Ruissalo osana Natura 2000 -verkostoa

Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan Unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja.

Natura-alueiden valinnan ja rajausten perusteena ovat lintudirektiivin (79/409/ETY) ja luontodirektiivin (92/43/ETY) määräykset. Luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason saavuttaminen em. direktiivien määräysten mukaisesti on perusteena sille, miten suojelu alueilla toteutetaan. Valtioneuvoston päätöksestä astuivat voimaan Naturaa koskevat oikeusvaikutukset.

Miksi Ruissalo kuuluu Natura 2000 -verkostoon?

Ruissalon rehevällä, amfiboliittiperäisellä ja ilmastollisesti edullisella saarella sijaitsevat maamme laajimmat ja arvokkaimmat tammimetsiköt. Ne muodostavat maassamme ainutlaatuisen kokonaisuuden, vaikka niitä on asutuksen, viljelmien ja muun maankäytön vuoksi pirstottu.

Ruissalon lehtojen kasvillisuus on monipuolinen. Vaateliasta lajistoa edustavat mm. imikkä, tesmayrtti, hammasjuuri, kotkansiipi ja pystykiurunkannus sekä uhanalainen kynäjalava, isotakiainen ja tähkämaitikka. Sammallajistoon kuuluu mm. katkokynsisammal ja jäkälälajistoon harmaaneulajäkälä, härmä-huhmarjäkälä ja sirorustojäkälä. Ruissalossa esiintyy myös useita sienilajeja, joita ei muualla Suomessa tavata tai jotka ovat hyvin harvinaisia.


Ruissalon ja lähisaarien Natura-aluerajaus.

Saarella on tavattu lukuisa joukko uhanalaisia ja harvinaisia selkärangattomia eläimiä, joista monet ovat tammeen tai muihin jalopuihin sitoutuneita. Rantatien varrella oleva niitty on ainoa hyvin säilynyt sisäsaariston merenrantaniitty Turussa. Siellä esiintyvät mm. uhanalaiset lounaanvarpuhämähäkki ja kosteikkovarpuhämähäkki.

Ruissalon lounainen sijainti ja sen metsien rehevyys luovat edellytykset monipuoliselle linnustolle. Linnuston tiheys on erittäin korkea. Suuressa osassa saaren itäosaa lintuja on tasaisesti yli 1000 paria neliökilometrillä. Missään muualla Suomessa tämä raja ei ylittyne yhtä laajalla alueella.

Luontodirektiivin mukaiset luontotyypit Ruissalossa

Laajat matalat lahdet 2%
Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus <1
Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot <1%
*Itämeren boreaaliset rantaniityt 1%
*Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 1%
Kostea suurruohokasvillisuus 1%
Kasvipeitteiset silikaattikalliot 5%
*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havu-lehtipuusekametsät 5%
*Fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 15%
*Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 3%
Boreaaliset lehdot 5%
Hiekkatasankojen vanhat happamat Quercus robur-metsät 5%
*=priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II mukaiset lajit Ruissalossa

Mesosa myops vennajäärä
Osmoderma eremita erakkokuoriainen
Dircanum viride katkokynsisammal

Lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit Ruissalossa

Picus canus harmaapäätikka
Sterna hirundo kalatiira
Sterna paradisaea lapintiira
Dryocopus martius palokärki
Emberiza hortalana peltosirkku
Lanius collurio pikkulepinkäinen
Branta leucopsis valkoposkihanhi
Glaucidium passerinum varpuspöllö

Tutustu myös näihin:
 Valtion ympäristöhallinnon natura-sivut
 Lounais-Suomen urbaanit Natura 2000 -alueet LIFE Luonto -hanke

Lähteet:
www.ymparisto.fi