Ruissalon liikenteen monet vaiheet

Niin Juhana herttuan kuin Choreauksenkin aikana Ruissaloon kuljettiin soutu- tai purjevenein. Jo vuodesta 1824 lähtien järjestettiin maksullisia venekuljetuksia nykyisen Kansanpuiston paikalla sijainneeseen Manillan huvipuistoon. Ruissaloon saavuttiin höyrylaivoilla vuodesta 1846, jolloin saareen aloitettiin säännöllinen liikenne Runsala nimisellä laivalla. Muita Ruissaloon liikennöineitä laivoja olivat ainakin Ilo, Helmi I, II ja III sekä rautaiset höyrypurret Mikael Choraeus, Stella ja Vulkan.

Liikenne kuitenkin kasvoi ja siksi rakennettiin ensimmäinen silta vuonna 1852 Linnanniemeltä Hevoskariin eli laivatelakan kohdalle. Matkan pituus oli silloin 2100 kyynärää, mutta kun Ruissalon puolelta ajettiin mereen täytemaata, lyheni tarvittavan sillan pituus huomattavasti. Hoitajaksi palkattiin siltavahti, jonka tehtävänä oli myös avata silta laivaliikenteelle. Sillan käyttäjiltä perittiin maksu, joka sillan viimeisinä käyttövuosina oli 10 penniä hevoselta. Silta purettiin vuonna 1911, jolloin uusi silta valmistui lähes nykyiselle paikalleen. Tälläkin sillalla, joka uusittiin 1962, perittiin ylikulkumaksua vuoteen 1939 saakka, viimeksi 1 mk hevoselta ja 2 mk autolta.

Ensimmäisen sillan valmistumisesta huolimatta vesiliikenne pienillä höyrypursilla Ruissaloon vilkastui jatkuvasti ja piti hyvin puolensa siihen asti, että autot yleistyivät.

Viime vuosikymmeninä Ruissalon liikenteestä on keskusteltu paljon. Autoilun vaikutuksista saaren luontoon on oltu huolissaan, ja haittoja on ehdotettu vähennettäviksi mm. kieltämällä yksityisautoilu saarella kokonaan tai perimällä siltavero Ruissalon sillalla. Vuonna 1984 keskusteltiin siitä, että Ruissalo ja Hirvensalo tarvitsisivat keskinäisen yhteyden. Siltaa ei laivaliikenteen ja maisemallisten syiden vuoksi tulisi rakentaa, mutta harkitsemisen arvoista olisi lasitunnelin rakentaminen Pukinsalmeen! Kun nykyistä osayleiskaavaa tehtiin, liikenteestä oltiin jälleen huolissaan (TS 3.11.1990). Liikenteen rajoittamista perusteltiin sillä, että keskikesällä sillan ylittää vuorokaudessa pahimmillaan 25 000 ihmistä , joista 80 %:a käyttää henkilöautoa. Osayleiskaavaa laatimassa ollut konsultti ehdotti henkilöautoliikenteen rajoittamista joko tietullin tai ajolupakäytännön voimin. Suunnitelma tuki kevyttä liikennettä myös siten, että siinä ehdotettiin kevyen liikenteen sillan rakent amista Ruissalon ja Pansion välille sekä kahden pysyvän kevyen liikenteen lautan liikennöintiä saareen.

 
Kuva: ympto, Salminen P.

 Takaisin Ihminen Ruissalossa -sivulle

Lähteet:
HS 20.7.1989
Ruissalon osayleiskaava v. 2010
Soiri-Snellman (1985) Ruissalon huvilat.
Suomen Turku 1981:4
Suomen Turku 1966:2
TS 24.7.1984
TS 3.11.1990