Ruotsin Vaasa-hallitsijoiden aika 1500-luvulla oli Turun linnan historian merkittävimpiä ajanjaksoja. Linna oli hovi, hallinnollinen keskus ja kuninkaallisten vierailujen tärkeä tukikohta. Siellä vietettiin oloissamme ainutlaatuista renessanssielämää Suomen herttuan Juhanan ja hänen puolalaisen puolisonsa Katarina Jagellonican aikana 1560-luvulla. Samaan aikaan linna oli myös synkkien kohtaloiden keskipiste. Muistakaamme vain Eerik XIV:n kohtaloa linnan vankina, valtataistelujen verisiä selvittelyjä ja onnellisten rakkaussuhteiden onnettomia päätöksiä. Kustaa Vaasan, "Taalainmaan talonpojan", valinta Ruotsin valtionhoitajaksi vuoden 1521 herrainpäivillä aloitti valtataistelun, joka vaikutti myös Suomeen. Tanskalaisista vapautuminen aloitti sodan, jossa suomalaisetkin olivat pian mukana. Kustaa halusi katkaista nopeasti yhteydet Tanskaan ja saada "Itämaan" asukkaat uskollisiksi itselleen. Ahvenanmaan Kastelholma valloitettiin v. 1521, mutta päätavoitteen Turun linnan valtaaminen aiheutti enemmän vaivaa. Linnan piiritys alkoi marraskuussa 1521 ja päättyi tuloksettomana vasta keväällä 1522. Kirvelevän tappionsa seurauksena ruotsalaiset polttivat eri puolilla kaupunkia varastoja ja rakennuksia.

Liedon madonna.  Kirkkoveistokset  kuuluivat kiinteästi  katolisen kauden  kirkkoihin. TMM/ Martti Puhakka.

Kustaa lähetti uusia joukkoja kesällä 1523 tarkoituksenaan kukistaa tanskalaisvalta lopullisesti. Tanskalaiset hajaantuivat pahoin ja osa joukoista pääsi pakenemaan linnaan, osa perääntyi päällikkönsä von Oldenburgin johdolla Viipuriin ja osa lienee piiloutunut Kuusiston linnaan. Turun linna valloitettiin helposti lyhyen piirityksen jälkeen. Kustaa Vaasan valta Turussa ja Suomessa oli näin vakiinnutettu ja tanskalaisia kannattaneet porvarit saivat maksaa linnan vapautumisen jälkeen tanskalaismielisyytensä hengellään.

Kustaan kaksi vierailua Suomeen
 

Kustaa Vaasa tutustui perusteellisesti valtakuntansa eri osiin. Kesällä 1530 oli vuorossa Suomi, joka oli tanskalaissodan jälkeen pysynyt uskollisena Kustaalle. Kuninkaan ensimmäisen Suomen vierailun keskipisteeksi tuli Turun linna, jossa hän asui käyntinsä ajan elokuusta syyskuun toiselle viikolle. Kustaalle linnasta näyttää jääneen varsin synkkä kuva, mikä ilmenee hänen myöhemmistä kirjeistään. Vanhanaikainen Turun linna 1500-luvun alussa jo olikin, sen viimeiset laajat korjaukset oli tehty jo lähes sata vuotta aikaisemmin. Vanhanaikaisuutta lisäsi Kustaan mielestä myös se, että ruotsalaisia linnoja oli jo tuossa vaiheessa uudistettu renessanssi rakennusihanteita vastaaviksi. Kustaa Vaasan vierailusta oli toki monenlaisia tuloksiakin. Hän järjesti Turussa etsikkokäräjät, joilla ratkaistiin mm. kaupunkilaisten ja eräiden talonpoikien välinen rajakiista. Sitä seurasi rajankäynti, johon liittyvät asiakirjat ovat olleet sen jälkeen tärkeä perusta monille rajatarkistuksille ja maanomistusriitojen ratkaisulle 1700-luvun lopulle saakka ja jonka määrittelemä alue on muodostanut perustan kaupunkilaisten nautinta-alueelle. Hän suoritti ns. eriksgatanin, joka suuntautui Turun, Uskelan, Perniön ja Raaseporin alueille, joista kuninkaalle näyttää jääneen positiivinen kuva, koskapa hän ehdotti myöhemmin Juhanalle Turun linnan siirtämistä Raaseporin alueelle.  Kustaalle Turun vierailu vahvisti käsityksen, että suomalaiset tukisivat häntä myös vaikeina aikoina. Kummallakin matkallaan Kustaa Vaasa pani toimeen Suomen hallinnon tarkastuksen ja monia hallinnollisia uudistuksia. Keskiaikaiset palvelusläänit lakkautettiin asteittain ja niiden tilalle perustettiin keskushallinnon alaiset tililäänit. Verotusta varten alettiin laatia veroluetteloita, joiden pohjalta perittiin merkittävästi kiristyneitä veroja. Kaikki kuninkaan uudistukset eivät kuitenkaan onnistuneet: Tallinnan vastapainoksi 1550 perustettu Helsinki ei kehittynyt toivotulla tavalla.

Kustaa Vaasa uudisti maan hallintoa  ja kirkollista elämää.  TMM/Martti Puhakka.

Suomen Herttua Juhana ja Eerik XIV
 

Uskonpuhdistus ja Mikael Agricola
 

Vaikka Kustaa Vaasan oleskelu Turussa liittyikin tiiviisti ulkopoliittisen tilanteen hoitoon, vierailusta oli Turulle ja koko Suomelle pitkäaikaisia vaikutuksia. Kesäkuun 4. päivänä 1556 Juhana sai käskyn "että hän kiiruusti lähtee Kuninkaallisen Majesteetin luo", siis Turkuun. Jo saman kuun lopulla, kesäkuun 27. päivänä, muutamaa päivää ennen paluutaan Tukholmaan, Kustaa antoi Turun linnassa läänityskirjan, jonka mukaan Juhana sai hallittavakseen Suomen herttuakunnan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan. Uusi vaihe Suomen valtiollisessa historiassa oli alkanut. Sitä johti nyt Suomen herttuana vain 18-vuotias Juhana. Herttuakuntaan kuuluivat maan lounaiset läänit, mutta Juhana oli koko Suomen käskynhaltija. Pohjanmaa ei kuulunut vielä hallinnollisesti Suomeen, vaan sitä hallittiin 1500-luvun lopulle saakka suoraan Ruotsista. Kustaa Vaasan kaksi muuta poikaa, Kaarle ja Maunu, saivat omat herttuakuntansa Ruotsista. Suomen herttuakunta ei siis ollut Juhanalle mikään poikkeuksellinen armonosoitus. Sillä oli ulkopoliittinen tausta, sillä kuningas halusi korostaa omaa valta-asemaansa Venäjän Iivana Julmalle, joka rinnasti Ruotsin kuninkaan Novgorodin käskynhaltijaan. Nuori Juhana oli Turun linnassa ajoittain yksinäinen ja turhautunut. Ruotsalainen hovineiti Kaarina Hannuntytär sulostutti nuoren Juhanan elämää ja synnytti hänelle neljä lasta. Vuonna 1562 Juhana avioitui Puolan kuninkaan sisaren, Katariina Jagellonican kanssa. Kaarina Hannuntytär joutui muuttamaan perillisineen hänelle lahjoitettuun Vääksyn kartanoon Kangasalalle. Turun linnassa alkoi loistelias renessanssielämä. Salit koristeltiin kuvakudoksilla ja taide-esineillä, ja juhlat seurasivat toisiaan. Linnan loistokaudesta ei tullut pitkäaikaista. Kustaa Vaasan jälkeen vuonna 1560 valtaistuimelle nousseen Eerik XIV:n ja Juhanan välille syntyi erimielisyyksiä Juhanan itsenäisen ulkopolitiikan ja Eerikin epäluuloisuuden vuoksi. Kuningas antoi valloittaa Turun linnan kesällä 1563, ja vain yhdeksän kuukautta Katariinan saapumisen jälkeen herttuapari vietiin vangittuna Ruotsiin. Samalla tyhjennettiin Turun linna kalustosta ja sisustuksesta. Eerik XIV joutui luopumaan kruunustaan v. 1568. Hänet siirrettiin pari vuotta myöhemmin vangiksi Turun linnaan. Kun Eerik kuoli 1577, hänen puolisolleen ja lapsilleen lahjoitettiin Kangasalan Liuksialan kartano, jossa Kaarina Maununtytär vietti elämänsä loppuvuodet.

Suomen herttuakunnan vaakuna 1500-luvulta. TMM/Martti Puhakka. Portinvartijan kamarin nuorta paria esittävä renessanssimaalaus on osa säilynyttä 1500-luvun loistoaikaa. TMM/Pekka Kujanpää. Erik  XIV ja Kaarina Maununtytär Löfgrenin kuuluisassa maalauksessa.Valtion taidemuseon kokoelmat.  TMM/Martti Puhakka. Turun linnan esilinna valmistui v. 1588, vähän ennen vuosisadan lopun levottomuuksia. TMM/Martti Puhakka.

Kustaa Vaasa otti ensimmäiseksi tehtäväkseen kirkon vallan nujertamisen ja omaisuuden siirtämisen kruunulle. Oikeutuksen tähän antoi reformoitu usko. Periaatteena oli Jumalan pyhän sanan ja evankeliuminen levittäminen puhtaana ja väärentämättömänä. Lutherilta ammennettujen oppien mukaisesti kirkon miehet halusivat kristityn uskonelämän voimakasta uudistamista. Ensimmäinen murrosvaiheen uudistusmielinen piispa maassamme oli 1528 Turun piispaksi tullut Martti Skytte, joka pyrki edistämään luterilaisuuden leviämistä hiippakunnassaan. Parhaaksi keinoksi hän näki nuorten lähettämisen oppiin Wittenbergiin, raamattuhumanismin kehtoon. Halukkaita ilmaantuikin, heidän joukossaan mm. Mikael Agricola.

Mikael Agricolasta tuli Turun piispa ja suomen kirjakielen perustaja.  Turun tuomiokirkkomuseon kokoelmat. TMM/Martti Puhakka.

Mikael Agricola oli syntynyt noin v. 1510 Pernajan Torsbyssä. Hänen koulutiensä alkoi Viipurissa, jossa hän joutui kosketuksiin myös humanismin kanssa. Siellä hän sai tietoja ensimmäisen kerran uskonpuhdistuksen aatteista. Toimiessaan piispa Martti Skytten kirjurina 1528-1536 Agricola pääsi kuulemaan läheltä uskonpuhdistuksen ensimmäisiä suomalaisia tulkkeja v. 1529 kuollutta Pietari Särkilahtea ja Martti Skytteä. Kirjurina Agricola sai mahdollisuuden tutustua Lutherin teoksiin ja julistuksiin. Hän aloitti Raamatun suomennostyön, jota jatkamaan hänet lähetettiin Wittenbergiin. Käännöstyön lisäksi Agricola opiskeli Saksassa Lutherin teologiaa. Palattuaan Suomeen hänestä tuli Turun koulun rehtori ja tuomiokapitulin kirjuri.

Ennen raamatullisten tekstien julkaisemista Agricola näki tarpeelliseksi julkaista ensimmäisen suomenkielisen aapisen suomenkielen aseman ja oppimisen turvaamiseksi. Vuonna 1543 ilmestyneeseen ABC-kiriaan sisältyi myös Katekismus. Seuraavana vuonna ilmestyi pappien käyttöön Rucouskiria Bibliasta. Suomalaisen kirjallisuuden ja uudistuvan jumalanpalveluselämän kannalta tärkein työ oli 1548 julkaistu suomenkielinen Uusi Testamentti. Käännöksen perustana olivat paitsi latinankielinen Vulgata myös Lutherin saksan ja ruotsinkieliset käännökset. Agricolan suurin haave, suomenkielinen koko raamattu, toteutui vasta 85 vuotta hänen kuolemansa jälkeen eli vuonna 1642.
 

Venäläisvihaa ja talonpoikaiskapinoita

V. 1570 Ruotsi-Suomen ja Venäjän välille puhkesi 25 vuotta kestänyt sota. Suomalaisten Henrik Klaunpoika Hornin, Klaus Flemingin, Iivari Maununpoika Särkilahden ja Herman Flemingin sekä ylipäällikkö Pontus De la Gardien johtamissa taisteluissa pystyttiin lopulta voitolliseen tulokseen. Täyssinän rauhaan 1595 antoi hyvät edellytykset se, että Puolan kuninkaaksi valittu Juhana III:n ja Katariinan poika Sigismund valittiin 1592 kuolleen Juhanan jälkeen myös Ruotsin kuninkaaksi.

Sigismundin asema nosti Ruotsi-Suomessa sisäisen taistelun. Kaarle-herttua asettui vastustamaan valtaneuvoston tukemana kuningasta ja tämän pyrkimyksiä palauttaa katolinen usko Ruotsi-Suomeen. Suomen aatelisto asettui puolestaan käskynhaltijansa Klaus Flemingin johdolla tukemaan Sigismundia. Pitkän sodan näännyttämiä talonpoikia oli vuoden 1595 jälkeen vaikea saada ymmärtämään Suomen aateliston valtapolitiikkaa ja sotaväen ylläpitämistä rauhan aikana.

Levottomuuksia syntyi useilla paikkakunnilla, mutta kriisi puhkesi Pohjanmaalla. Kaarle -herttua tuki ilmajokelaisen Jaakko Ilkan johtamaa kansannousua. Flemingin joukot kukistivat kapinan ensimmäisen vaiheen. Ilkka vangittiin ja toimitettiin Turun linnaan. Loppuvuodesta eteläpohjalaiset tarttuivat uudelleen aseisiin. Jaakko Ilkka pakeni Turun linnasta ja asettui jälleen johtamaan kapinaliikettä. Tukea saatiin myös Pohjois-Pohjanmaan, Savon ja Pohjois-Hämeen talonpojilta. Nuijajoukko eteni kolmena joukkona kohti Etelä-Suomea. Pääjoukko lyötiin Nokialla. Jaakko Ilkka ja muut kapinan johtomiehet vangittiin ja mestattiin kotiseuduillaan. Nuijasodan loppuselvittely tapahtui Etelä-Pohjanmaalla, kun Klaus Flemingin joukot kukistivat Hannu Krankan johtamat pohjoispohjalaiset talonpoikaisjoukot Ilmajoen ja Kurikan rajalla helmikuussa 1597. Selvitettyään Stångejoen taistelussa välinsä Sigismundin kanssa Kaarle-herttua saapui Suomeen kukistaakseen täällä kytevän kapinan loppukesästä 1599.