020 voidaan pitää kunnallistekniikan toteuttamista ajatellen melko hyvänä. Tarkemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon alueiden erityispiirteet myös kunnallistekniikan toteutuksen osalta.
 
Kaavoitusosasto
 
Esitetyt lumenkaato-/maankaatopaikkavaraukset on lisätty ohjeellisina väistyvinä aluevarauksina kaupungin omistamille maa-alueille saaren
pohjoisrannalle ja Särkilahden rannalle.
 
Kaarinan kaupunki 1.9.1997:
 
Ei huomautettavaa.
 
Terveyslautakunta 1.9.1997:
 
Sekä Pentti Janatuisen että kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota työpaikkatavoitteisiin ja niiden omavaraisuuteen saaren alueella. Myös toisen sillan sijaintipaikka liittyy työpaikka-alueisiin. Liikennevirtojen tasaamiseksi ja saaren kytkemiseksi luontevalla tavalla osaksi sekä Turun Aurajoen puoleista Turkua että eteläistä Turkua, tulisi toinen siltavaihtoehto säilyttää ja sen avulla vielä parantaa työpaikkojen kaavoituksellisia syntymismahdollisuuksia.
 
Lisäksi jää askarruttamaan se, että kun nyt Maanpään leirintäalue on esillä, aikaisemmin pohdittiin FinFun tyyppistä ratkaisua ja jopa golfkenttä mainittu mahdollisuutena, ja tuleeko ja voidaanko Hirvensaloon sijoittaa joku kohde, joka olisi muidenkin kuin Hirvensalossa tai saarella asuvien turkulaisten runsasmuotoisemmassa käytössä. Nyt tällainen kohde on vain laskettelurinne. Miten tällaiseen kohteeseen kaavallisesti on varauduttu?
 
Ehdotus: Terveyslautakunta kiinnittää kaavoitusosaston huomiota työpaikkoihin liittyvän kaavatarkastelun keskeneräisyyteen, kahden sillan vaihtoehdon hyviin puoliin sekä muun kuin Hirvensalon väestön käyttöön tulevien kaavallisten kohteiden valmiustasoon.
 
Lisäksi terveyslautakunta päättää sisällyttää lausuntoonsa valmistelleiden virkamiesten selvitykset.
 
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
 
Lisäksi jäsen Lähteenmäen ehdotuksesta lausuntoon lisättiin yksimielisesti kannanotto kerrostaloasumisen sijoittamisesta saaren pohjoisosaa laajemmalle alueelle, jotta voitaisiin välttää sosiaalisten terveysongelmien syntyminen tiiviin lähiörakentamisen seurauksena.
 
Kaavoitusosasto
 
Laajoiksi työpaikka-alueiksi on vaikea löytää soveliaita alueita. Osayleiskaavaluonnoksessakin esitetyt varaukset ovat kohdanneet vastustusta. Työpaikkarakentamiseen soveltuvia alueita on kuitenkin lausuntojen ja mielipiteiden johdosta vielä lisätty lähinnä mahdollisen toisen sillan varteen. Lisäksi osayleiskaavan asumista koskevaan kohtaan on lisätty osayleiskaavamääräys, jonka mukaan pienimuotoiseen työpaikkarakentamisen lisäämiseen tulee aluekohtaisesti varautua asemakaavoitusvaiheessa.
 
Periaatteessa Hirvensalo on mahdollinen matkailukohteen sijoituspaikka. Esillä ei viime aikoina ole kuitenkaan ollut mitään konkreettista hanketta, jonka sijoittumista osayleiskaavallisesti voitaisiin tutkia. Ainoana saaren matkailukohteena on ollut esillä lähinnä leirintäalue, joka sekin on kohdannut voimakasta vastustusta, erityisesti lähiseudun asukkaiden taholta. Matkailukohteeksi yhden sillan varassa toimiva Hirvensalo on liikenteellisesti hieman hankala ja ulkopuolisen kannalta tietyllä tavalla kaupungin perällä. Usein runsaasti tilaa vievinä matkailukohteet olisivat myös ongelmallisia saaren herkän luonnon kannalta.
 
Tässä vaiheessa matkailukohteiksi soveliaimmat alueet (esim. FinFun -alue) olisikin kaavoitusosaston mielestä syytä varata laajenevan väestöpohjan tarvitsemien palveluiden (koulut, terveysasema, kirjasto, liikuntapalvelut) toteuttamiseen.
 
Ajatus kerrostaloasumisen sijoittamisesta pientaloasumisen lomaan perustunee laajasti vallalla olevaan näkemykseen siitä, että eri asumismuotojen sekoittamisella edesautetaan sosiaalisten ongelmien vähenemistä. Kaavoitusosaston mielestä aluekohtaisesti voidaan asemakaavoituksen, rakennussuunnittelun ja tontinluovutuksen keinoja käyttäen saavuttaa esitettyjä sosiaalisia tavoitteita. Tavoiteltavana sekoittamiskeinona voisi olla yksinkertaisesti esimerkiksi se, että kerrostaloihin toteutettaisiin myös suuria asuntoja ja pientaloihin myös pieniä asuntoja.
 
Mittaus- ja tonttiosasto 2.9.1997
 
Osayleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä tulee harkita seuraavien tarkistusten tekemistä Hirvensalon osayleiskaavaehdotukseen:
 
1. Suojeltavien kantatilojen suoja-alueet tulisi jättää osayleiskaavaehdotuksessa määrittämättä ja rajata alueet vasta asemakaavoituksen yhteydessä.
 
2. Särkilahden koillisosaan on muotoutunut nykyisen maankäytön yhteydessä venevalkama, joka tulee osoittaa myös osayleiskaavaehdotuksessa.
 
3. Pikisaaren pohjoisosa tulee osoittaa samanlaisella käyttötarkoitusmerkinnällä kuin voimassa olevassa asemakaavassa eli merkinnällä AP/s. Suojelualuemerkintä saattaisi tulevaisuudessa tuoda korvausvaatimuksia kaupunkia kohtaan.
 
4. Tammiston alueella sijaitsevan KTV:n Margaretan kesäkotialue tulee muuttaa virkistys-alueesta loma- ja matkailualueeksi. Alue on jo tällä hetkellä loma- ja matkailukäytössä ja kesäkodin toiminta tullee tulevaisuudessa kehittymään entistä enemmän ympärivuotista lomatoimintaa palvelevaksi.
 
Mittaus- ja tonttiosastolla ei ole tässä vaiheessa muuta huomautettavaa Hirvensalon osayleiskaavaehdotukseen.
 
Kaavoitusosasto
 
1. Useimmat osayleiskaavamääräyksistä ovat luonteeltaan sellaisia, että ne lähinnä pyrkivät toimimaan ohjeena tarkemmalle maankäytön suunnittelulle. Erityisen tyypillinen tätä tavoitteleva merkintä on maisemallinen suoja-alue vanhojen kantatilojen talouskeskusten ympärillä. Siinä annetaan ohje asemakaavoitukselle, jossa suoja-alueen rooli ja rajaus määritellään tarkemmin. (Se ei pyri olemaan luonteeltaan esimerkiksi Ruissalon huviloiden pihapiirien suojeluun tähtäävän merkinnän tyyppinen). Lisäksi kaavoitusosaston mielestä merkintä ei myöskään kaikissa tapauksissa välttämättä tarkoita, että kyseisellä alueella olisi rakentaminen kokonaan kielletty.
 
2. Kyseinen Särkilahden venevalkama-alue on lisätty osayleiskaavaan.
 
3. Pikisaarta koskeva käyttötarkoitusmerkintä on muutettu mittaus- ja tonttiosaston esittämällä tavalla.
 
4. Kesäkoti Margarethan käyttötarkoitusmerkintä on muutettu mittaus- ja tonttiosaston esittämällä tavalla.
 
Varsinais-Suomen liitto 5.9.1997:
 
Varsinais-Suomen liitto pitää Hirvensalon osayleiskaavaluonnosta perusmitoitukseltaan oikean suuntaisena. Kaavassa on tiiviimpi rakentaminen perustellusti sijoitettu saaren pohjoisosaan ja pääteiden varsille.
 
Kaupunkiseudun seutukaavan tarkistuksen yhteydessä on käsitelty myöskin Hirvensalon maankäyttöä. Tähänastiset luonnokset seutukaavan tarkistukseksi ovat samansuuntaisia kuin yleiskaavassa esitetyt varaukset.
 
Varsinais-Suomen liitto on aikaisemmissa Hirvensaloa koskevissa lausunnoissaan kiinnittänyt kaupungin huomiota Hirvensalontienvarren rakentamisen tehokkuuteen. Tällä tarkoitetaan lähinnä tulotien vartta ja alueita, jotka liittyvät Turun satama-alueeseen ja linnan alueeseen. Jatkosuunnittelussa ja asemakaavoja laadittaessa tulee turvata mielenkiintoisten kaupunkinäkymien säilyminen.
 
Airiston maisema-alueeseen liittyen on saaren länsiosan maankäyttö säilytetty nykyisen kaltaisena, joka on ollut myös seutukaavatyössä lähtökohtana.
 
Kaavamerkintöinä sekä alueet A että MA-1 näyttävät kartalla laajahkoilta asuntoalueilta, vaikka niiden sallima rakentamisen määrä on lähempänä hajarakennusoikeutta. Kaavakartta antaa tässä mielessä kuvan, joka poikkeaa todellisuudesta.
 
Leirintäalueiden luonteen muuttuminen telttailusta mökkimajoitukseen puoltaa alueen siirtoa Ruissalosta.
 
Tieverkon osalta osayleiskaavaluonnoksessa on varauduttu toiseen siltayhteyteen Pitkäsalmen yli. Ratkaisu on perusteltu, vaikka sitä ei vahvistetussa seutukaavassa ole otettu huomioon. Suunniteltu rakentaminen ja saarten laajuus edellyttää riittävien liikenneyhteyksien turvaamista tulevaisuudessa.
 
Kaavoitusosasto
 
Osayleiskaavaan on lisätty määräykset Aurajokisuuta ja linnaa lähinnä olevien alueiden kokonaisvaltaisesta maisemallisesta kehittämisestä.
 
Varsinais-Suomen liiton huomioon kaavakartan epähavainnollisuudesta on pyritty saamaan parannusta muuttamalla A-alueiden alueväri lähemmäksi muita haja-asutusalueiden värejä.
 
Liikuntalautakunta 16.9.1997:
 
Liikuntavirasto kiinnittää huomioita seuraaviin otsakkeisiin:
 
- Palvelut
- Liikenneverkko; yhteydet mantereelle
- Liikenneverkko; sisäiset yhteydet
- Virkistys- ja viheralueet
- Rannat
 
1. Palvelut;
 
Asiakirjassa esitetään, että saarten yhteiset palvelut esitetään sijoitettavaksi laskettelurinteen alueelle. Mm. koulutoimintakeskus suunnittelee yläasteen rakentamista Syvälahden PA-1 (julkisten ja yksityisten palvelujen alue) kaavamerkinnän kohdalle. Siksi olisi perusteltua, että tuolla alueella oleva VU -merkintä (virkistysalue pääasiassa urheilua varten) laajennettaisiin ja näin tälle alueelle olisi mahdollisuus toteuttaa laajempia liikunnan- ja virkistysrakentamisen suunnitelmia, esim. pallo- ja tenniskenttien rakentaminen. Tähän soveltuvaa maata olisi VU -alueen vieressä olevalla V-ve -alueella (maiseman- ja ympäristöhoitoalue).
 
2. Liikenneverkko, yhteydet mantereelle;
 
Liikuntavirasto on useammassa lausunnossaan, kun on käsitelty Aurajokisuun pyöräilyreittiä, korostanut yhteyttä Hirvensalo-Kakskertaan. Siksi tulee harkita kevyen liikenteen sillan rakentamista Korppolaismäestä Hirvensaloon, esim. entisen sillan kohdalta.
 
3. Liikenneverkko, sisäiset yhteydet;
 
Kyseinen kaavaehdotus on tehty ns. runkovaihtoehto B:n pohjalta. Liikuntavirasto toteaa, että se ei poikkea muista vaihtoehdoista kuin siinä, että se rajaa liikennettä Kukolan päässä ja että liikenne olisi tiellä turvallisempaa alempien nopeuksien johdosta, millä on positiivinen vaikutus esim. pyöräliikennettä ajatellen.
 
Toivottavaa olisi, että tässä osayleiskaavassa asetettaisiin tavoitteeksi myös kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman laatiminen ja sen liittäminen osaksi tehtäviä liikenneratkaisuja.
 
4. Virkistys- ja viheralueet;
 
Virkistys- ja viheralueiden osalta olisi olemassa kaksi vaihtoehtoa; koko saarta kattavan, yhtenäisen viheralueverkoston rakentaminen tai erillisten laajoja kokonaisuuksia sisältävien viheralueiden rakentaminen. Nyt on valittu jälkimmäinen vaihtoehto, vaikka toinen palvelisi ja antaisi mahdollisuuden kehittää saaresta koko kaupunkia palveleva, nykyiset arvot säilyttävä ulkoilualue. Ja kun tähän ajatteluun liitetään ajatusyhteys länteen Ruissalosta ja etelään Airistosta, puhutaan seudullisista ja valtakunnallisista intresseistä.
 
Ihmetystä herättää se, ja ehkä syynä voi olla suuri väestömitoitus, että aikaisemmin kuntalaisten virkistyskäytössä olevia alueita on muutettu toisiin
tarkoituksiin. Esimerkkinä voidaan mainita Äijänhaudanmäen alue ja sen tuntumassa oleva Saapaskallion mäki, joka näköalapaikkana tulisi ehdottomasti säilyttää ja mahdollistaa sille vapaa käyntimahdollisuus.
 
Samassa yhteydessä tulee muistuttaa siitä, ettei tässä kaavaehdotuksessa tehtäisi mitään sellaista joka estäisi esim. rantapolkusuunnitelman toteuttamisen. Tämä rantapolku voisi johtaa myös kyseiselle Saapaskalliolle. Tällöin tulee harkita myös sitä mahdollisuutta, että nykyinen kaupungin Lauttarannassa oleva veneiden talvisäilytyspaikka siirrettäisiin kauemmaksi rannasta ja näin mahdollistettaisiin rantapolun toteuttaminen aina Pikisaaresta Moikoisten kautta Kaistarniemeen.
 
Vastaavaa ihmetystä ilmenee myös suunnitelmista joissa Tammistontien ja Majamäenkadun risteyksessä oleva metsäinen, Haarlan asukkaiden virkistykseen käyttämä alue, varattaisiin merkinnällä AP-2 (pientalovaltainen asuntoalue). Tämähän merkinnee pientalovaltaisen asuntoalueen syntyä koko metsäalueelle, eikä kuten suunnittelun lähtökohdan tulee olla; metsän ja pellon raja-alueelle.
 
Tässä yhteydessä voidaan lainata Turun yleiskaavan 2020 yleistavoitteista kohtaa Ihminen ja luonto; luontoa ei voida siirtää. Kaupungin viheraluejärjestelmä ei siten voi olla alisteinen muiden toimintojen sijoittamiselle. Se on elinvoimainen vain sijaitessaan oikein suhteessa maisemaan ja luonnon vuorovaikutussysteemeihin sekä kohta Maisema; pihoilta ja lähivirkistysalueilta johdonmukaisesti laajemmille luontoalueille jatkuva viherverkko tarjoaa mahdollisuuden lähteä kotiovelta metsään.
 
Toteutuuko Hirvensalossa em. periaate virkistys- ja viheralueiden osalta, jos saaren luonnonmaisemassa ei ole metsäisiä mäkialueita, kallionnyppylöitä ja yhtenäisiä peltoaukioita. On myös muistettava, että saaren monipuolisella virkistyskäytöllä on suuri merkitys saaren ulkopuolella asuville. Virkistysmetsät, luonto- ja lenkkipolut, hiihtoladut sekä marjastus- ja sienimaastot ovat tärkeä osa saaren virkistysarvoa. Asukkaille luonnon tulee olla ikäänkuin asuinalueen "olohuone".
 
Kuten edellä edellytettiin kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman laatimista, on syytä, että ennenkuin tehdään lopullisia päätöksiä kaupunki laatisi pikaisesti myös ulkoilu- ja virkistysalueiden kehittämisestä suunnitelman Hirvensalon alueella.
 
5. Rannat;
 
Ko. kaavan eräitä tärkeimpiä asioita on Maanpään leirintäalue ja Särkilahden venesatama. Turun kaupungilla on periaatepäätös siitä, että leirintäalue Ruissalon Saaronniemestä poistetaan ja mahdollisesti siirretään Maanpäähän.
 
Asiakirjan mukaan uuden leirintäalueen toteuttamismahdollisuuksia tutkitaan. Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta on 25.6.1997 päättänyt, että Maanpään leirintäalue jätetään korkeintaan selvitysalueeksi. Liikuntaviraston mielestä tässä tilanteessa tehty päätös on perusteltu ja realistinen.
 
Särkilahden venesataman osalta liikuntavirasto viittaa 26.10.1990 valmistuneeseen toimikuntamietintöön: Leiritoimintojen ja vierasvenesatamien kehittäminen Turussa. Tuossa lausutaan mm.:
 
- Aurajoessa sijaitsevaa, Turun kaupungin omistamaa vierasvenesatamaa laajennetaan sataan venepaikkaan joen alajuoksulle päin
 
- eri seurojen ja järjestöjen hallinnassa olevia pienvenesatamia tuetaan edelleen siten, että niihin saadaan lisää vierasvenepaikkoja. Pitkän tähtäimen tavoitteena on vierasvenetoimintojen keskittäminen leirikeskukseen / satamaan.
 
Liikuntavirasto ymmärtää, että veneilijöille voi olla ensisijaisen tärkeää päästä esim. Airistolle nopeasti ja vaivattomasti. Tässä mielessä Hirvensalo voisi toimia hyvin. Se, onko juuri tätä varten Särkilahti, kapean Myllyrauman takana oikea paikka, on syytä kysyä vielä kerran. Jos asiaa lähestytään, kuten toimikunta pidemmän tähtäimen tavoitteena piti, ajanmukaisen leirikeskuksen ja sataman rakentamisesta Hirvensalon Maanpäähän, synenergiaedun johdosta on tarkoituksenmukaista, että leirintä- ja satamakeskus käyttävät samoja toimintoja (tieyhteydet, huolto, sosiaalitilat sekä kahvio- ja ruokailupalvelut). Tällöin nämä pitävät olla toistensa välittömässä läheisyydessä. Miten tämä maanomistuksellisesti on mahdollista, pitää tutkia.
 
Uimarantojen osalta liikuntavirasto toteaa, että Satavan Ekvallan uimaranta tulee vastaisuudessakin olemaan saaren pääuimaranta. Nyt karttaan merkittyjen (VV, uimaranta-alue) uimarantojen lisäksi tulee turvata pienimuotoinen uintimahdollisuus saarten eri asutuskeskittymissä.
 
Lopuksi liikuntavirasto haluaa muistuttaa tämänkin kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä periaatteestaan, jonka se lausui antaessaan lausuntoaan Turun yleiskaavaluonnoksesta:
 
"Liikuntapaikat tulee sijoittaa lähemmäksi asuinalueita, jolloin niiden tavoitettavuus kasvaa ja vältyttäisiin erillisiltä liikennejärjestelyiltä. Asuinalueiden lähipalveluja luotaessa on pidettävä mielessä, että palvelut ovat myös vanhusten ja vammaisten saavutettavissa. Kunnallisella kaavoituksella, kuten asuntopolitiikalla, on kestävän kehityksen kannalta tärkeä tehtävä ajateltaessa ennaltaehkäisyn ja ongelmien hoidon välistä suhdetta. Päämääränä ongelmien vähentäminen. Tässä liikunnalla on oma tärkeä osansa".
 
Ehdotus: Liikuntalautakunta päättää kiinnittää huomiota Syvänlahden VU -merkinnän (virkistysalue pääasiassa urheilua varten) laajentamiseen, kevyen liikenteen yhteyden rakentamiseen Korppolaismäestä Hirvensaloon, rantapolkusuunnitelman toteuttamiseen, Äijänhaudanmäen ja Majamäen metsäalueen virkistyskäytön säilyttämiseen, kannanottoon leirintäalueesta, venesatamasta ja uimarannoista sekä esittää, että laadittaisiin alueelle kevyen liikenteen ja ulkoilu- ja virkistysalueiden kehittämissuunnitelmat.
 
Kaavoitusosasto
 
Liikuntalautakunnan VU-merkinnän alaista aluetta on laajennettu. Lisäksi kaavoitusosasto korostaa, että avoimena säilytettäville maisema-alueille on mahdollista sijoittaa alueen avoimeen luonteeseen soveltuvia kenttärakenteita.
 
Hirvensalon sillalla on mainittua yhteyttä palveleva käyttökelpoinen pyörätie. Liikuntalautakunnan esittämä siltayhteys saattaa hyvinkin myöhemmässä vaiheessa olla ajankohtainen, eikä sen myöhempää toteuttamista estetäkään nyt suunnitellulla maankäytöllä.
 
Rantapolkusuunnitelma on detaljitasoinen suunnitelma, joka voidaan toteuttaa osayleiskaavatyön jatkoksi. Osayleiskaavassa on esitetty olennaisimmat yhteystarpeet. Myös olemassa olevia viheralueita on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon sellaisin periaattein, että sisäosien laajat yhtenäiset viheralueet säilyvät ja myös tärkeimmät viheryhteydet toteutuvat.
 
Äijänhaudanmäen alue on muutettu osayleiskaavassa virkistysalueeksi liikuntalautakunnan esittämällä tavalla. Majamäen mäkialue on jo vuonna 1985 hyväksytyssä osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltaisen asumisen reservialueeksi.
 
Sekä leirintäalue- että Särkilahden venesatama-alue on poistettu osayleiskaavasta.
 
Osayleiskaavassa on esitetty kaksi uutta aluevarausta (Oriniemi ja Moikoinen/Kaistarniemi) uusille uimarannoille.
 
Kevyen liikenteen sekä ulkoilu- ja virkistysalueiden kehittämissuunnitelmat on mahdollista toteuttaa osayleiskaavatyön rinnalla tai sen jatkoksi.
 
Turun ja Porin Sotilasläänin Esikunta 17.9.1997:
 
Luonnoksessa puolustusvoimien alueeksi merkitystä alueesta vain pientä osaa hallitsee puolustusministeriö (pääosin kaavamerkinnällä EP/V tai V). Kaavaluonnoksessa olevat aluerajaukset eivät yhdy alueen nykyisiin rajoihin. Liitteenä nykytilannetta kuvaava kartta. Muilta osin aluetta hallitsevat mm. Rajavartiolaitos ja Valtion kiinteistölaitos.
 
Puolustusministeriön hallitsemalla ja puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tulee alueen käyttö ja kehittäminen sallia nykymuodossaan. Näitä toimintoja tukevia rakennushankkeita ei yleiskaava tai yleiskaavan pohjalta laadittava asemakaava saa estää.
 
Mikäli alueen hallinta siirtyy puolustusministeriöltä sisäasiainministeriölle/ Rajavartiolaitokselle ja Saaristomeren Merivartioston käyttöön, jatkuu alueen tukikohtatoiminta näillä näkymin nykyisenlaisena mahdollisesta "omistajanvaihdoksesta" huolimatta. Toiminta, joka on ristiriidassa kaavaillun virkistysaluekäytön kanssa.
 
Kaavoitusosasto
 
Osayleiskaavan mukaisesti nykyinen toiminta alueella voi jatkua. Vaihtoehtoisella kaavamerkinnällä halutaan ohjata mahdollista tulevaa alueen muuttumista nykyisestä poikkeavaan käyttöön. Vertailukohdaksi voidaan ottaa vuonna 1985 hyväksytty osayleiskaava, jossa ns. Arolan alueet oli osoitettu puolustusvoiminen alueeksi. Kuitenkin jo hyvin pian kaavan hyväksymisen jälkeen käynnistettiin alueen asemakaavoittaminen Turun kaupungin ja Valtion välisen maanvaihdon esisopimuksen mukaisesti osayleiskaavan vastaiseen tehokkaaseen asumiskäyttöön.
 
Tielaitos, Turun tiepiiri 26.9.1997:
 
Osayleiskaavan tieverkko on luokiteltu toiminnallisesti pääkokoojateihin (Itäinen Pitkäkatu-Kakskerta mt 1821) ja kokoojateihin. Kokoojatieverkkoon on esitetty kolme vähäistä tielinjan siirtoa. Uutena yhteytenä on kaavaan esitetty Eteläkaaren johtamista Pitkäsalmen yli Kakskerrantielle. Uusi tieyhteys vähentää merkittävästi nykyisen Hirvensalon sillan liikennemäärää tulevaisuudessa. Tämän tieyhteyden reunaan tulee lisätä kevyen liikenteen väylämerkintä.
 
Kaavoitusosasto
 
Tielaitoksen esittämä kevyen liikenteen väylämerkintä on lisätty osayleiskaavaan.
 
Kulttuurilautakunta 8.10.1997:
 
Ehdotus: Kulttuurilautakunta toteaa lausuntonaan, että Hirvensalon rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen erityisluonne luonnonmukaisena ja merellisenä asutusalueena, jossa maaseutumaisen yleisilmeen säilyminen olisi suotavaa ja että
 
- saaren Pukinsalmen vastainen pohjoisranta on osa valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, mikä on otettava suunnittelussa erityisesti huomioon
 
- että srk-määräys tulee muuttaa toiseen muotoon, kohteissa saa suorittaa vain sellaisia rakennustoimenpiteitä, jotka eivät heikennä kokonaisuuden ympäristöllisiä, maisemallisia, historiallisia TAI rakennustaiteellisia arvoja
 
- että kantatilojen suoja-alueita tulee tarkentaa Jänessaaren, Seulun, Maunulan ja Ylikylän tilojen kohdalla
 
- että Ylikylän tilan länsipuolinen alue säilytetään rakentamattomana
 
- että Arolan tilan etelä- ja itäpuolelle suunniteltu asuntoalue toteutetaan pientalovaltaisena
 
- että Wäinö Aaltosen kotitalon edustalle suunniteltu LV-1 alue poistetaan tai se toteutetaan pienemmässä mittakaavassa
 
- että Haarlan Itä- ja Länsitalojen länsipuolella oleva AP-2 liitetään osaksi MT-1-aluetta
 
- että Meltoisten kylän ranta-alueen kaavamerkinnän tulee olla RA/s
 
- että Tammiston tilan eteläpuolelle suunniteltu LV-2 ja LV-1 alue poistetaan tai toteutetaan pienemmässä mittakaavassa
 
- että Nepon saaren kaavamerkintä vaihdetaan RA-1:stä RA/s-merkinnäksi
 
- että Wastmäen kartanon alueella ei tule sallia lisärakentamista ja Wastmäenlahteen suunniteltu venevalkama-alue tulee siirtyä kauemmaksi
 
- että AP1-3 alueet muutetaan niin, että pientalovaltaisille alueilla sallitaan vain vanhan rakennuskannan tyyppistä ja saman mittakaavaista rakentamista
 
- että Friskalan kartanon itä- ja länsipuoliset AP-2-alueet poistetaan osayleiskaavasta
 
- että myös Kaistarniemen Ylitalon ympäristön kaavamerkintä tulee olla AM/s kuten on Alitalossakin
 
- että Papinsaaren pohjoisosassa oleva AP-2 alue maisemallisista syistä poistetaan
 
- että Honkaistenrannan uudisrakentaminen ei saa heikentää alueen historiallista merkitystä
 
- että kaavaehdotukseen lisätään puuttuvat muinaismuistolain tarkoittamat muinaismuistokohteet
 
- että virkistysalueella sijaitseville sr-rakennuksille muodostetaan asemakaavassa rakennusala ja tontti.
 
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.
 
Lisäksi päätettiin Mikkolan ehdotuksesta yksimielisesti
 
- että selvitetään Peurakallion tanssilavan säilyttäminen.
 
Kaavoitusosasto
 
Pukinsalmen rantaan rajoittuvat vanhat asutus- ja loma-asuntoalueet on varustettu s-merkinnällä. Pohjoisrannan läheisyydessä sijaitseville kerrostaloalueiden korkeatasoinen toteutus ratkaistaan. Yhtenäisyyden ja korkeatasoisuuden takaamiseksi aluetta tulee käsitellä kokonaisuutena, jota koskeva määräys on lisätty osayleiskaavaan.
 
Srk-merkintään liittyvän määräyksen muoto on muutettu kulttuurilautakunnan esittämällä tavalla.
 
Suoja-alueita on tarkistettu ja nyt kun osayleiskaavaan on saatu tyydyttävä karttapohja tarkistusta voidaan jatkaa.
 
Esitetty pientalovaltaisen asuntoalueen merkintä käsittää myös rakentamattomia vapaa-alueita. Asia ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa.
 
Arolan alueen taimikkoalue on luonteva paikka aiemmin esitettyä pienimuotoisemmalle kerrostalovaltaisellekin rakentamiselle.
 
Wäinö Aaltosen kotitalon edustan LV-1 -aluetta on pienennetty.
 
Esitetty Meltoisten kylän ranta-alueen kaavamerkinnäksi on muutettu kulttuurilautakunnan esittämällä tavalla RA/s.
 
Tammiston LV-1- ja LV-2 -alueet ovat aiemman osayleiskaavan mukaisia ja pääosin jo toteutuneetkin.
 
Esitetty Nepon saaren kaavamerkinnäksi on muutettu kulttuurilautakunnan esittämällä tavalla RA/s.
 
Wastmäenlahden venevalkama-alue on vahvistetun asemakaavan mukainen.
 
Monilla esitetyillä pientalovaltaisilla alueilla ei ole vanhaa rakennuskantaa, jonka tyyppistä kulttuurilautakunta haluaisi uudenkin olevan. Mittakaavaltaan esimerkiksi erillispientalot ovat tänä päivänä jo asumisväljyyden kasvun johdosta aivan erilaisia kuin monet vanhat omakotirakennukset.
 
Friskalan kartanon molemmin puolin on esitetty pientaloasutusta siten, ettei kartanokokonaisuuden asema kokonaisuudessa kärsisi. Molemmin puolin rakentamista on jo siksikin, että tällä kunnioitettaisiin kartanokokonaisuuden symmetriasommitelmaa. Ympäristönsuojelulautakunnankin esittämänä on kartanon itäpuolinen asumisalue poistettu kaavasta.
 
Kaistarniemen Ylitalo on varustettu AM/s -merkinnällä.
 
Papinsaaren aluevaraukset on yleispiirteinen kuvaus hyväksytystä asemakaavaehdotuksesta.
 
Esitettyjä muinaismuistokohteita on lisätty osayleiskaavaan.
 
Esitetyt puistoissa sijaitsevien sr-rakennusten rakennusalojen ja mahdollisten tonttien muodostaminen ja Peurakallion tanssilavan säilyttäminen ovat ratkaistavissa asemakaavoitusvaiheessa.
 
Ympäristönsuojelulautakunta 14.10.1997:
 
Ympäristönsuojelulautakunta päätti kaavoitusosastolle annettavassa lausunnossaan Hirvensalon osayleiskaava 2020 -ehdotuksesta todeta, että ehdotuksesta puuttuu rakennuslain edellyttämä kaavaselostus asianmukaisine liitteineen, mm. ympäristövaikutusten vertailu, jossa arvioidaan erilaisten vaihtoehtojen vaikutus ympäristöön, selvitys liikenteen järjestämisestä, luonnonsuojelusta ja muista seikoista, jotka kaavan arvostelemiseksi voidaan katsoa tarpeellisiksi. Näin ollen ehdotusta ei voida pitää rakennuslain tarkoittamana yleiskaavaehdotuksena, vaan vasta luonnoksena ja ympäristönsuojelulautakunta antaakin lausuntonsa luonnoksesta sekä varaa itselleen tilaisuuden uuden lausunnon antamiseen varsinaisen ehdotuksen valmistuttua.
 
Lautakunta toteaa myös, että osayleiskaavakartta on teknisesti huono. Alueen nykytilan tulisi näkyä selvemmin kaavamerkintöjen taustalla, jotta suunniteltuja muutoksia voisi helpommin analysoida itse kaavakartan avulla.
 
Käytettävissä olevan puutteellisen tiedon pohjalta ympäristönsuojelulautakunta esittää "ehdotukseksi" nimetyn luonnoksen sisällöstä kuitenkin seuraavat näkökannat:
 
Asuinalueet
 
- Hirvensalon väestötavoitetta tulee pienentää vastaamaan saaren luonnon kantokykyä;
 
- Ns. Pohjoisrannan alueella olevat V/AK ja V/PY merkinnät tulee muuttaa V -merkinnöiksi. Sen sijaan muut Pohjoisrantaan merkityt asuinrakentamiseen tarkoitetut alueet voidaan säilyttää siten, että ne merkitään toteutettavaksi pienkerrostalovaltaisina alueina, joilla kerrosluku saa olla enintään 3-4;
 
- Arolan kerrostaloasutukselle varatun AK -alueen merkintöjä tulee täydentää siten, että alue tulee toteuttaa pienkerrostalovaltaisesti ja kerrosluvun ollessa enintään 3-4;
 
- Arolaan suunnitellut asuntoalueet tulee rajata siten, että luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit säilyvät (liite 7);
 
- "Keskusta-alueelle" suunniteltuja PA-1 -alueita tulee tarkentaa kaavamääräyksien osalta. Määräyksistä tulee selvitä, minkälaista asuntorakentamista tarkoitetaan;
 
- Toijaisiin suunniteltuja asuinalueita tulee rajata kauemmas nykyisestä luonnonsuojelualueesta ja asuntoalueet tulee rajata siten, että luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit säilyvät (liite 7);
 
- Haarlassa rakentamisen suuntaamisen ohjeena tulee käyttää ympäristöviraston julkaisua 1/1989, jossa on selvitetty Vähä-Haarlan kaava-alueen kasvillisuus, maisema ja luonnonolosuhteet ja annettu ohjeet parhaiten rakentamiseen soveltuvista alueista;
 
- Vireillä on hanke eurooppalaisten nuorten arkkitehtien kilpailun järjestämiseksi nykyisin pääasiassa venetelakkakäytössä olevan Lauttarannan alueen käytön suunnittelemiseksi. Mikäli kilpailu toteutuu, kyseinen alue pitäisi merkitä selvitysalueeksi.
 
Liikenne
 
- Hirvensalosta Katariinanlaaksoon johtavan siltayhteyden tarpeellisuuden ja yleensä uuden sillan optimaalisen sijainnin arvioimiseksi Hirvensalosta tulee laatia perusteellinen liikenneselvitys, jossa arvioidaan kokonaisuutena tulevia liikkumistarpeita ja tarvittavia yhteyksiä työpaikkojen, koulutuspaikkojen ja asutuksen painoalueiden suhteen ja jossa keskeisintä on, miten yhteyksien rakentaminen lyhentää matkaa kaupungin keskustaan. Asutuksen painopisteen siirtyessä saaren pohjoisosaan, on tarpeen selvittää myös mahdollisuudet sijoittaa uusi silta Lauttarantaan (Hirvensalontien jatkeeksi). Em. syystä tulisi sekä ehdotuksessa nyt oleva sillan paikka että pohjoisosaan mahdollisesti rakennettavan sillan paikka tarvittavine muine liikennealueineen merkitä tässä vaiheessa selvitysalueeksi;
 
- mikäli Sorttamäen siltayhteyteen päädyttäisiin, suunniteltu yksityisten palvelujen ja hallinnon alue ei sovellu maisemallisesti vierekkäin V-ve -alueen (Maiseman- ja ympäristönhoitoalue. Avoimena hoidettava ja säilytettävä maisematila) kanssa. PK -alueen sijoittamista toisaalle on harkittava;
 
- Sorttamäkeen suunniteltu uimaranta ja Hirvensalon liikenteen ulosmenoväylä eivät sovellu sijaitsemaan vierekkäin ilman suojavyöhykettä. Alueiden väliin tulee sijoittaa suojavyöhyke;
 
- itä-länsisuuntaista kokoojayhteyttä ei saa toteuttaa runkovaihtoehto B:n mukaisena, koska ehdotuksessa esitetty linjaus kulkee erityisesti arvokkaan lehtoalueen läpi;
 
- kokoojayhteyden tarpeellisuutta on vielä tutkittava.
 
Luonnonsuojelu
 
- Hirvensalosta tulee teettää yksityiskohtaiset kasvillisuusselvitykset uuden luonnonsuojelulain suojeltujen luontotyyppien sekä metsä- ja vesilain arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottamiseksi osayleiskaavan pohjalta laadittavissa asemakaavoissa;
 
- Friskalanlahden arvokkaan linnustonsuojelualueen viereen ei tule osoittaa asumista. AP-2 -määräys lahden länsipuolella pitää muuttaa V-ve -määräykseksi. Alue on seutukaavassa varattu pääosin lähivirkistysalueeksi VL.
 
- Friskalanlahdella sijaitseva Kaistarniemen perinnemaisema-keto pitää merkitä SL -merkinnällä vähintään kaupungin antaman Natura 2000 -lausunnon mukaisesti SL -alueeksi;
 
- Friskalanlahteen rajoittuva Tammirinteen lehto tulee merkitä Luonnon monimuotoisuus Turussa - selvityksen tai Turun Natura 2000 -lausunnon mukaisesti SL -alueeksi;
 
- Friskalan kartanon itäpuolelle merkitty AP-2 -varaus tulee poistaa. Varaus tulee muuttaa perinnemaisema-alueiden kohdalla SL -merkinnäksi ja muilta osin MT-1 -merkinnäksi;
 
- Sorttamäessä V/s -merkinnällä rajattu alue on uuden luonnonsuojelulain tarkoittama suojeltu luontotyyppi -kohde, jossa tavoitteena on rauhoittaa se luonnonsuojelulain mukaan. V/s -merkintä tulee muuttaa SL -merkinnäksi;
 
- Alvarinmäen V/s -alue tulee merkitä SL -alueeksi;
 
- Haarlan jalopuumetsikkö tulee merkitä SL -alueeksi;
 
- Syvälahden perinnemaisema-alue tulee merkitä SL -alueeksi;
 
- lisäksi kaikki muut ympäristöviraston inventoinnin perusteella suojeltavien luontotyyppien ja arvokkaiden elinympäristöjen kriteerit täyttävät uudet kohteet tulee ottaa huomioon osayleiskaavassa (liite 7);
 
- Laurinkari tulee merkitä V/s -alueeksi siellä olevan harvinaisen skapoliittimineraaliesiintymän takia.
 
Virkistys
 
- Maanpään leirintäaluevaraus osoitetaan kaavassa ao. merkinnöin;
 
- Kesäkoti Margaretan nykyisessä käytössä 1940-luvulta asti ollut kaupungin vuokra-alue tulee merkitä RT -merkinnällä (telttailu- ja leirintäalue) niiltä osin kuin aluetta käytetään ulkoilulain tarkoittamana leirintäalueena;
 
- ASS:n venesatama Pikisaaressa merkitään yleiskaavan mukaisesti LV -merkinnällä;
 
- Moikoisten Saapaskallion alueella nyt vapaana olevat ranta-alueet tulee merkitä osayleiskaavassakin virkistysalueiksi.
 
Kaavoitusosasto
 
Pohjoisosan kerrostaloalueesta on mahdollista saada korkeatasoinen kunhan aluetta käsitellään kokonaisuutena ja kunhan asemakaavoitus- ja rakennussuunnitteluvaiheessa taataan riittävät resurssit korkeatasoiselle suunnittelulle ja toteutukselle. Alue kokonaisuutena voisi esimerkiksi olla luonteva ekologisen kaupunkirakentamisen suunnittelukilpailukohde.
 
Pienkerrostalo ei terminä kuulu kaavaterminologiaan, eikä sillä ilman lisämääräyksiä juridisesti saavutettaisi mitään. Yksittäisten rakennusten koot voidaankin tutkia parhaiten asemakaavoitusvaiheessa.
 
Erilaisia kerroslukumerkintöjä toki voitaisiin alueittain heitellä, mutta kaavoitusosaston mielestä rakennuksen kerrosluku ja korkeus ovat näillä maisemallisesti arvokkailla alueilla niin tärkeä lähimiljööseen vaikuttava asia, että se tulisi huolellisemmin tutkia asemakaavoitusvaiheessa.
 
Luonnonsuojelulain mukaiset arvokkaat luontotyypit on erillisin määräyksin merkitty osayleiskaavaan ympäristönsuojelulautakunnan esittämällä tavalla.
 
Keskusta-alueella ja muillakin PA-1 -alueilla tavoiteltavasta asuntorakentamisen tavasta on osayleiskaavaan lisätty ympäristönsuojelulautakunnan esittämiä selventäviä lisämääräyksiä.
 
Toijaisiin suunniteltujen pientalovaltaisten asuntoalueiden rajausta ja tielinjauksen sijaintia on tarkistettu ympäristönsuojelulautakunnan esittämällä tavalla. Täsmällisemmin luonnonsuojeluasioiden turvaaminen voidaan määritellä vielä asemakaavoitusvaiheessa.
Jo toteutuneella Haarlan asuntoalueella on pääosa rakentamisesta sijoitettu mainitussa julkaisussa esitetylle parhaiten rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Kaavoitusosaston mielestä lopputulos osoittaa, että ratkaisumalli ei välttämättä ole ainakaan ainoa oikea tapa sijoittaa rakentamista luonnonympäristöön.
 
Osayleiskaavassa on pyritty välttämään epämääräisiä selvitysalueita. Toisaalta tarkoituksena on ollut, että nyt esitetyllä maankäytöllä ei myöskään estettäisi myöhemmässä vaiheessa tarpeellisiksi koettavia tie- tai siltahankkeita.
 
Sorttamäen työpaikkarakentamisen ratkaisu pohjautuu samaan Hirvensalon maisemallisesta perusrakenteesta lähtevään rakentamistapaan kuin esitetyt uudet asuntoalueetkin: Sekä avoimet maisematilat että metsäiset mäkialueet jäävät maisemallisiksi elementeiksi ja rakentaminen sijoittuu avointen alueiden reunoille mäkialueisiin tukeutuen.
 
Sorttamäen lähellä olevan Moikoisten/Kaistarniemen uimarannan ja tielinjauksen väliset suojavyöhykkeet voidaan ratkaista asemakaavoitus-/toteutusvaiheessa.
 
Itä-länsisuuntaisen kokoojatieyhteyden tarpeellisuus ratkaisee sen toteuttamisen. Jo vuoden 1985 osayleiskaavassa on ollut itä-länsisuuntainen yhteys, joka on tarpeettomana jäänyt toteutumatta. Tielinjauksen täsmällistä sijaintia tarkistetaan luonnonsuojelutavoitteita vastaavaksi. Tärkein uusitun kokoojatielinjauksen sijainnin peruste on kuitenkin vanhan kulttuurimaiseman kunnioittaminen: tielinjaus noudattaa valtaosin vanhoja perinteisiä tiepohjia.
 
Osayleiskaavaan on lisätty määräys aluekohtaisten luonto- ja kasvillisuusselvitysten laatimisesta ympäristönsuojelulautakunnan esittämällä tavalla.
 
Friskalanlahden arvokkaan linnustonsuojelualueen länsipuolelle osoitettu AP-2 alue sijaitsee kokonaisuudessaan linnustonsuojelualueen ulkopuolella. AP-2 -alue sijaitsee myös kokonaisuudessaan Natura-ehdotuksen mukaisen suoja-alueen ulkopuolella. Natura-ehdotuksen aluevaraukset sisältävät myös riittävät suoja-alueet, jotka ovat osayleiskaavan mukaisia.
 
Kaistarniemen perinnemaisema -keto on varustettu SL-merkinnällä ympäristönsuojelulautakunnan esittämällä tavalla.
 
Friskalanlahteen rajoittuva Tammirinteen lehto on varustettu V/s -merkinnällä.
 
Friskalan kartanon itäpuolinen AP-2 varaus on poistettu ympäristönsuojelulautakunnan esittämällä tavalla.
 
Sorttamäen ja Alvarinmäen riittävän suojelun takaamiseksi alue on varustettu V/s -merkinnöin ympäristönsuojelutoimiston 'Luonnon monimuotoisuus Turussa' -raportin mukaisesti. Myös Haarlan jalopuumetsikön ja Syvälahden perinnemaisema-alueen nykyiset merkinnät ovat kaavoitusosaston mukaan riittäviä tarvittavan suojelun takaamiseksi.
 
Suojeltavien luontotyyppien ja arvokkaiden elinympäristöjen inventoinnit on otettu osayleiskaavassa huomioon kaikilta osin.
 
Laurinkari on muutettu V/s -alueeksi ympäristönsuojelulautakunnan esittämällä tavalla.
 
Maanpään leirintäalueen varaus on poistettu osayleiskaavasta.
 
Kesäkoti Margarethan kaavamerkintä on muutettu mittaus- ja tonttiosaston esittämällä ympäristönsuojelulautakunnan esittämän suuntaisella RA-2 -merkinnällä.
 
ASS:n venesatama on varustettu ympäristönsuojelulautakunnan esittämällä LV-merkinnällä.
 
Moikoisten Saapaskalliossa vapaana olevat ranta-alueet on muutettu osayleiskaavaan V-alueiksi ympäristönsuojelulautakunnan esittämällä tavalla.
 
Turun yleiskaava 2020 -vaihtoehdot
 
Turun yleiskaavan 2020 esillä olleista vaihtoehdoista voidaan Hirvensalon osalta todeta seuraavaa:
 
A VAIHTOEHTO
(Hirvensalon asukasmäärä 12500)
 
- Vaihtoehto toteuttaisi aiemmin hyväksyttyä politiikkaa ja valmistelussa olevan osayleiskaavan lähtökohtia.
 
- Vaihtoehto olisi hengeltään täydennysrakentamista ja olevan infrastruktuurin hyväksikäyttöä: Hirvensalossa kaavoittamatta tai epämääräiseen ja kaavataloudellisesti heikkoon käyttöön jääneisiin väleihin sijoitettaisiin asuntopainotteista rakentamista. Tässä mielessä vaihtoehto korostaisi kestävän kehityksen periaatetta: 'Tiivis rakentaminen - väljä luonto'
 
- Vaihtoehdossa saaren uudet työpaikat sijoittuisivat pääasiassa keskusta-alueelle. Hirvensaloon saataisiin lyhyellä tähtäimellä suhteellisen vähän uutta työpaikka- ja toimitilarakentamista. Työpaikkoja toteutuisi lähinnä asuntorakentamisen lomaan ja asumisen yhteyteen.
 
- Kokonaan uusia pientaloalueita kaavoitettaisiin lähitulevaisuudessa suhteellisen vähän (Kaistarniemen jatko-osat, Papinsaari, Friskala ja Maunula). Uudisrakentaminen toteutettaisiin siten pientalovaltaisena pääasiassa Kakskerrantien varteen.
 
- Vaihtoehdossa suuri osa saaren keskiosista jätettäisiin haja-asutusalueiksi ja länsiosa rauhoitettaisiin rakentamispaineilta mahdollisimman kokonaan.
 
- Vaihtoehdossa varsin laajat viher- ja vapaa-alueet mahdollista säilyttää maankäytön ulkopuolella.
 
B VAIHTOEHTO
(Hirvensalon asukasmäärä 10000)
 
- Vaihtoehdossa Hirvensalon asukasmäärä kasvaisi vähemmän, kuin tähän asti on ajateltu. Maankäyttöohjelmassa osoitettujen uusien asuntoalueiden lisäksi ei tulisi käytännössä muita uusia kaavoitettavia alueita.
 
- Vaihtoehdossa olemassa oleva infrastruktuuri jäisi vajaakäyttöön, alueen rakenne säilyisi hajanaisena.
 
- Viher- ja vapaa-alueita olisi mahdollista säilyttää laajasti.
 
- Ympäristö muuttuisi kaikkein vähiten. Siten vaihtoehto olisi kaikkein ystävällisin nykyisten asukkaiden kannalta.
 
- Kaupungin työpaikkarakentamisen painottuessa akselin varteen jää Hirvensalo asuntoalueeksi, joka ei olisi vetovoimainen työpaikkarakentamisen alue.
 
- Jo kaavoitettujen alueiden sekä epämääräisten välien ja joutoalueiden täydennysrakentaminen lykkääntyisi.
 
- Vuoteen 2010 asti vaihtoehto olisi A-vaihtoehdon kaltainen, erot syntyisivät pääasiassa 2010 jälkeen.
 
- Vaihtoehdossa suuri osa saaren keskiosista jätettäisiin haja-asutusalueiksi ja länsiosa rauhoitettaisiin rakentamispaineilta mahdollisimman kokonaan.
 
- Vaihtoehdon perustana vuoteen 2010 asti on hyväksytty asunto- ja maankäyttöohjelma, joka sinänsä ei ole mikään maankäytön kokonaissuunnitelma - vaan pikemminkin varsin sattumanvarainen luettelo vireillä olevista kaavahankkeista.
 
C VAIHTOEHTO
(Hirvensalon asukasmäärä 15000)
 
- Vaihtoehdossa merkittävästi laajemmat alueet saaren eteläisistä keskiosista otettaisiin asuinpientalorakentamisen piiriin. Ympäristön pienimittakaavaisuus olisi mahdollista säilyttää, laajoja vapaa-alueita menetettäisiin.
 
- Palvelut keskittyisivät harvasta pientalovaltaisesta rakenteesta johtuen. Saarten palvelukeskittymä tulisi sijoittumaan asukaspainopisteen mukaisesti etelämmäksi, mahdollisesti Satavan pohjoisosaan.
 
- Kasvanut asukasmäärä takaisi periaatteessa edellytykset palvelujen syntymiselle, joukkoliikennetiheyden kasvattamiselle jne. Ratkaisu olisi laajalle levittäytyvästä rakenteesta johtuen kuitenkin autokaupunkihenkinen, jossa ajoneuvoliikkuminen perustuisi yksityisautoiluun.
 
- Työpaikka- ja toimitilarakentamiselle saataisiin vetovoimaisuutta Hirvensaloon. Uusi silta tulisi tarpeelliseksi ja sen varteen olisi luontevasti sijoitettavissa yritystoimintaa.
 
- Vaihtoehdossa saataisiin nykyinen infrastruktuuri tehokkaaseen käyttöön, mutta myös uusia investointeja julkisiin palveluihin, kunnallistekniikkaan, tiestöön, siltaan jne. tarvittaisiin merkittävästi enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Tästä näkökulmasta vaihtoehto on kaupungille kallein.
 
Tehdyt muutokset
 
Olennaisimmat muutokset, jotka kaavaan on edellisen käsittelykierroksen jälkeen tehty:
 
- kaupunginhallituksen esittämästä 14 kohtaa käsittäneestä päätöksestä johtuen: saaren keskiosan käsittely, saaren länsiosan rauhoittaminen mittavalta rakentamiselta, keskusulkoilupuiston tiukempi rajaus ja sen läpi menevän liikenteen katkaiseminen, keskustoimintojen sekä työpaikka-alueiden laajentaminen, koillisrannan ranta-alueiden muutokset, leirintäaluekohteen rinnakkaismääräys, kevyen liikenteen sillan sijoittumismahdollisuus, uuden sillan aluevarauksen rinnakkaismääräys sekä Friskalanlahden asuntoalueen pienentäminen.
 
- kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan tarkistusesityksistä johtuen: leirintäalueratkaisu, itä-länsi -suuntainen tielinjaus, Kaistariementien eteläpuolisen pientaloalueen palauttaminen kaavaan, Haarlan alueen kuormituksen keventäminen rinnakkaismääräyksin, Friskalanlahden länsipuolisen asuntoalueen reilu pienentäminen ja tilalle V-ve -alueen osoittaminen, kerrostaloalueiden tuntuva pienentäminen ja niiden kerrosluvun rajaaminen neljään sekä luonnonsuojelulain tarkoittamien suojelukohteiden rajauksien perusteellinen tarkistaminen jatkuneen inventoinnin pohjalta.
 
- Turun yleiskaava 2020 -vaihtoehtojen sisällöstä johtuen: rinnakkaismääräyksillä varustettujen asuntoalueiden lisääminen saaren keskiosissa sekä palvelurakentamisen mahdollisuuksien lisääminen saaren keskiosissa.
 
- vuorovaikutustyöryhmän työn pohjalta syntyneet olennaisimmat tarkistukset: itä-länsi -suuntaisen tielinjauksen uusi sijainti, Särkilahden venesatamavarausten tuntuva tarkistaminen, Särkilahden koulualueen merkintä sekä mahdollisuus vierasvenesataman toteuttamiseksi pohjoisrannalle.
 
- vaikutusten arvioinnin ja vaihtoehtojen vertailun tuomat muutokset: rajoituksia ja ehtoja kerrostalorakentamisen sopeuttamiselle ja määrälle, saaren kokonaisrakennemallin selkiyttäminen sekä Särkilahden laajan venesatamakokonaisuuden poistaminen.
 
- Osayleiskaavaan liittyvän kaupunkikuvallisen ja maisemallisen selvityksen pohjalta on: poistettu Särkilahden laaja venesatamavaraus sekä tutkittu mahdollisuutta Mustalahden venesataman toteuttamiselle, tarkistettu ulkoilureitin kulkua Moikoisissa,
 
- Naturan ja muiden luonnonsuojelukohteiden kattava uudelleenarviointi on aiheuttanut merkittäviä muutoksia luonnonsuojelukohteiden lukumäärissä ja rajauksissa.
 
Kaavoituksen vaiheista
 
Osayleiskaavan perusteita selvitettäessä on saaren asukkaita kuultu sekä asukastilaisuuksissa että kaikille saaren asukkaille jaettujen julkaisujen välityksellä. Kuulemisten avulla on saatu arvokkaita paikallistuntemukseen perustuvia perustietoja ja mielipiteitä saaren kehittämisen pohjaksi.
 
Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta hyväksyi 27.5.1997 päivätyn luonnoksen tietyin muutoksin kokouksessaan kesäkuussa 1997. Tehtyjen muutosten jälkeen kaava lähetettiin osayleiskaavaehdotuksena lausunnoille. Samanaikaisesti suoritettiin rakennuslain edellyttämä laatimisvaiheen kuuleminen. Lausuntojen ja kuulemisessa esitettyjen mielipiteiden johdosta kaavaa tarkistettiin. Uusi osayleiskaavaluonnos päivättiin 27.11.1997.
 
Keväällä 1998 osayleiskaavasta tehtiin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti arviointi koko kaupungin yleiskaavan (Turun yleiskaava 2020) vaihtoehdoista. Hirvensalon osalta niin yleiskaavavaihtoehtoja kuin niiden vaikutusta osayleiskaavaan esiteltiin asukastilaisuudessa 2.6.1998.
 
Elokuussa 1998 käynnistyi niinikään kaupunginhallituksen päätöksen mukaisen vuorovaikutteisen arviointityöryhmän työskentely. Työryhmässä olivat edustettuna saaren asukasjärjestöt Hirvensalo seura ja Hirvensalon omakotiyhdistys sekä Terve Hirvensalo-Kakskerta -projekti. Kaupungin puolelta työryhmässä oli edustus kaavoitusosastolta, yleiskaavatyöryhmästä ja ympäristövirastosta. Työryhmä sai loppuraporttinsa valmiiksi 13.10.1998."
 
Kaavoitusosasto/TH 26.5.1999/254-99:
 
"Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta päätti 9.12.1998 ( 1431) esittää kaupunginhallitukselle, että Hirvensalon osayleiskaava 2020 -ehdotus hyväksytään seuraavin tarkistuksin ja lähetetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi sekä edelleen ympäristöministeriön vahvistettavaksi ja samalla esitetään pyyntö, ettei osayleiskaava-alueella asemakaavoja ja niiden muutoksia ole alistettava vahvistettavaksi:
 
1 Kaavaan merkitään tie- ja siltayhteys Sorttamäen kohdalle
2 Kaavasta poistetaan Maanpään alueelta telttailu-, leirintä- ja matkailualuemerkinnät, jolloin ko. alueet jäävät kaavaan virkistysalueeksi.
 
Kaupunginhallitus päätti 14.12.1998 ( 1374) hyväksyä Hirvensalon osayleiskaavaa 2020 koskevan ehdotuksen asetettavaksi säädetyin tavoin nähtäville kaavoitusosaston esittämässä muodossa, kuitenkin siten tarkistettuna, että lähinnä Särkilahden koulua olevan alueen merkintä A/AP-3 muutetaan PK merkinnäksi.
 
Kaupunginhallituksen edellyttämällä tavalla muutettu osayleiskaavaehdotus asetettiin nähtäville 11.1. - 10.2.1999 väliseksi ajaksi.
 
Nähtävilläoloaikana osayleiskaavaan jätettiin 57 muistutusta.
 
Hallintokuntia ym. pyydettiin täydentämään aiemmin osayleiskaavaehdotuksen runkovaihtoehdosta antamiaan lausuntoja. Uusia lausuntoja ja lausuntojen täydennyksiä saapui 19 kpl.
 
Muistutusten ja lausuntojen ohella osayleiskaavaehdotukseen ovat aiheuttaneet tarkistuksia ja täsmennyksiä jo päättynyt Turun leirintäalueen kokonaisratkaisua selvittäneen työryhmän työ sekä yhä käynnissä oleva Hirvensalo-Kakskerran koulutilajärjestelyä selvittävän työryhmän työ.
 
Yhteensä kuulemis- ja lausuntovaiheen aikana kaavakarttaan tehtiin noin 40 tarkistusta ja täsmennystä. Olennaisimmat muutokset ovat leirintäaluemahdollisuuden jättäminen kaavaehdotuksesta kokonaan pois sekä rinnakkaismääräyksin varustetuilla alueilla ensiksi mainitun käyttötarkoituksen määritteleminen ensisijaiseksi aluevaraukseksi.
 
Yleishavaintona Hirvensalon osayleiskaavan laadinta on selkeästi osoittanut, että osayleiskaavoitus on enemmän prosessi kuin projekti. Näin laajassa kokonaisuudessa jatkuvasti muuttuvat ja täydentyvät tarpeet, tulkinnat laeista, suojelutarpeista, vuorovaikutteisuudesta, kuulemismenettelyistä jne. sekä jatkuvasti tarkentuva taustatieto- ja perusselvitysmateriaali aiheuttavat sen, ettei ole tarkoituksenmukaistakaan yrittää saada kokoon mitään "lopullista, virheetöntä ja ristiriidatonta" asiakirjakokonaisuutta. Merkittävimmät kaavaehdotuksen perusratkaisut on luottamuselimissä jo aiemmin hyväksytty. Siten kaavoitusosastolla onkin lausunnoista ja muistutuksista johtuvia muutoksia tehdessään ollut lähtökohtana, että osayleiskaavaehdotukseen tehdään ainoastaan sellaisia tarkistuksia, jotka eivät aiheuta prosessin palautumista uuteen kuulemis- ja lausuntovaiheeseen."
 
Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta päätti 2.6.1999 "esittää kaupunginhallitukselle, että vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin sekä niiden johdosta 20.5.1999 tehdyt tarkistukset hyväksytään, ja edelleen, että Hirvensalon osayleiskaava 2020-ehdotus hyväksytään seuraavin tarkistuksin ja lähetetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi sekä edelleen ympäristöministeriön vahvistettavaksi ja samalla esitetään pyyntö, ettei osayleiskaava-alueella asemakaavoja ja niiden muutoksia ole alistettava vahvistettavaksi:
 
1. kaavaan merkitään Sorttamäen kohdalle tie- ja siltayhteys välittömästi, jolloin ehdotuksesta tulee poistettavaksi maininta selvitysvarauksesta
 
2. Majamäen alueelle osoitetut kaksoismerkinnät poistetaan ja kohteet merkitään heti AP-2 ja AP-3 alueiksi, jotka liittyvät siten yhtenäisesti jo asemakaavoitettuun AP-1 alueeseen
 
3. Arolaan esitetyn AK-2 alueen kaavamääräyksiä tarkistetaan siten, että määräykset mahdollistavat myös pientalovaltaisen rakentamisen, jolloin rakennusten sijoituksella voidaan keventää maisemaa ja ympäristöä suhteessa olevaan pientalokantaan ja suojeltavaksi esitettyyn kantatilan rakennuskokonaisuuteen
 
4. lisäksi lautakunta edellyttää, että kaavan jatkokäsittelyn yhteydessä selvitetään vielä erikseen puolustusvoimien kanta osayleiskaavaehdotukseen."
 
Apulaiskaupunginjohtaja Juhani Määttä:
 
"Hirvensalon osayleiskaavaehdotus on kaupunginhallituksen aikaisempien kannanottojen mukainen. Kaavoitusosaston ehdotus, että rinnakkaismääräyksin varustetuilla "ns. raidallisilla" alueilla ensiksi mainittu käyttötarkoitus määritetään ensisijaiseksi aluevaraukseksi, merkitsee yleiskaavan väestötavoitteen pienenemistä n. 10.000 asukkaaseen. Menettely voidaan hyväksyä tässä vaiheessa.
 
Koko kaupunkia koskevan yleiskaavan valtuuston hyväksymä väestötavoite on 12.500. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tullaan osa "raidallisista" alueista muuttamaan asuntoalueiksi. Yleiskaava laaditaan uuden rakennuslain mukaisena oikeusvaikutuksia omaavana kaavana, joten Hirvensalon osayleiskaavan hyväksyminen kaavoitusosaston ehdottamassa muodossa ei haittaa valtuuston tavoitteiden toteuttamista.
 
Yleiskaavan yhteydessä voidaan muitakin muistutuksissa ja lausunnoissa esitettyjä asioita tarkastella uudestaan. Valtaosa muistutuksista koskee kuitenkin niin yksityiskohtaisia asioita, että ne ratkaistaan laadittavissa asemakaavoissa."
 
Erilliset niteet:- Osayleiskaavakartta
- Selostus
- Lähtökohdat ja tavoitteet sisältävä raportti
- Vuorovaikutusten arviointiselostus
- Hirvensalon osayleiskaavatyön seuranta- ja vuorovaikutustyöryhmän loppuraportti
- Vastineet Hirvensalon osayleiskaava 2020 -ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja ehdotukseen jätettyihin muistutuksiin
 
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa osayleiskaava-ehdotuksen hyväksymistä osayleiskaavakartan ja selostuksen mukaisessa muodossaan todeten, etteivät vastineet, muistutukset ja lausunnot anna aihetta pidemmälle meneviin tarkistuksiin kuin mitä on tehty.
 
Samalla kaupunginhallitus toteaa, että kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan päätöksessä tarkoitetut kohdat 1, 2 ja 4 voidaan ratkaista Turun yleiskaavan 2020 yhteydessä ja kohta 3 (Arola) asemakaavoituksen yhteydessä.
 
Kh: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaavoitusosaston laatiman, 13.11.1998 päivätyn ja vastineiden, muistutusten ja lausuntojen perusteella viimeksi 20.5.1999 tarkistetun ehdotuksen Hirvensalon osayleiskaavaksi 2020 ja lähettää sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi esittäen samalla, että ministeriö osayleiskaavapäätöksen vahvistaessaan päättäisi, ettei osayleiskaava-alueella asemakaavoja ja niiden muutoksia tarvitse alistaa vahvistettavaksi.
 
Kv: Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä kaavoitusosaston laatiman, 13.11.1998 päivätyn ja vastineiden, muistutusten ja lausuntojen perusteella viimeksi 20.5.1999 tarkistetun ehdotuksen Hirvensalon osayleiskaavaksi 2020 siten muutettuna, että Friskalanlahden alueelle merkityt kaksi AP-2 aluetta poistetaan, ja lähettää sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi esittäen samalla, että ministeriö osayleiskaavapäätöksen vahvistaessaan päättäisi, ettei osayleiskaava-alueella asemakaavoja ja niiden muutoksia tarvitse alistaa vahvistettavaksi