Yleinen käytävä eli Promenaadi

Kun Ruissalo palstoitettiin vuonna 1846, varattiin yksi palsta yleiseen virkistyskäyttöön. Tämä ns. Yleinen käytävä (Almänna promenaden) muodostettiin Choraeuksen lähteen ympärille, palstalle 35. Palstalle rakennettiin ravintola kaksi vuotta myöhemmin ja lähteen ympäristö kunnostettiin. Ennen pitkää paikka havaittiin liian syrjäiseksi, liikenne kun tapahtui pääasiassa vesitse.


Yleisen käytävän sijainti. Kuva: Mittaus ja tonttiosasto

Yleinen käytävä siirrettiin vuonna 1860 Pukinsalmen rantaan palstalle 33 eli nykyiseen Kansanpuistoon ja entisen Manillan huvipuiston paikalle. Lehdistössä toivottiin, että kaupunginarkkitehti Chiewitz tekisi paikasta todellisen huvipuiston keilaratoineen, karuselleineen, keinuineen ja kesäteattereineen. Åbo Underrättelser -lehti suositteli hänelle tutustumiskäyntiä Kööpenhaminan tivoliin. Samana keväänä 1860 avattiin keilarata ja ravintola, jota pidettiin kalliina, sillä "kamalin tee" maksaa 48 penniä kuppi ja jopa kalliilla höyrylaivoilla se maksaa 40 penniä (ÅU 7.8.1860).

Yleinen käytävä koki pian vastoinkäymisiä. Tulipalo tuhosi ravintolarakennuksen vuonna 1864. Uusi ravintola valmistui kaksi vuotta myöhemmin, mutta siihen oli vaikea löytää vuokralaisia. Turkulaisten kävelyretket kuitenkin suuntautuivat usein Yleiselle käytävälle, jossa järjestettiin muun muassa tunnetun turkulaisen Nils Henrik

Pinellon toimesta monen moista toimintaa: konsertteja, ilotulituksia, näytelmiä ja nyyttikestejä. Promenaadin uudistamiseksi tilattiin maailman kuululta puutarha-arkkitehdiltä Knut Forsbergiltä vuonna 1865 Yleisen käytävän suunnitelma. Sitä ei kuitenkaan koskaan toteutettu.

Promenaadin ravintolassa vietettiin ilmeisen hurjia juhlia. Niinpä 1800-luvun lopussa toimintaa pyrittiin kehittämään rauhallisempaan suuntaan. Yleisen käytävän ravintola muutettiin vuonna 1899 raittiusravintolaksi. Sen sai haltuunsa silloinen puolikunnallinen monopoliyhtiö ja alkoholittomana paikkana se pysyi ainakin kieltolain säätämiseen asti.

Vuonna 1922 ravintolan vuokraajaksi tuli Turun Työväenyhdistys, jonka toimesta alueelle rakennettiin kesäteatteri- ja ravintolarakennus sekä hiekkaranta. Uimalatoimintaa alueella alettiin kehitellä 1800-luvun lopulla ja uimalarakennuksia rakennettiin ainakin vuosina 1899, 1903 ja 1907. Suurimmasta suosiostaan uimahuoneet nauttivat 1920-30-luvuilla. Yleisen käytävän nimi muutettiin vuonna 1937 Ruissalon Kansanpuistoksi. Sen suosituin tapahtuma on nykyään Ruisrock. Uimarantana alue on menettänyt merkitystään kanadanhanhien otettua sen reviirikseen.

 
Ilmoitus Åbo Underrettelser 15.8.1884

 Takaisin Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus -sivulle

Lähteet:
Ilmari Rinne (1981)
Helena Soiri-Snellman (1985)
ÅU (15.8.1884)