Ruissalon omistusoikeudesta neuvottelu Turun kaupungin ja Suomen valtion välillä

Oheisena selvitys asian aiemmista vaiheista:

Turun kaupungilla on Suomen Keisarillisen Senaatin ja Sen Talousosaston 26.11.1845 antaman päätöksen mukaisesti ikuinen hallintaoikeus Ruissalon tilaan RN:o 1:3

Suomen valtion anomuksesta Turun kaupunginvaltuusto päätti 3.6.1940 luovuttaa valtiolle noin 30 ha:n alueen Ruissalosta (ns. Kallanpää) niin pitkäksi ajaksi kuin aluetta käytetään puolustuslaitoksen tarkoituksiin.

26.8.1970 päivätyllä luovutussopimuksella Turun kaupunki luovutti Turun Yliopistolle (nykyisin Suomen valtiolle) Kasvitieteellisen puutarhan käyttöön noin 7.07 hehtaaria vuokratta niin pitkäksi ajaksi kuin aluetta käytetään kasvitieteellisenä puutarhana. Myöhemmin 1.9.1987 aluetta laajennettiin vuokrasopimuksella n. 20 hehtaarin suuruiseksi.

Uuden maakaaren (1995) säätämisen jälkeen Suomen valtio haki marraskuussa 1998 Ruissalon tilaan lainhuutoa ja Turun kaupunki haki vakaan hallintaoikeutensa kirjaamista. Hakemukset ovat toinen toisensa poissulkevia eli jos vakaa hallintaoikeus kirjataan, lainhuutoa ei voida lain mukaan myöntää.

Asiassa vallinneen erimielisyyden johdosta kaupunki pyysi asiassa lausuntoa professori Leena Kartiolta, joka oli ollut valmistelemassa uutta maakaarta. Suomen valtion pyydettyä asiassa varatuomari Yrjö Lindroosin lausunnon, jossa mm. katsottiin kyseessä olleen vuokrasuhde Turun kaupunki pyysi professori Kartiolta lisälausunnon.

Näiden lausuntojen jälkeen asiassa käytiin neuvotteluja valtiovarainministeriön edustajien kanssa. Neuvottelut kuitenkin päättyivät tuloksettomina vuoden 2001 lopulla.

Turun käräjäoikeuden kiinteistötuomari antoi 25.1.2002 päätöksen Suomen valtion lainhuutohakemukseen ja Turun kaupungin vakaan hallintaoikeuden kirjaamista koskevaan hakemukseen. Kiinteistötuomarin ratkaisun perusteluissa todetaan ”Valtion lainhuutohakemus ja Turun kaupungin hallintaoikeuden kirjaamishakemus ovat tulleet näiden toistensa hakemuksia vastaan esittämien väitteiden johdosta riitaisiksi. Se osapuoli, jolla asiassa on näyttövelvollisuus, on velvoitettava saattamaan asia tutkittavaksi oikeudenkäynnissä.” Ennen valtion lainhuutohakemusta ei Turun kaupungin oikeutta Ruissaloon ole asetettu kyseenalaiseksi.

Kiinteistötuomarin päätöksen tuomiolauselmassa todetaan mm. seuraavaa: ”Suomen valtio velvoitetaan Turun kaupunkia vastaan ajettavalla kanteella näyttämään toteen, että sillä on Turun kaupungin oikeuden poissulkeva omistusoikeus Ruissalon tilaan(853-503-1-3).

Valtion on nostettava kanne Turun kaupunkia vastaan viimeistään maanantaina syyskuun 30. päivänä 2002 uhalla, että Turun kaupungille vahvistetaan Ruissalon tilaan sen vaatima vakaan hallintaoikeuden kirjaus ja valti-on lainhuutohakemus jätetään tutkimatta.

Valtion lainhuutohakemus ja Turun kaupungin vakaan hallintaoikeuden kirjaushakemus jäävät lepäämään, kun-nes valtion nostama kanne on ratkaistu taikka kunnes on selvitetty, ettei valtio ole asetetussa määräajassa nos-tanut mainittua kannetta.”

Turun kaupunki vastasi 18.12.2002 Suomen valtion kanteeseen ja vaati kanteen hylkäämistä ja Turun kaupungin vakaan hallintaoikeuden vahvistamista.

Käräjäoikeudelta pyydettiin käsittelyn lykkäämistä sovintoneuvottelujen ajaksi 31.12.2003 saakka.

Valtion nostaman kanteen jälkeen asiassa alettiin jälleen neuvotella 8.10.2002 alkaen. Tällöin Suomen valtion puolesta neuvotteluihin ovat osallistuneet valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön edustajat. Neuvottelujen tuloksena on yhteisymmärryksessä laadittu viimeistelyvaiheessa oleva Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka laajuus 15.12.2003 pidetyssä neuvottelussa oli 87 sivua.

Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelmaan on kirjattu Ruissalon historiaa ja nykytilaa sekä otettu sellaisia elementtejä, että Ruissalon omistusoikeudesta voitaisiin sopia.

Neuvotteluissa on todettu, että EU ei tunne vakaan hallintaoikeuden käsitettä, minkä vuoksi tässä yhteydessä tulisi ratkaista omistusoikeus Ruissaloon.

Kaupungin neuvottelijoiden tavoitteena oli saada kaupungin vakaa hallintaoikeus kirjatuksi ja siten Suomen valtion lainhuutohakemus hylätyksi. EU:sta johtuen päädyttiin kuitenkin neuvottelemaan omistusoikeudesta ja siitä, että asiasta säädettäisiin oma laki.

Kun omistusoikeuden saaminen vakaan hallintaoikeuden sijasta katsottiin tärkeäksi ja kun Suomen valtion taholta ei koko Ruissaloa suostuttu antamaan omistusoikeuksin Turun kaupungille, Turun kaupungin neuvottelijat esittivät, että Suomen valtiolle annettaisiin omistusoikeuksin puolustusvoimien hallinnassa vuodesta 1940 ollut Kallanpään alue (noin 30 ha) ja Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan hallinnassa 1970-luvulta ollut puutarhan alue (noin 20 ha). Tämä ei kuitenkaan valtion edustajille riittänyt, vaan he vaativat myös luonnonsuojelualueiden noin 314 ha Ruissalon saarella ja lintuluotojen ja vesi/ruovikkoalueiden noin 69 ha luovuttamista Suomen valtion omistukseen. Pois lukien alueilla olevat huvilat ympäristöineen. Tähän ehdotukseen kaupungin edustajat eivät suostuneet.

Suomen valtion neuvottelijat pyysivät tukea kannalleen talouspoliittiselta ministerivaltiokunnalta, joka 2.12.2003 on asettanut neuvottelujen tavoitteeksi myös luonnonsuojelualueiden (lukuun ottamatta niillä olevia vuokra-alueita) saamista Suomen valtion omistukseen.

Seuraava neuvottelu asiasta käytiin 15.12.2003 Turussa. Neuvotteluja päädyttiin edelleen jatkamaan ja hake-maan käräjäoikeuskäsittelyn lykkäämistä 2004 huhtikuun loppuun asti.


Turun kaupungin hallitus päätti 12.1.2004 että Turun kaupungin kanta Ruissalon omistuskysymyksen jatkoneuvotteluihin on se, että Turun kaupunki on valmis ratkaisuun, jossa Kallanpään alue tulisi valtiolle Puolustusvoimien käyttötarkoitukseen ja Kasvitieteellisen puutarhan alueet valtiolle nykyiseen käyttöön. Muiden alueiden omistus vahvistettaisiin Turulle.

Seuraava valtion ja Turun kaupungin välinen Ruissalon omistusta koskeva
neuvottelu on 30.1.2004 Turussa.

30.1.2004 pidetyssä neuvottelussa ei Ruissalokysymykseen löytynyt molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelmaan tehtiin tarkennus- ja korjausesityksiä. Seuraava neuvottelu päätettiin pitää maaliskuun loppupuolella Turussa.

Viimeisimmässä Ruissaloneuvottelussa 17.3.2004 ei valtion kanta ollut muuttunut juurikaan edellisestä tilanteesta. Ainoastaan joidenkin pienten erillisten alueiden suhteen oli vaatimuksista tingitty karttatarkasteluun perustuen. Pinta-alaltaan alueet muodostanevat yhteensä kymmenisen hehtaaria. Turun kaupungin kanta ei sekään ole muuttunut. Kokouksessa 17.3 päädyttiin siihen, että käräjäoikeudesta ei tällä hetkellä haeta enää lisää lykkäystä asian käsittelyn suhteen. Siten asia tullee käräjäoikeudessa esille arviolta syyskaudella 2004. Kuitenkin Ruissaloneuvottelut jatkuvat edelleen ja seuraava tapaaminen asian parissa on huhtikuun puolenvälin jälkeen. Kokouksessa todettiin myös ettei ole EU:sta johtuvaa syytä siihen, että Ruissalon omistuskiista olisi ratkaistava Turun kaupungin ja valtion välillä.

Ruissalo-neuvotteluita jatkettiin 19.04. pidetyssä kokouksessa. Neuvottelutilanteessa ei kuitenkaan tapahtunut muutoksia. Hoito- ja käyttösuunnitelman osalta käsiteltiin tie- ja polkuverkoston lähipuustojen hoitokysymyksiä ja päätettiin, että hoitoa suunnataan karttatarkastelun avulla määritetyille reiteille. Seuraava kokous pidetään 17.06.2004.

Ruissaloasiaa ratkovassa kokouksessa 17.6.2004 osapuolten vaatimukset eivät muuttuneet. Kuitenkin päätettiin hakea edelleen lykkäystä käräjäoikeudelta lokakuun loppuun 2004 asti. Lisäksi päätettiin hakea hoito- ja käyttösuunnitelmaa koskevat lausunnot niiltä intressiryhmiltä, jotka oli kutsuttu hoito- ja käyttösuunnitelmaa koskevaan kuulemistilaisuuteen 20.5.2003. Ruissalolakihahmotelmaa koskevat lausunnot pyydetään neuvotteluosapuolten lisäksi Ruissaloyhdistykseltä ja Yliopistosäätiöltä. Seuraavan kerran kokoonnutaan neuvotteluun lokakuun puolessavälissä.

Ruissalokokouksessa 19.10.2004 Turun kaupungin ja valtion välisissä neuvotteluissa tarkastettiin Ruissalon lakihahmotelmaa ja Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelmaehdotusta koskevat lausunnot ja niiden aiheuttamat muutostarpeet.

Turun kaupungin puolelta todettiin, että Ruissalolakiasiassa ei enää haeta lykkäystä käräjäoikeuskäsittelylle. Siten Ruissaloasian oikeuskäsittely voi alkaa käräjäoikeuden päättämällä aikataululla.

Kuitenkin päätettiin edelleen kokoontua neuvotteluun marraskuun puolessavälissä 2004.

Ruissalokokouksessa 15.11.2004 todettiin Ruissaloa koskevaan lakiluonnokseen ja hoito/käyttösuunnitelmaan tehdyt muutokset. Muutokset perustuvat lakiluonnoksesta ja hoito- ja käyttösuunnitelmasta pyydettyihin lausuntoihin.

Todettiin että Ruissaloasian käsittely käräjäoikeudessa ei ole vielä alkanut.

Seuraava kokous päätettiin pitää 10.2.2005

Kokous on siirtynyt toukokuulle ja oikeuskäsittely omistajuudesta on alkanut.

Ruissalokokouksessa 3.5 Turussa haettiin edelleen ratkaisua Ruissalokysymykseen. Sovittiin että asiaa tunnustellaan ministeritasolla ja pyritään ratkaisuun ennen käräjäoikeuden valmisteluistuntoa. Seuraava kokous päätettiin pitää 6.6 Turussa.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta kokouksessaan 24.5 päätti kannattaa Ruissaloratkaisua Turun kaupungin esittämällä tavalla:

    Kallanpään ja kasvitieteellisen puutarhan alueet siirtyvät valtion omistukseen ja muut alueet Turun kaupungin omistukseen.

Ehtona päätökselle on se, että Turun kaupunki perustaa Natura-ohjelmaan suojelualueiksi merkityistä alueista luonnonsuojelualueet korvauksetta ja että alueille laaditaan ympäristökeskuksen hyväksymät hoito- ja käyttösuunnitelmat.

Päätös edellyttää Ruissalolain laatimisen ja eduskunnan hyväksynnän.

Ruissalon omistuksen järjestelyitä koskevassa kokouksessa 6.6.2005 käytiin läpi omistusjärjestelyihin liittyviä ehtoja talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen 24.5 mukaisesti. Päätettiin, että yksityiskohdista (suojelualueiden perustaminen ja rajaaminen, suojelualueita koskevat määräykset sekä suojelualueille laadittavat hoito- ja käyttösuunnitelmat ja niiden vaatimat lajistoinventoinnit ) laaditaan paikallistasolla selvitykset. Näitä käsitellään Turun kaupungin ja valtion välisissä neuvotteluissa 29.9.2005.

Paikallistason neuvotteluihin osallistuivat edustajat Lounais-Suomen Ympäristökeskuksesta, Turun kaupungin Ympäristönsuojelutoimistosta ja Turun kaupungin Kiinteistölaitokselta. Paikallistason neuvotteluihin kokoonnuttiin viisi kertaa kesäkauden kuluessa ja niissä laadittiin omistusjärjestelyjen yksityiskohtia koskevat luonnokset.

Kokouksessa 29.9.2005 valtion edustajat esittivät Ruissaloasian ratkaisulle uutta mallia. Ruissalon alueiden järjestelyssä voitaisiin käyttää perustuslain 92 § mukaista luovutusmenettelyä, joka edellyttää eduskunnan hyväksynnän. Menettelyä käyttämällä ei erillistä Ruissaloa koskevaa lakia tarvittaisi.

Ruissalolakia varten laaditusta luonnoksesta muokataan taustamuistio valiokuntakäsittelyä ja eduskuntakäsittelyä varten. Edelleen kokouksessa käytiin läpi luovutuskirjaan sisällytettäviä yksityiskohtia, paikalliskokouksissa laaditut Ruissaloon perustettavia luonnonsuojelualueita koskevat rauhoitusmääräykset ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatima eliölaji-inventointeja koskeva muistio.

Päätettiin, että Turun kaupunki kutsuu koolle neuvottelun, jossa selvitetään Kasvitieteellisen puutarhan ja Senaattikiinteistöjen kanssa Kasvitieteellisen puutarhan omistukseen tulevaa aluekokonaisuutta. Kokous päätettiin pitää 5.10.2005. Päätettiin, että Ruissaloneuvotteluryhmä ei enää kokoonnu. Paikallistason neuvotteluja jatketaan edelleen ja seuraava kokous on 13.10.2005.

Ruissaloasian paikallisneuvottelussa Turun kaupungin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen välillä 13.10.2005 käsiteltiin edelleen rauhoitusmääräysten sisältöä ja käytiin läpi perustettavien suojelualueiden rajauskarttaa. Päätettiin pitää seuraava Ruissaloa koskeva paikalliskokous 27.10.2005.

Valtion toisessa lisätalousarvioesityksessä 14.10.2005 käsiteltiin ja hyväksyttiin Ruissaloa koskeva ratkaisu:

    "Valtion kiinteistöjärjestelyt
    Omistus- ja hallintaolojen selkeyttämiseksi eduskunnalta pyydetään suostumusta kahteen kiinteistön luovutukseen. Valtiovarainministeriö oikeutettaisiin luovuttamaan vastikkeetta mutta luonnonsuojeluun liittyvin ehdoin Turun kaupungin omistukseen Ruissalon alueen lukuun ottamatta valtion omistukseen ja hallintaan jääviä puolustusvoimien ja Turun yliopiston käytössä olevia alueita. Luovutuksen ehtoihin liittyen Turun kaupunki sitoutuu noudattamaan Ruissalon alueen osalta luonnonsuojelusäädöksiä. Senaatti-kiinteistöt oikeutettaisiin luovuttamaan Helsingin yliopiston rahastoille Helsingin yliopiston päärakennuksen, kirjaston ja Fabiania -rakennuksen kiinteistöt rakennuksineen 42,0 milj. euron kauppahinnalla. Molempien luovutusten taustalla on kiistanalainen omistajuus- ja hallintatilanne, jotka kyseisillä luovutuksilla selkeytetään ja lopetetaan epäselvyyksistä aiheutuvat oikeustoimet."

Paikalliskokouksessa 27.10.2005 Turun kaupungin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen välillä hyväksyttiin suojelualueiden rauhoitusmääräysluonnokset ja hyväksyttiin laji-inventointeja koskeva muistio. Todettiin, että suojelualueita koskevia rajauksia ja laituripaikkoja on vielä yksittäistapauksissa tutkittava. Päätettiin, että seuraava kokous pidetään huhtikuussa 2006, jolloin suojelualuerajauksia koskevat kartat pitäisi olla valmiina.

Ruissaloratkaisua koskeva aineisto: Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelman yleinen osio, perustettavien suojelualueiden rauhoitusmääräysluonnokset, laji-inventointeja koskeva muistio, perustettavien suojelualueiden rajauskarttaluonnokset sekä Ruissaloa koskeva luovutusasiakirja käsiteltiin Turun kaupungin kiinteistölautakunnassa 2.11.2005. Asia jäi pöydälle ja seuraavan kerran sitä käsiteltiin kiinteistölautakunnassa 9.11.2005. Asiakirjat hyväksyttiin siten, että Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelmaan esitettiin pieniä muutoksia.

Ruissaloa koskevat asiakirjat hyväksyttiin Turun kaupungin valtuuston kokouksessa 12.12.2005.

Turun kaupunki ja Suomen valtio allekirjoittivat Ruissalo-sopimuksen.

Turun kaupungin ja Suomen valtion edustajat allekirjoittivat lauantaina 13.5.2006 sopimuksen, joka koskee Ruissalon omistusta. Sopimuksen mukaan Ruissalon tila, joka käsittää mm. Ruissalon saaren siirtyy Turun kaupungin omistukseen kahta maa-aluetta lukuun ottamatta, jotka jäävät valtion omistukseen. Nämä maa-alueet ovat Kallanpää ja Kasvitieteellisen puutarhan alue. Turun kaupunki sitoutuu sopimuksella Ruissalon Natura 2000 -verkoston luonnonsuojelualueiden perustamiseen, niiden hoito ja käyttösuunnitelmien laatimiseen sekä tarvittavien inventointien ja seurannan järjestämiseen.

 Aloitussivulle





}