OPETTAJAN KÄSIKIRJA








 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3. 

Jätteet - kulutuksen peili  

Kaikki käyttöön ottamamme luonnonvarat päätyvät jätteeksi ennemmin tai myöhemmin. Jätteiden tuottaminen on kuluttavaa puuhaa. Mitä enemmän kulutamme luonnonvaroja sitä enemmän syntyy niiden käytöstä aiheutuvia ympäristöongelmia - mm. jätteitä ja erilaisia päästöjä.

Roskan todellinen taakka

Tutkaillaanpa hetki vaikka viilipurkin elämää, katsotaan koko sen elinkaarta. Miten sen elämä alkaa?

Muovin raaka-aine raakaöljy on ensin saatava esiin maan uumenista. Vaatii aikamoisia järjestelyjä... pitää rakentaa esimerkiksi öljynporauslautta, jonka rakentaminen vaatii luonnonvaroja: joudutaan mm. louhimaan erilaisia metalleja ja jalostamaan niitä.

Lautalta öljy kuljetetaan jalostamoon, jossa se jalostetaan muovin raaka-aineeksi.

Raaka-aine pitää edelleen kuljettaa pakkauksia valmistavalle tehtaalle, jossa purkki saa lopullisen muotonsa. Jalostusprosessi ja kuljetus eri vaiheiden välillä vaatii energiaa ja tuottaa päästöjä. Kaikissa prosesseissa käytettyjen koneiden ja laitteiden valmistaminen on kuluttanut luonnonvaroja, erityisesti erilaisia malmeja. Valmiit purkit kuljetetaan meijereille, jotka valmistavat viiliä. Purkkeihin laitetaan kannet, jotka ovat usein alumiinia. Alumiinin jalostaminen on vaatinut paljon energiaa. Lopuksi viilillä täytetyt purkit kuljetaan kauppoihin.

Ennen kuin pääset ihailemaan viilin tyyntä pintaa, on siis kulunut aikamoinen määrä luonnonvaroja pelkästään purkin valmistamiseen ja kuljettamisiin eri vaiheissa.

Viimeisessä vaiheessa, kun purkkisi on viilihetken jälkeen päätymässä roskikseen, ei ole enää paljoakaan tehtävissä. Jäte on syntynyt. Kertakäyttöpakkauksia syntyy niin paljon, ettei niille kaikille ole käyttöä kotona. Myöskään teollisuudessa ei tällä hetkellä ole todellisia mahdollisuuksia muovinkierrätykselle. Usein kertakäyttöpurkki päätyy kasvattamaan kaatopaikan kumpua.

Ehkäisyä jätteen synnylle

Asialle on mitä ilmeisimmin tehtävä jotain jo aiemmin, elinkaaren alkupäässä. Viilitapauksessa voisimme vaihtaa esim. jugurttiin, jota saa isoissa kartonkitölkeissä. Materiaali voidaan kierrättää uudelleen raaka-aineeksi. Ihan hyvä, mutta riittääkö se? Eihän se kartonkikaan ikuisesti kierrä ja kuljetuksiin ja käsittelyynkin kuluu luonnonvaroja.

Tehokkaimmin luonnonvaroja voi säästää miettimällä keinoja, joiden avulla voi estää jätettä syntymästä lainkaan. Onko aamuisesta viilihetkestä luopuminen ainoa keino välttää valtaisia viilipurkkipinoja? Itse asiassa jätteen välttäminen ei tarkoita välttämättä luopumista. Joskus vaaditaan kylläkin hieman luovuutta, mutta luovuuden käyttöhän taas lisää elämänlaatua.

Viilitapauksessa voi toimia esim. seuraavasti:

Hanki yksi purkillinen viiliä. Kiehauta litra maitoa ja anna sen jäähtyä kädenlämpöiseksi. Sekoita viiliin ja anna seoksen seistä yön yli lämpimässä paikassa. Viilennä ja nauti. Säästä kupin pohjalle siemen seuraavaa satsia varten. Näin säästyy sekä luonnonvaroja että rahaa. Lisäksi omatekoinen viili on hyvää, ja sen tekeminen helppoa ja hauskaa. 

Kolme ärrää neuvoo viisasta kuluttajaa

Jätealan tavoitteet voidaan ilmaista kolmella R:llä, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä:

1. REDUCE  -jätteen synnyn ennaltaehkäisy
eli palveluiden käyttö, lainaus, yhteiskäyttö, korjaus, ostamatta jättäminen

2. REUSE -uudelleenkäyttö sellaisenaan
eli esimerkiksi panttipullon tai kirpparitavaran käyttäminen

3. RECYCLE -uusiokäyttö raaka-aineena eli kierrätys
eli esimerkiksi uusiopaperin valmistus

Kaksi ensimmäistä R:ää ovat jätteiden välttämistä, joka on jätelain ensisijainen tavoite. Vasta tämän jälkeen tulee materiaalien kierrätys eli jätteiden uusiokäyttö raaka-aineena. 

Lähteet ja lisätietoja:
- Vähemmän jätteeksi enemmän hyödyksi. Esite valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta vuoteen 2005. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 1998.
- www.ytv.fi/jatehuolto