Laajoilla soraikkomuodostumilla on erotettavissa lukuisia kasvillisuustyyppejä rannan yläosista sisämaahan päin. Kasvillisuuden luonne määräytyy sen mukaan, miten alttiina tuulelle ja aalloille ranta on. Eri saaristovyöhykkeiden kivikkorantojen kasvillisuus on tästä syystä erilaista. Sisäsaariston ja ulkosaariston suojaisemmilla kivikkorannoilla on usein kapea rantaniittyvyöhyke rannan yläosassa. Kivien välissäkin on rantaniittykasvillisuutta. Tyrskyille alttiina olevilla paikoilla kivikkorantojen kasvillisuus on laikuttaista ja niukkaa, eikä rantaniittykasvillisuutta pääse kehittymään. Myös lähes kasvittomia sora- ja somerikkorantoja esiintyy.
Kivikkorantojen kasvillisuudessa ja kasvistossa on suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi merikaaliyhdyskuntia on meillä vain eteläisen saariston uloimpien osien tai avoimen eteläisen rannikon tuulelle ja aalloille alttiina olevilla sora-, somerikko- ja kivikkorannoilla, Ruissalossa niitä ei esiinny. Koska kivikkoiset rannat ovat yleisiä on kohteiden valinnassa kiinnitettävä erityisesti huomiota edustavuuteen ja uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymiseen. Sora- ja somerikkorannat ovat harvinaisempia. Lajistoon kuuluvat mm. suolavihvilä, ruokohelpi, poimuhierakka ja merisuolake.
