Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus

Turun kaupunki sai Ruissalon hallintaansa vuonna 1845, jolloin saari luovutettiin Venäjän keisarin vahvistamalla senaatin päätöksellä ikuisiksi ajoiksi kaupungin hallintaan, ja varattavaksi nimenomaan virkistys- ja ulkoilualueeksi.

Vuonna 1846 Ruissalon saari palstoitettiin ja vuokrattiin, lukuunottamatta yhtä palstaa (nro. 35), joka varattiin kansalle Yleiseksi käytäväksi. Ruissalon ensimmäiset ns. pitsihuvilat rakennettiin vuokrapalstoille 1840 luvulla, mutta ensimmäiset viralliset saaren asemakaavasuunnitelmat laadittiin vasta 1930-luvulla. Ruissaloa kehitettiin koko kansan, kaikkien turkulaisten, vapaa-ajanviettopaikaksi aina 1900-luvun alusta lähtien.

Ruissalon kaavoitustilanne sai konkreettisen, laajamittaisen sysäyksen vuonna 1952, kun Suomen ensimmäinen kansainvälinen asemakaavakilpailu julistettiin Ruissalon asemakaavan tuottamiseksi. Parhaiden kilpailuun osallistuneiden ehdotusten pohjalta laadittiin Ruissalon uusi asemakaava, joka vahvistettiin vuonna 1956. Vaikka asemakaavasta ei paljoakaan ole toteutunut, kaava mahdollisti saaren virkistyskäyttösuunnittelun. Silti suurin osa Ruissalon virkistystoiminnasta on toteutettu poikkeusluvilla.

 
Palstakartta vuodelta 1917. Kuva: Kiinteistölaitos

Ruissalon kaavoitustilanne oli aina 1990-luvulle asti keskeneräinen, sillä vuoden 1956 kaava korvautui erimielisyyksien takia vasta vuonna 1996 vahvistetulla osayleiskaavalla. Tätä Ruissalon osayleiskaavaa valmisteltiin lähes 10 vuotta.

Kaavoitushaasteistaan ja alueelleen kohdistetuista mittavistakin rakennus-suunnitelmista, kuten 1920-luvun lentokenttä- ja 1990-luvun alun Muumimaailmasuunnitelma, huolimatta Ruissalo on säilyttänyt vehreän idyllinsä ja pittoreskit pitsihuvilansa.

Nykysuunnittelun tavoitteisiin kuuluu mm. Ruissalon ainutlaatuisen luonnon ja vanhan rakennuskannan säilyttäminen. Sitä kuvastaa esimerkiksi pyrkimys saada Ruissalolle kansallisen kaupunkipuiston status. Suurin osa Ruissalon huviloista suojeltiin vuoden 1996 osayleiskaavassa, ja saarelle on perustettu viime vuosikymmenten aikana suojelualueita. Viimeisin suojeluhanke on ollut lähes koko Ruissalon liittäminen Natura 2000 -verkostoon. Vuonna 2002 käynnistyi EU:n alainen LIFE-projekti, jonka puitteissa laaditaan hoitosuunnitelma tietyille Ruisalon alueille. Samassa yhteydessä laaditaan kiinteistölaitoksen toimesta hoito ja käyttösuunnitelma koko saarelle.

 
Ruissalon osayleiskaava 1996. Kuva: Turun yleiskaavatoimisto

Lähteet:
Soiri-Snellman, H. (1985) Ruissalon huvilat.
Laisaari, O. (1956) Turun yleiskaava ja kehittämissuunnitelma.
Kivinen, O. (1976) Turun yleiskaava 1976.
Leino, J. (1999) Ruissalon lentokenttähanke 1925 - 1932.
TS 28.2.1993
Osayleiskaava 2010