Ruissalon huviloita

Ruissalon vanhimmista huviloista ei ole säilynyt yhtään alkuperäistä piirustusta. Niitä pidetään kaupunginarkkitehti P.J. Gylichin suunnittelemina. Vanhimmat huvilat ovat empiretyylisiä kaksikerroksisia puutaloja ja muistuttavat lähinnä maalaiskartanoita, kuten Villat Ekars, Oskarsberg tai Minnet.

Kesähuviloille oli ominaista, että niihin yleensä rakennettiin merenpuolelle parveke tai veranta. Karjarakennukset ja liiterit olivat välttämättömiä maanviljelyksen takia, mutta kesäiset uimahuoneet ja huvimajat nousivat myös pian pihapiiriin. Tunnetuin ja merkittävin Ruissalossa toiminut huvila-arkkitehti oli Chiewitz, jonka kekseliäisyys oli aikaansa edellä. Nykyisin Ruissalossa on pitkälti yli toista sataa huvilaa.

Marjaniemen huvila

P. C. Rettigin 1850 rakennuttama Marjaniemen huvila oli tyypillinen suorakaiteen muotoinen empirekartano, kunnes veljenpoika Fredrik muutti sen 1880-luvun lopulla kaksi kertaa suuremmaksi oikeaksi "tehtailijan villaksi" suurine verantoineen. Arkkitehtina oli K. A. Wrede. Huvilan merenpuoleiselle sivulle rakennettiin valtavat verannat ja päätyihin parvekkeet.

Marjaniemessä oli vuosisadan alussa neljä kasvihuonetta, joista kaksi oli kivisiä. Palmuja ja laakereita varten oli palmuhuone. Palstalla oli myös viinihuone, jota talvisin lämmitettiin. Huvilan edustalla oli komeat kukkaistutukset. Marjaniemi oli laajoine puutarhoineen ja paviljonkeineen todellinen englantilainen puutarha. Puutarhapolut kiersivät huvilan takana olevaa metsää ja rantakalliota. Metsässä saattoi levähtää huvimajassa. Huvilan yläpuolella oli kahdeksankulmainen tornillinen paviljonki, jonka yläreunaa kiersivät meriaiheiset maalaukset. Puutarhurina Fredrik von Rettigin Marjaniemessä oli vuodesta 1893 Jooseppi Mäkilä, jonka ansiosta palstalla kasvoivat mm. pulskat agavet. Mäkilä hylkäsi Marjaniemen 1906 ostettuaan Villa Roman, jossa alkoi pitää omaa kasvipuutarhaa Suomen Talousseuran entisessä koepuutarhassa. 1930-luvulla Marjaniemessä toimi ravintola ja sodan aikana siellä piti majaansa merivoimien esikunta.

Marjaniemeä on vastikään ruvettu kunnostamaan. Asialla on Turun aikuiskoulutussäätiö, joka on luvannut remontoida huvilan piharakennuksineen alkuperäiseen asuunsa. Huvilasta tehdään koulutus- ja matkailukeskus, jossa on myös yleinen ravintola. Keskellä Ruissalon syvintä lehtoa ja luonnonsuojelualuetta jyhkeänä seisova vaalea talo herättää kunnioitusta. Päähuvilassa on kaikkiaan 850 neliötä, ja se on selvinnyt vuosistaan melko hyväkuntoisena. Tosin ongelmallista on ollut päädyn valuminen, hirsirakenteet kun eivät ole kestäneet laajennuksessa valetun betonilattian painoa.

 
Marjaniemi. Kuva: TY, Salminen P.

Honkapirtti

Jatkosodassa toiminut Jr 14 oli pääasiassa Turun seudulta koottu jalkaväkirykmentti, joka siirrettiin 1942 Uhtuan erämaihin Vienan Karjalaan, missä sille alkoi rauhallisempi asemasotavaihe.

Rintamamiesten keskuudessa eli huoli kaatuneiden aseveljien omaisista ja invalideista. Syntyi ajatus Honkapirtistä, kotiseudulle siirrettävästä keskuksesta, jonka avulla hankituilla varoilla voitaisiin auttaa heitä. Rykmentin miehet toteuttivat kokonaan Honkapirtin, joka malliltaan on aito Vienan karjalaistalo. Suurimmat rakennuksessa käytetyt kelot olivat 16-metrisinäkin latvastaan 12-tuumaisia. Talo pystytettiin reservikomppanian alueelle Uhtuan länsipuolelle ja siirrettiin rintaman paluukuljetuksina Turkuun 1943.

Turun kaupunki luovutti Honkapirtin sijoituspaikaksi tontin Ruissalosta, jonne talo pystytettiin uudelleen. Työstä vastasivat lomalla olleet rintamamiehet ja jo lomautetut ikäluokat. Nämä olivat keskuudessaan perustaneet JR 14 Aseveljet ry:n, jonka puitteissa invalidi- ja omaishuollon oli tarkoitus toimia. Kun aseveliyhdistys pian talon pystyttämisen jälkeen lopetettiin, rakennus lahjoitettiin Turun kaupungille.

 
Honkapirtti kesällä 2002.
Kuva: TY, Salminen P.

Villa Roma kokeilupuutarhana

Arkkitehti Chiewitzin suunnittelema Villa Roma on rakennettu Nils Pinellolle vuosina 1851-53. Rakennus on kolmikerroksinen, tornillinen tiilihuvila. Pinello myi huvilan vuonna 1862 Suomen talousseuralle , joka perusti paikalle kokeilupuutarhan. Uuden koeaseman tuomat tehtävät edellyttivät useita muutoksia palstalla. Villa Romaan, jota ei ollut tarkoitettu talviasuttavaksi, asennettiin tulisijat, välikattoa vahvistettiin ja talo sai uuden peltikaton. Lisäksi pihalle kaivettiin kaivo. Yli 200 tammea kaadettiin peltoalan tieltä. Puutarhaa voidaan pitää Maatalouden tutkimuskeskuksen edeltäjänä, vaikka sen tarina jäikin kovin lyhyeksi. Sen toiminta lopetettiin vuonna 1876.

Koeasema koki runsaasti vastoinkäymisiä. Esimerkiksi silkkiperhosia yritettiin kasvattaa pariin kertaan, mutta toukat kuolivat ravinnonpuutteeseen. Kun senaatin myöntämä avustus ei riittänyt kunnolla edes aseman johtajan palkkaan, ei hänelle saatu kuin yksi vakituinen apulainen. Siten oli täysin mahdotonta kunnolla suorittaa kokeita vuosi vuodelta paisuvilla eri viljelykasvien lajikemäärillä.

Ammattimaista puutarhaviljelyä palstalla harjoitettiin kuitenkin 1900-luvun puoliväliin asti lähinnä kasvihuonetomaattien viljelyllä.

 
Villa Roma kesällä 2002.
Kuva: TY, Salminen P.

Lähde:
Soiri-Snellman (1985) Ruissalon huvilat
TS 13.5.2001

Tutustu myös näihin:
 Ruissalon huvilaelämää
 Museoviraston sivut Ruissalon huviloista
 Ruissaloyhdistyksen huvilasivut