Tammi

Tammi (Quercus robur) kasvaa parhaiten lehdoissa tai lehtomaisilla kankailla, syvillä savensekaisilla mailla. Tammea kasvaa jonkin verran myös kuivemmilla ja karummilla kasvupaikoilla, koska se sietää kuivuutta monia kilpailijoitaan paremmin. Kuivilla ja karuilla mailla se kuitenkin kasvaa hitaammin ja kehittyy oksaiseksi, pensasmaiseksi ja mutkaiseksi. Tammi on myös helposti haaroittuva puulaji ja sen latvus kasvaa valoisalla kasvupaikalla hyvin leveäksi.

Tammea esiintyy Suomessa vain maan eteläosissa, vaikka jääkauden jälkeisen lämpökauden aikana sen levinneisyys oli laajempi. Ilmaston viilenemisen ja ihmisen maankäytön seurauksena nykyiset tammikot ovat pieniä ja pirstaleisia. Tammea on käytetty laivanrakennus- ja tarvepuuksi, sen kasvupaikkoja on raivattu pelloiksi tai kaskettu viljelymaaksi. Tammenterhoja ja lehtiä on kerätty sikojen ravinnoksi ja metsälaidunnuksellakin on ollut vaikutusta lajin uusiutumiseen. Ruissalon tammimetsät vaihtelevat rehevistä tammi-pähkinäpensasmetsistä kuivahkojen kankaiden tammi-mäntymetsiin. Tammea esiintyy Ruissalossa 265 hehtaarin alueella. Metsiköitä, joissa tammi on selvästi vallitseva (pääpuulaji), on 117 ha. Suunnitelmallisella metsänhoidolla on pyritty monipuolistamaan puuston rakennetta. Keväisin lehtojen pohjakasvillisuus on yhtä kukkamerta, kun valo yltää maahan saakka.

  Tammi valoisalla ja varjoisalla kasvupaikalla. Kuva: ympto, Salminen P. mukaellen H. Kiurua teoksessa Jalopuumetsät (1996).

Tammen levinneisyys Euroopassa, Suomessa ja Ruissalossa.

Tammien ikä

Tammien ikää on vaikea määrittää, mutta Ruissalossa tavataan alle 100 vuotiaita ja hyvin vanhoja tammiyksilöitä. Vanhimmat tammiyksilöt ovat noin 400-vuotiaita. Tammien koko ei välttämättä ilmennä suoranaisesti niiden ikää, sillä kasvupaikkaolosuhteet vaikuttavat merkittävästi puun kokoon ja muotoon.

Miksi Ruissalon tammet ovat niin mutkaisia?

Ruissalon vanhoissa tammissa on havaittavissa menneistä ajoista kertovia merkkejä. Keskiajalta lähtien oli Ruotsi-Suomessa uhattu sakolla laivanrakennukseen kelpaavan tammen kaadosta. 1647 säädettiin laki, jonka perusteella kaikki tammet kuuluivat kruunulle. Vaikka tammimetsiä suojeltiin, valittiin laivanrakennuksen tarpeisiin kaikki parhaimmat rungot. Isonvihan aikana (1713-21) venäläiset kaatoivat lähes kaikki Ruissalon tammet ja veivät ne Pietariin laivaston tarpeisiin ja kaupungin perustuksiksi. Seuraavasta tammisukupolvesta hyötyi maaherra E.C. von Willebrand, joka alaisiltaan hankki luvan "poistaa viallisia ja nuormetsää haittaavia" tammia ja hakkautti vuosina 1798-99 saarelta 710 arvokkainta tammenrunkoa. Näiden seikkojen on esitetty selittävän sen, että Ruissalosta löytyvät vanhat tammet ovat lahovikaisia, mutkaisia ja haaroittuneita, sillä ne eivät ole kelvanneet kaadettaviksi.

Ulkomaisia puulajeja Ruissaloon

Ruissalon metsien hoidosta laadittiin ensimmäinen mietintö 1933. Yksi suunnitelman tavoitteista oli istuttaa saarelle erilaisia puulajeja. 1930-luvulla saarelle istutettiinkin sekä yksittäisiä puita että metsiköitä. Ulkomaisista lajeista istutettiin mm. lehtikuusta (Larix spp.), sembramäntyä (Pinus sembra), metsäpyökkiä (Fagus sylvatica) ja valkopyökkiä (Carpinus betulus). Kotimaisista lajeista istutettiin saarnea (Fraxinus excelsior) ja kuusta (Picea abies). Nykyiselle Ruissalon luonnonsuojelualueelle istutettiin siperianjalokuusta ja palsamikuusta (Abies palsamica).

Ruissalon itäpään lehtipuustoa luonnehtivat tammet, lehmukset (Tilia cordata) ja pähkinäpensaat (Corylus avellana). Näistä tammi ja lehmus on vallitsevia puulajeja. Useissa metsiköissä pähkinäpensas kasvaa suurien lehtipuiden alla, loivilla rinteillä.

 
Tammi Ruissalon golfkentän laidalla. Kuva: TY, Vuorela N.

Lähteet:
Lammi, A. (2000). Ruissalon kevätkasvikartoitus.
Rainio, R. (1979). Ulkomaalaiset tammien joukossa. Teoksessa Kallio, P. (toim.): Ruissalo.
Vuorela, N. (1996). Maankäytön ja biotooppien muutokset Ruissalossa 1846-1996.
Luostarinen, M. (2000). Tammien asema ja uudistuminen Ruissalon metsissä.
Häyrinen, M. (toim.) (1996) Jalopuumetsät
Ruissalon metsien inventointi 2003-2004. Turun kaupunki.