OPETTAJAN SIVUT



















 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

tehtava1_energialahteet tehtava2_sahkolaiteinventaario tehtava3_ekotehokasta_liikkumista tehtava4_luonnovarat_ja_koulumatka tehtava5_energialaskuja

BIOLOGIA 

Opsin perusteista poimittua

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (1994) mukaan yläasteen biologian opiskelun tavoitteena on, että oppilas mm.

osaa hahmottaa ekosysteemin rakenteen ja toiminnan sekä ymmärtää luonnossa vallitsevia syy- ja seuraussuhteita,

oppii ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja omaksuu terveellisiä elämäntapoja,

oppii tunnistamaan ympäristömuutoksia, etsimään niiden syitä ja pohtimaan niiden seurauksia sekä

oppii arvioimaan omien valintojensa merkitystä ja etsimään keinoja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia.

 

tehtava1_energialahteet Ekolahjontaa

Tavoite: Ekotehokkuuden perusajatusten pohtiminen
Aika: 30 minuuttia
Oheismateriaali: Tuotteiden ja palveluiden ekologisia selkäreppuja -lista
Tehtävä: Ekolahjan valinta

Tehtävä tehdään pienryhmissä (3-5 henkeä). Jokaiselle ryhmälle annetaan yksi ”lahjan saaja” sekä lista tuotteiden ja palveluiden ekologisista selkärepuista. Apuna voidaan käyttää myös muistilistaa kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta (Liite 1).

Listalta on tarkoitus valita lahja, joka on sekä eko että muuten sopiva lahjan saajalle. Jos on aikaa, voivat oppilaat miettiä listan lahjan lisäksi muita ekoja lahjavaihtoehtoja.

Lopuksi valitut lahjat esitellään toisille perusteluineen.

Lahjan saajana:
1.  5-vuotias serkkupoika
2.  Naapurin 30-vuotias rouva
3.  Saman ikäinen ystävä
4.  7-vuotias pikkusisko
5.  Äiti (äitienpäivä)
6.  Isä (isänpäivä)  

 

tehtava2_sahkolaiteinventaario Kuinka monta kiloa luonnonvaroja kolahtaa postiluukusta?

Tavoite: Ekologinen selkäreppu ja MIPS tutuksi, omien toimintatapojen pohtiminen
Aika:  Yksi oppitunti
Soveltuu: Kiinnostuksen herättämiseen, antaa perustietoja ja toimintamalleja
Tehtävä: Lasku

Nuortenlehden painoksi voidaan ottaa 250 g, jos ei ole mahdollisuutta punnita lehteä. Oletetaan, että lehti ilmestyy kaksi kertaa kuussa.

1. Laske

a. Paljonko vuoden aikana ilmestyvät lehdet painavat yhteensä?
24 x 0,250 kg = 6 kg

b. Paljonko painaa vuoden lehtien ekologinen selkäreppu?
6 kg x 15 = 90 kg

2. Mieti

a. Miten lehden ekologista selkäreppua voisi pienentää?
  paperin valmistusprosessin ekotehostaminen – käytetään vähemmän luonnonvaroja valmistusprosessissa
 ohuempien lehtien valmistaminen ja tilaaminen paksun lehden sijaan

b. Mitä voisit itse tehdä, jotta lehden MIPS eli materiaalipanos käyttökertaa kohden pienenisi?
  jakaa tilauksen kavereiden kanssa
 lukea lehden kirjastossa

Lähde: Kati Vähä-Jaakkola 1999. Kestävien valintojen taito – ekotehokkuus ja kohtuus koulussa. SLL  

 

tehtava3_ekotehokasta_liikkumista Mahtuuko jääkiekkoharkat lätkäkassiin – harrastuksen ekotehokkuus

Tavoite: Tutustua harrastusten suoraan ja välilliseen luonnonvarojen kulutukseen sekä löytää keinoja harrastamisen ekologisointiin.
Aika: 30-45 minuuttia
Tehtävä: Miten jääkiekkoharrastetunnin ekotehokkuutta voidaan kasvattaa? Tutustutaan Kiekko-Nikkarien juniorijoukkueen ekotehokkuuslaskelmiin ja pohditaan keinoja lisätä harrastamisen ekotehokkuutta.

1. Kun jääkiekkoharrastetunnin ekologista selkäreppua arvioidaan, mitä ainakin tulee ottaa huomioon laskelmissa? 

Pelaajien varusteet ja niiden ekologinen selkäreppu

Jäähallin (tai kaukalon) rakentamisessa käytetyt materiaalit ja niiden ekologinen selkäreppu

Jäähallin (tai kaukalon) käytön ja ylläpidon vaatima luonnonvarojen kulutus selkäreppuineen – esimerkiksi energian-, nestekaasun- ja vedenkulutus, miksi ekotehokkuus ja turhasta tavasta luopuminen – yksinkertaisesti luonnonvarojen käytön vähentäminen – on fiksu juttu, jääkoneiden valmistus jne.

Pelaajien matkat – millä kuljetaan ja kuinka montako kilometriä

2. Minkä luulet olevan suurin yksittäinen tekijä jääkiekkoharrastetunnin luonnonvarojen kulutuksessa?
Yksittäisistä osatekijöistä liikenne, henkilöauto- ja linja-automatkat, havaittiin ehkä odotetusti suurimmaksi tekijäksi. Yhden harrastetunnin ekologisesta selkärepusta (=luonnonvarojen kulutuksesta) 68% aiheutuu liikkumisesta paikasta toiseen. Hämmästyttävää oli se, että oman paikkakunnan sisällä tapahtuvan liikenteen luonnonvarojen kulutus oli hurja. Syynä tähän on se, että valtaosa harkkamatkoista tehdään henkilöautolla - 62% koko selkärepusta.

Alla olevasta kuvasta näkyy esimerkkijoukkueen luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen.

LA-matkat = linja-automatkojen luonnonvarojen kokonaiskulutus = ekologinen selkäreppu
HA-matkat = henkilöautomatkojen luonnonvarojen kokonaiskulutus = ekologinen selkäreppu
Varusteet = harrastajien varusteiden luonnonvarojen kokonaiskulutus = ekologinen selkäreppu
Jäähalli = rakentamisen luonnonvarojen kokonaiskulutus = ekologinen selkäreppu
Käyttöhyödykkeet = jäähallin ylläpitoon käytettyjen luonnonvarojen kokonaiskulutus = ekologinen selkäreppu

3. Miten jääkiekkoharrastuksen ekotehokkuutta voisi parantaa? Mainitse ainakin neljä keinoa ekotehokkuuden lisäämiseen.

Kävelemällä  tai pyöräilemällä harkkoihin

Käyttämällä julkista liikennettä tai kimppakyytiä kavereiden kanssa

Kierrättämällä tai lainaamalla varusteita pelaajien kesken - kaikkea tarvitse aina ostaa uutena ja osan voisi jakaa useamman harrastajan kesken

Jäähallien ja kaukaloiden – ja yleensäkin harrastuspaikkojen - tulisi sijaita mahdollisimman lähellä  harrastajia, turha autoilu vähenee

Varaamalla pelivarusteille säilytys tilat halleilta – ilman raskaita varusteita on helpompi liikkua julkisella ja pyörällä

Ottamalla huomioon jäähallien rakennusvaiheessa käytettävien materiaalien ekotehokkuuden ja energiansäästömahdollisuudet

Ottamalla huomioon jäähallien käytössä ja huollossa energian- ja vedensäästön.

Harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan myös ulkona kaukaloissa ja lenkkipoluilla – näin yksi jäähalli riittää isommalle harrastajajoukolle.

Lähde: Kiekko-Nikkarit ry. 2002. Jääkiekkojuniorin aktiivisen harrastetunnin ekoselkärepun laskenta.  

tehtava4_luonnovarat_ja_koulumatka 11 tapaa tehdä toisin

Tavoite: Palauttaa mieliin arkipäivän mahdollisuuksiin toimia ekommin
Aika: Noin puoli tuntia
Oheismateriaali: Ristikkopohja
Tehtävä: Monistetaan ristikkopohja oppilaille. Täytetään ristikko joko yksin tai pareittain. Käydään tarvittaessa yhdessä läpi ja keskustellaan, miksi vaihtoehdot ovat ekotehokkaampia.

 

 

 

 

 

 

1.

S

U

I

H

K

U

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

P

O

L

K

U

P

Y

Ö

R

Ä

L

Ä

H

E

T

T

I

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.

V

U

O

K

R

A

A

M

I

N

E

N

 

 

 

 

 

 

4.

E

T

Ä

T

Y

Ö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.

K

E

S

T

Ä

V

Ä

Ä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6.

J

U

N

A

L

L

A

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7.

L

A

I

N

A

A

M

I

N

E

N

 

 

 

 

 

8.

N

E

T

T

I

P

A

N

K

K

I

 

 

 

 

 

9.

K

O

R

J

A

A

M

I

N

E

N

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10.

K

I

R

P

P

U

T

O

R

I

L

T

A

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11.

K

I

R

J

A

S

T

O

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

tehtava5_energialaskuja Ekotehobingo

Tavoite: Kerrata kestävien kulutusvalintojen ja ekotehokkuuden perusajatuksia.
Aika:  20-30 minuuttia
Oheismateriaali: Kysymyslista,  vastauskalvopohja, PDF
Tehtävä: Jokainen oppilas tarvitsee palan ruutupaperia, johon pyydät heitä piirtämään neljä kertaa neljä (4x4) ruudukon.

Pyydä seuraavaksi oppilaita kirjoittamaan ruudukkoon numerot yhdestä kuuteentoista (1-16). Jokaiseen ruutuun tulee yksi numero. Oppilaille kannattaa korostaa, että numeroita ei tule laittaa järjestykseen, mutta silti on hyvä aloittaa ykkösestä ja edetä järjestyksessä kunnes kaikki numerot on kirjoitettuna.

Ja sitten vaan bingoamaan! Laita vastauskalvo (katso oheismateriaali) kaikkien näkyville. Kerro, että jokaiseen kysymääsi kysymykseen löytyy kalvolta yksi sopiva vastaus, jonka numeron jokainen rastittaa paperistaan. Kysy yksi kysymys listasta ja pyydä jokaisen kysymyksen jälkeen oikea vastausnumero. Vasta kun kaikki ovat saaneet oikean vastausnumeron rastitettua, voitte jatkaa bingoamista seuraavalla kysymyksellä.

Oppilas, joka ensimmäiseksi saa vaaka- tai pystysuoran tai kulmasta kulmaan ulottuvan rivin, huutaa BINGO ja on voittaja. Usein bingoa kannattaa jatkaa niin kauan, että noin 3-5 henkilöä on saanut bingon.

Huomaa! Tutustu ennen bingoa sen sisältämään tietoon - Bingo on parhaimmillaan opitun kertaamisessa.


Oheismateriaali

Kysymykset

1. Miten muuten voit saada CD-levyn kuunneltavaksi kuin ostamalla omaksi?
(5. Lainaamalla)

2. Fillaristasi irtosi pari pinnaa, kun kaaduit. Joutaako koko pyörä romuraudaksi vai onko olemassa joku ekotehokkaampi vaihtoehto?
(16. Korjaaminen)

3. Kirjasto on ekotehokasta yhteiskäyttöä parhaimmillaan. Montaako omaa kirjaa yksi kirjaston kirja vastaa?
(9. Noin 60)

4. Ekotehokkaampi vaihtoehto kertakäyttöiselle juomapullolle?
(15. Uudelleen käytettävä versio)

5. Ekotehokkuus = Enemmän hyvinvointia, vähemmillä…
(6. Luonnonvaroilla)

6. Jäte on luonnonvarojen tuhlausta ja sitä ei ekotehokkaassa maailmassa tulisi syntyä lainkaan. Kuinka monta kiloa vuodessa tuotamme nykyään kotitalousjätettä per nuppi?
(10. Noin 300)

7. Miten muuten voit saada elokuvan kotiin katsottavaksi kuin ostamalla omaksi?
(13. Vuokraamalla)

8. Autoa ja mopoakin nopeampi ja ekotehokkaampi kulkuväline kaupunkien keskustoissa alle seitsemän kilometrin matkoilla?
(3. Polkupyörä)

9. Ekotehokkaampi vaihtoehto maapallon toisella puolella valmistetuille tuotteille?
(11.Lähituotanto)

10. Montako kiloa jokaista suomalaista kohti maassamme kulutetaan luonnonvaroja joka päivä?
(7. Noin 240)

11. Yksi tärkeä ekotehokkuuden kriteeri.
(14. Kestävyys)

12. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon luonnonvaroja elämiseen kuin me teollisuusmaiden asukkaat, montako maapalloa tarvitsisimme ihmiskunnan tarpeiden täyttämiseen?
(2. Noin 4)

13. MIPS kuvaa tuotteen ekologista taakkaa. MIPS pienenee ja tuotteen ekotehokkuus lisääntyy, kun tuotteen käyttökertojen määrä…
(8. Kasvaa)

14. Millaiseen pyyhkeeseen ekotehokas pyyhkii kätensä paperipyyhkeen sijaan?
(1. Kankaiseen)

15. Liikuntaharrastuksessa suurin ekologinen taakka aiheutuu yleensä…
(12. Matkoista)

16. Mikä on roskista parempi paikka pieneksi jääneelle puserolle?
(4. Kirpputori)

 

Vastaukset

1. Kankaiseen
2. Noin 4
3. Polkupyörä
4. Kirpputori
5. Lainaamalla
6. Luonnonvaroilla
7. Noin 240
8. Kasvaa
9. Noin 60
10. Noin 300
11. Lähituotanto
12. Matkoista
13. Vuokraamalla
14. Kestävyys
15. Uudelleen käytettävä versio
16. Korjaaminen  

vastauskalvopohja, PDF

 

6. Ekotestejä netissä

http://www.koulukanava.fi/

http://www.motiva.fi/matkallasuomessa/